Työnhaun aktiivimalli http://neamajuri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/174988/all Sat, 16 Jun 2018 17:13:36 +0300 fi Aktiivimalli 2 vastustaminen ja kumoaminen http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256995-aktiivimalli-2-vastustaminen-ja-kumoaminen <p>Työttömät ja yrittäjät nyt samaan rintamaan. Eli kaikki yhdessä vastustamaan aktiivimallia. Molempi siis jo voimassa olevaa ja uutta suunnitelmaan. Miten tuo tehtäisiin? Työttömät voivat joukolla päättää että töitä ei haeta ennen kuin aktiivimalli on lakkautettu. Työntekijät voivat päättää että eivät palkkaa työttömiä. Palkkaavat siis vain työpaikan vaihtajia ja sellaisia jotka vaihtavat osa-aikaisen koko aikaiseen paikkaan.</p><p>Tuolla tavalla joukon ääni kuuluviin molemmin puolin ja saadaan aktiivimalli kumoon joka on järkevää! Kyllä kai se herra Sipiläkin jotain sentään ymmrätää?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömät ja yrittäjät nyt samaan rintamaan. Eli kaikki yhdessä vastustamaan aktiivimallia. Molempi siis jo voimassa olevaa ja uutta suunnitelmaan. Miten tuo tehtäisiin? Työttömät voivat joukolla päättää että töitä ei haeta ennen kuin aktiivimalli on lakkautettu. Työntekijät voivat päättää että eivät palkkaa työttömiä. Palkkaavat siis vain työpaikan vaihtajia ja sellaisia jotka vaihtavat osa-aikaisen koko aikaiseen paikkaan.

Tuolla tavalla joukon ääni kuuluviin molemmin puolin ja saadaan aktiivimalli kumoon joka on järkevää! Kyllä kai se herra Sipiläkin jotain sentään ymmrätää?

]]>
7 http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256995-aktiivimalli-2-vastustaminen-ja-kumoaminen#comments Aktiivimalli Työnhaun aktiivimalli Sat, 16 Jun 2018 14:13:36 +0000 Matti Niemi http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256995-aktiivimalli-2-vastustaminen-ja-kumoaminen
Aktiivimalli passivoi http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250089-aktiivimalli-passivoi <p>No jo on taas lakolla aihe? Hallitus yrittää kaikkensa aktivoida työttömät töihin, niin ay-liike pamauttaa jälleen perseensä penkkiin.</p> <p>En ole koskaan ymmärtänyt lakkoilua, en koskaan, ja olen kuitenkin ollut ay-liikkeen toiminnassa aktiivisesti mukana vuosina 1976-1989. Mitään yhtä typerää tekoa en tiedä kuin lakkoileminen.</p> <p>Joka suunnittelee lakkoa on typerys joka ei osaa muilla keinoilla asiaansa hoitaa.</p> <p>Lakko on ajatuksena demokratian vastainen. Meillä on demokratian keinoja käyttämällä muodostettu hallitus, joka tosin on &quot;uusiutunut&quot; ilman demokratiaa. Sinisten vaikutus hallituksessa on tyhjän päällä. Hallituksen olisi pitänyt jättää eronpyyntö ja unohtaa kaikki muu, silloin kun perussuomalaiset jakaantuivat kahtia.</p> <p>Mutta hallituksen epäterve toiminta ei ole vielä syy lakkoon. Aktiivimalli ei ole syy lakkoon, en pysty edes kuvittelemaan nykyaikana sellaista tilannetta jossa lakkoa tarvittaisiin.</p> <p>Aktiivimalli on saanut paljon kritiikkiä ja aktiivimalli on jopa kehittynyt hiukan kritiikin ansiosta, ainakin sille on luvattu resursseja tuhottomasti lisää. Hallitus on venynyt niin sanotusti kritiikin suuntaan ja avannut mallia avoimen kehityksen suuntaan. Ainoa mitä hallitus on sanonut, että se ei aio luopua mallista, mutta on valmis hiomaan sitä.</p> <p>No miksi tämä ei lakkokenraaleille riitä?</p> <p>Ei riitä, koska heillä pitää olla joukkovoiman näyttö. Se on tärkeintä heille, ei se mitä lakolla haetaan. Liike on tärkeämpi, kuin päämäärä.</p> <p>Suomessa vietetään erillaisia teemaviikkoja ja nyt voisimme pitää sellaisen teemavuoden, että lakoton loppuvuosi 2018. Tehtäisiin sopimus, jossa lakkojen sijasta neuvoteltaisiin aidosti ilman lakon tai pääministerin uhkauksia. Pääministeri ei uhkaisi mennä Saulin luo ja ay-pomot eivät uhkaisi mennä lakkoon.</p> <p>Sinänsä harvinaista kyllä, että nyt lakkoillaan työttömän oikeuksista, se on positiivisin piirre tässä, mutta eikä todella muuta keinoa ole puhua järkeä kuin tehdä järjettömyyksiä itse, eli lakkoilla?</p> <p>Onko Suomen nevottelutaitoiset poliitikot koskaan päässeet loistamaan ja siksi kuolleet sukupuuttoon, kun aina on lakkokenraalit ennättäneet pilaamaan työmarkkinat?</p> <p>Lakko on siitä pirullinen ase, että se laittaa vastapuolen vastustamanaan asiaa henkeen ja vereen, eli se ei johda muuhun kuin jämähtämiseen. Kun lakko on ohitse ei mikään asia ole muuttunut parempaan suuntaan, vaan juopa on vain kasvanut. Lakot ovat niin heppoisin perustein masinoituja, että niiltä menee uskottavuus, tai on mennyt jo vuosikymmenet sitten.</p> <p>Lakot ovat jäänne hiekkalaatikolta, jossa joku aina vetää herneet nokkaan ja sanoo, että et saa leikkiä minun kanssa. Hiekkalaatikkoikäisillä sen vielä ymmärtää, mutta aikuiset ihmiset alkavat tuollaisen eipäs juupas kinastelun, kun voisi keskustella aivan rauhassa.</p> <p>Aktiivimallissa on paljon valuvikoja, mutta yksikään niistä ei parane lakoilemalla. Ainoa tie on harjata se kuntoon.</p> <p>Työministeri on kadonnut julkisuudesta, koska ei ole hänellä lupa peräänytä. Lakkokenraalit ovat pakotetut taas lakkoilemaan.&nbsp;</p> <p>Miksi ihmeessä ei opita?</p> <p>Eduskunta ja eduskunnan luottamusta nauttiva hallitushan on &quot;kansan&quot; etuja ajava koaliitio, miksi kansan pitää siis nousta lakoon omia demokartian keinoilla valittuja edusmiehiään vastaan? Melkoinen paradoksi!</p> <p>Onko hallituksen pakko leikata ministeriltä korvat? Onko ay-liikkeen pakko kaivaa lakkoase joka saatanan risaukseen?</p> <p>Suomessa ei ole sellaista syytä tai tilannetta johon nyt lakkoa tarvitaan.</p> <p>Jos on niin kuka pystyy sen minulle yksilöimään?</p> <p>Mikä on se pointti joka johtaa perjantaina lakkoon? Älkää kertoko mitään liirumlaarumeita, vaan kertokaa yksilöity syy, ja kertokaa myös se miten sitä on neuvoteltu ja miksi ei ole saatu tulosta?</p> <p>Minuun ei satu aktiivimalli, eikä koske myöskään lakko, mutta kyselen aivan demokratian nimissä.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> No jo on taas lakolla aihe? Hallitus yrittää kaikkensa aktivoida työttömät töihin, niin ay-liike pamauttaa jälleen perseensä penkkiin.

En ole koskaan ymmärtänyt lakkoilua, en koskaan, ja olen kuitenkin ollut ay-liikkeen toiminnassa aktiivisesti mukana vuosina 1976-1989. Mitään yhtä typerää tekoa en tiedä kuin lakkoileminen.

Joka suunnittelee lakkoa on typerys joka ei osaa muilla keinoilla asiaansa hoitaa.

Lakko on ajatuksena demokratian vastainen. Meillä on demokratian keinoja käyttämällä muodostettu hallitus, joka tosin on "uusiutunut" ilman demokratiaa. Sinisten vaikutus hallituksessa on tyhjän päällä. Hallituksen olisi pitänyt jättää eronpyyntö ja unohtaa kaikki muu, silloin kun perussuomalaiset jakaantuivat kahtia.

Mutta hallituksen epäterve toiminta ei ole vielä syy lakkoon. Aktiivimalli ei ole syy lakkoon, en pysty edes kuvittelemaan nykyaikana sellaista tilannetta jossa lakkoa tarvittaisiin.

Aktiivimalli on saanut paljon kritiikkiä ja aktiivimalli on jopa kehittynyt hiukan kritiikin ansiosta, ainakin sille on luvattu resursseja tuhottomasti lisää. Hallitus on venynyt niin sanotusti kritiikin suuntaan ja avannut mallia avoimen kehityksen suuntaan. Ainoa mitä hallitus on sanonut, että se ei aio luopua mallista, mutta on valmis hiomaan sitä.

No miksi tämä ei lakkokenraaleille riitä?

Ei riitä, koska heillä pitää olla joukkovoiman näyttö. Se on tärkeintä heille, ei se mitä lakolla haetaan. Liike on tärkeämpi, kuin päämäärä.

Suomessa vietetään erillaisia teemaviikkoja ja nyt voisimme pitää sellaisen teemavuoden, että lakoton loppuvuosi 2018. Tehtäisiin sopimus, jossa lakkojen sijasta neuvoteltaisiin aidosti ilman lakon tai pääministerin uhkauksia. Pääministeri ei uhkaisi mennä Saulin luo ja ay-pomot eivät uhkaisi mennä lakkoon.

Sinänsä harvinaista kyllä, että nyt lakkoillaan työttömän oikeuksista, se on positiivisin piirre tässä, mutta eikä todella muuta keinoa ole puhua järkeä kuin tehdä järjettömyyksiä itse, eli lakkoilla?

Onko Suomen nevottelutaitoiset poliitikot koskaan päässeet loistamaan ja siksi kuolleet sukupuuttoon, kun aina on lakkokenraalit ennättäneet pilaamaan työmarkkinat?

Lakko on siitä pirullinen ase, että se laittaa vastapuolen vastustamanaan asiaa henkeen ja vereen, eli se ei johda muuhun kuin jämähtämiseen. Kun lakko on ohitse ei mikään asia ole muuttunut parempaan suuntaan, vaan juopa on vain kasvanut. Lakot ovat niin heppoisin perustein masinoituja, että niiltä menee uskottavuus, tai on mennyt jo vuosikymmenet sitten.

Lakot ovat jäänne hiekkalaatikolta, jossa joku aina vetää herneet nokkaan ja sanoo, että et saa leikkiä minun kanssa. Hiekkalaatikkoikäisillä sen vielä ymmärtää, mutta aikuiset ihmiset alkavat tuollaisen eipäs juupas kinastelun, kun voisi keskustella aivan rauhassa.

Aktiivimallissa on paljon valuvikoja, mutta yksikään niistä ei parane lakoilemalla. Ainoa tie on harjata se kuntoon.

Työministeri on kadonnut julkisuudesta, koska ei ole hänellä lupa peräänytä. Lakkokenraalit ovat pakotetut taas lakkoilemaan. 

Miksi ihmeessä ei opita?

Eduskunta ja eduskunnan luottamusta nauttiva hallitushan on "kansan" etuja ajava koaliitio, miksi kansan pitää siis nousta lakoon omia demokartian keinoilla valittuja edusmiehiään vastaan? Melkoinen paradoksi!

Onko hallituksen pakko leikata ministeriltä korvat? Onko ay-liikkeen pakko kaivaa lakkoase joka saatanan risaukseen?

Suomessa ei ole sellaista syytä tai tilannetta johon nyt lakkoa tarvitaan.

Jos on niin kuka pystyy sen minulle yksilöimään?

Mikä on se pointti joka johtaa perjantaina lakkoon? Älkää kertoko mitään liirumlaarumeita, vaan kertokaa yksilöity syy, ja kertokaa myös se miten sitä on neuvoteltu ja miksi ei ole saatu tulosta?

Minuun ei satu aktiivimalli, eikä koske myöskään lakko, mutta kyselen aivan demokratian nimissä.

 

]]>
101 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250089-aktiivimalli-passivoi#comments Työnhaun aktiivimalli Tue, 30 Jan 2018 08:53:40 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250089-aktiivimalli-passivoi
Työttömän juoksuhaudan tie http://seppokorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249173-tyottoman-juoksuhaudan-tie <p>Suomi sata -juhlavuoden &rdquo;kunniaksi&rdquo; oikeistohallitus ajoi eduskunnassa läpi lain ns. työttömien aktivointimallista, jonka tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoituksellaan vahvisti. Tästä käynnistyi vuodenvaiheessa luokkasodan satavuotismuistovuoden ihmisjahti, satojentuhansien työttömien varsinainen juoksuhaudan tie, jossa lippusiimaksi viritettiin työttömien aktivointimalli. Tällaiset vertaukset kaivannee tuekseen perusteluja, mutta ensin tiivistetysti siitä, mistä on kysymys.</p><p>Hallituspuolueiden eduskunnassa läpiajama laki koskee kaikkia työttömiä, saavatpa he sitten työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista työttö-myyspäivärahaa. Vuoden alusta alkaen työttömyysturvaa leikataan 4,65 prosenttia, ellei työtön ole 65 päivän jaksolla ollut palkkatyössä 18 tuntia, harjoittanut yritystoimintaa hankkien vähintään 240 euroa tai osallistunut työllistämistä edistäviin palveluihin viitenä päivänä.</p><p>Tässä laissa on puhtaasti kyse työttömän toimeentuloleikkurista, jonka laukeamiseen työtön ei voi käytännössä vaikuttaa. Eduskunnan perustuslakivaliokuntakin on hallituksen pimittämässä lausunnossaan todennut, että &rdquo;koska työttömillä ei edellä todetuista ja erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.&rdquo; Aktiivimallin sisältämä työttömän työllistymisvelvoite loukkaa työnhakijan oikeusturvaa, sillä hän ei voi vaikuttaa siihen onko työtä lainkaan tarjolla tai tuleeko palkatuksi avoimeen työpaikkaan. Samoin on laita työllistämistä edistävien palvelujen osalta, sillä niitä ei ole kaikissa tilanteissa tarjolla tai ne on poissuljettu yksilöidyssä työnhakusuunnitelmassa. Tämän mallin sisään on leivottu muitakin konnankoukkuja. Yrittäjästatus sulkee jo sellaisenaan yleisesti työttömyysturvan ulkopuolelle.</p><p>Hallitus syyllistää ja kurittaa aktiivimallilla työttömiä oman politiikkansa seurauksista. Emme voi unohtaa sitä, että hallitus on jatkuvilla kansalaisiin kohdistuneilla leikkauksilla ja kiky-sopimuksella heikentänyt kotimaista ostovoimaa ja näin ylläpitänyt massatyöttömyyttä. &rdquo;Ammatillisen koulutuksen reformilla&rdquo; eli leikkauksilla se on vauhdittanut nuorten ja aikuisopiskelijoiden syrjäyttämistä työttömiksi.</p><p>Erityisen kaltoin &rdquo;aktiivimalli&rdquo; kohtelee vaikeammin työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä, joita päijäthämäläisistä työttömistä on tuoreen marraskuun tilaston mukaan maamme mitassa ennätysmäiset 38,2 prosenttia. Hallitus on julkistanut toteuttavansa ensikeväänä työnhakuun ulotettavan uuden &rdquo;aktiivimallin&rdquo;, jolla pidemmällä tähtäimellä tavoitellaan koko työttömyyskorvausjärjestelmän romuttamista ja halpatyömarkkinoiden luomista Suomeen. Tästä esimakua on vastikään saatu veroparasiitti Attendon laittomin sopimuksin palkkaamien filippiiniläisten sairaanhoitajien tapauksessa. Voidaan myös peräänkuuluttaa Lahden kaupungin yhtiön, Lahti Energian, yhteiskuntavastuuta uuden biovoimalan rakennuttajana velvoittaa urakoitsijoita käyttämään paikallista ja kotimaista työvoimaa.</p><p>Työllistämiseen on nyt viimeinkin haettava uusia lääkkeitä. Oheinen taulukko (kuva) osoittaa, ettei talouskasvu sinänsä enää luo uusia työpaikkoja. Taulukko kertoo, että digitalisaation ja automaation seurauksena tuottavuus ja bruttokansantuote ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 1990, työtuntien samana aikana laskiessa. Siksi onkin tartuttava kestävämpiin ratkaisuihin. Tällainen on olemassa olevan työn tasaisempi jakaminen työaikaa lyhentämällä ansiotasoa alentamatta. 1990-luvun lopulla toteutettiin työaikakokeilu nimeltään 6+6, josta kokeilun alullepanija kertoo kirjassaan Päätä seinään (Into 2014). Kokeiluun osallistui seuraavia yrityksiä: Oy Orthex Ab, GWB Essilor, Wallas-Marin, Nokian Renkaat, Imatra Steel Billnäs, KWH Pipe ja Ou-Ra Oy. Kokeilun myönteisistä tuloksista työn tuottavuuteen, tuotantokustannuksiin, laatuun ja tämän myötä ansioihin, vaiettiin hallitustasolla. Silloin ja myös nyt valtaapitävien tahto on ylläpitää suurta työvoimareserviä halpatyömarkkinoiden mahdollistamiseksi. Tähän strategiaan ei työajan lyhennys eikä kansalaispalkka ole sovitettavissa.</p><p>Jo toistasataa tuhatta suomalaista on kansalaisaloitteella vaatimassa raippamallin kumoamista eduskunnassa. Adressikeräys jatkuu tammikuun ajan. SAK järjestää suuren toimintapäivän tai poliittisen ilmaisun Helsingissä perjantaina 2.2.2018. Nyt on koottava voimat hallituksen kehnoa politiikkaa vastaan. Olkoon tämä alku epäoikeudenmukaista politiikkaa toteuttavan oikeistohallituksen kaatamiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Seppo Korhonen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi sata -juhlavuoden ”kunniaksi” oikeistohallitus ajoi eduskunnassa läpi lain ns. työttömien aktivointimallista, jonka tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoituksellaan vahvisti. Tästä käynnistyi vuodenvaiheessa luokkasodan satavuotismuistovuoden ihmisjahti, satojentuhansien työttömien varsinainen juoksuhaudan tie, jossa lippusiimaksi viritettiin työttömien aktivointimalli. Tällaiset vertaukset kaivannee tuekseen perusteluja, mutta ensin tiivistetysti siitä, mistä on kysymys.

Hallituspuolueiden eduskunnassa läpiajama laki koskee kaikkia työttömiä, saavatpa he sitten työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista työttö-myyspäivärahaa. Vuoden alusta alkaen työttömyysturvaa leikataan 4,65 prosenttia, ellei työtön ole 65 päivän jaksolla ollut palkkatyössä 18 tuntia, harjoittanut yritystoimintaa hankkien vähintään 240 euroa tai osallistunut työllistämistä edistäviin palveluihin viitenä päivänä.

Tässä laissa on puhtaasti kyse työttömän toimeentuloleikkurista, jonka laukeamiseen työtön ei voi käytännössä vaikuttaa. Eduskunnan perustuslakivaliokuntakin on hallituksen pimittämässä lausunnossaan todennut, että ”koska työttömillä ei edellä todetuista ja erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.” Aktiivimallin sisältämä työttömän työllistymisvelvoite loukkaa työnhakijan oikeusturvaa, sillä hän ei voi vaikuttaa siihen onko työtä lainkaan tarjolla tai tuleeko palkatuksi avoimeen työpaikkaan. Samoin on laita työllistämistä edistävien palvelujen osalta, sillä niitä ei ole kaikissa tilanteissa tarjolla tai ne on poissuljettu yksilöidyssä työnhakusuunnitelmassa. Tämän mallin sisään on leivottu muitakin konnankoukkuja. Yrittäjästatus sulkee jo sellaisenaan yleisesti työttömyysturvan ulkopuolelle.

Hallitus syyllistää ja kurittaa aktiivimallilla työttömiä oman politiikkansa seurauksista. Emme voi unohtaa sitä, että hallitus on jatkuvilla kansalaisiin kohdistuneilla leikkauksilla ja kiky-sopimuksella heikentänyt kotimaista ostovoimaa ja näin ylläpitänyt massatyöttömyyttä. ”Ammatillisen koulutuksen reformilla” eli leikkauksilla se on vauhdittanut nuorten ja aikuisopiskelijoiden syrjäyttämistä työttömiksi.

Erityisen kaltoin ”aktiivimalli” kohtelee vaikeammin työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä, joita päijäthämäläisistä työttömistä on tuoreen marraskuun tilaston mukaan maamme mitassa ennätysmäiset 38,2 prosenttia. Hallitus on julkistanut toteuttavansa ensikeväänä työnhakuun ulotettavan uuden ”aktiivimallin”, jolla pidemmällä tähtäimellä tavoitellaan koko työttömyyskorvausjärjestelmän romuttamista ja halpatyömarkkinoiden luomista Suomeen. Tästä esimakua on vastikään saatu veroparasiitti Attendon laittomin sopimuksin palkkaamien filippiiniläisten sairaanhoitajien tapauksessa. Voidaan myös peräänkuuluttaa Lahden kaupungin yhtiön, Lahti Energian, yhteiskuntavastuuta uuden biovoimalan rakennuttajana velvoittaa urakoitsijoita käyttämään paikallista ja kotimaista työvoimaa.

Työllistämiseen on nyt viimeinkin haettava uusia lääkkeitä. Oheinen taulukko (kuva) osoittaa, ettei talouskasvu sinänsä enää luo uusia työpaikkoja. Taulukko kertoo, että digitalisaation ja automaation seurauksena tuottavuus ja bruttokansantuote ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 1990, työtuntien samana aikana laskiessa. Siksi onkin tartuttava kestävämpiin ratkaisuihin. Tällainen on olemassa olevan työn tasaisempi jakaminen työaikaa lyhentämällä ansiotasoa alentamatta. 1990-luvun lopulla toteutettiin työaikakokeilu nimeltään 6+6, josta kokeilun alullepanija kertoo kirjassaan Päätä seinään (Into 2014). Kokeiluun osallistui seuraavia yrityksiä: Oy Orthex Ab, GWB Essilor, Wallas-Marin, Nokian Renkaat, Imatra Steel Billnäs, KWH Pipe ja Ou-Ra Oy. Kokeilun myönteisistä tuloksista työn tuottavuuteen, tuotantokustannuksiin, laatuun ja tämän myötä ansioihin, vaiettiin hallitustasolla. Silloin ja myös nyt valtaapitävien tahto on ylläpitää suurta työvoimareserviä halpatyömarkkinoiden mahdollistamiseksi. Tähän strategiaan ei työajan lyhennys eikä kansalaispalkka ole sovitettavissa.

Jo toistasataa tuhatta suomalaista on kansalaisaloitteella vaatimassa raippamallin kumoamista eduskunnassa. Adressikeräys jatkuu tammikuun ajan. SAK järjestää suuren toimintapäivän tai poliittisen ilmaisun Helsingissä perjantaina 2.2.2018. Nyt on koottava voimat hallituksen kehnoa politiikkaa vastaan. Olkoon tämä alku epäoikeudenmukaista politiikkaa toteuttavan oikeistohallituksen kaatamiselle.

 

Seppo Korhonen

]]>
0 http://seppokorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249173-tyottoman-juoksuhaudan-tie#comments Työnhaun aktiivimalli Työttömyys Mon, 15 Jan 2018 12:48:47 +0000 Seppo Korhonen http://seppokorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249173-tyottoman-juoksuhaudan-tie
Millä mallilla työttömyyttä korjataan ja millä tilastoja http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249133-milla-mallilla-tyottomyytta-korjataan-ja-milla-tilastoja <p>&nbsp;</p> <p>Meille on arvoisa hallitus luonut mallin, jolla&nbsp;yritetään aktivoida, niitä henkilöitä jotka ovat syystä tai toisesta vailla töitä. Ja syyt voivat olla hyvin monenmoiset.&nbsp;Mutta eiköhän se yleisin syy ole se, että yritykset ovat vuosina 2008 &ndash; 2017 käyttäneet mahdollisuutta yhteistoiminta menettelyä käyttäen vähentää työväkeään. Ja voidaan varmasti kohtalaisen surutta yleistää, että ne irtisanotut ovat iältään sitä vanhempaa ikäluokkaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Toinen ääripää on sitten ne, jotka ovat valmistuneet kyseisinä vuosina, ja eikä monellekaan ole välttämättä opiskelun yhteydessä kertynyt riittävää työkokemusta, jolla sitten töihin pääsisi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sitten näihin malleihin Aktiivisuusmallia on todennäköisesti lähdetty kehittämään tietynlaisten laskelmien avulla,&nbsp;joka vaatii jo hieman enemmän matematiikan osaamista, jotta ymmärtää mistä näissä laskelmissa, joissa aktivoitumisesta ja sen seurannasta puhutaan. Itse löysin yhden vuoden 2017 alussa julkaistun raportin, jossa käsiteltiin työttömien työnhakua, sen seurantaa ja niin edelleen. Matematiikan opinnoista on sen verran pitkä aika, että eipä ole helppoa näitä jokaista näihin laskelmiin liittyvää kaavaa tarkemmin selvittää. Yritettiin kuitenkin.</p> <p><a href="https://jma2017.sciencesconf.org/136188/document">https://jma2017.sciencesconf.org/136188/document</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Koska tässä raportissa käsiteltiin samoja asioita, joita tällä meille luodulla aktiivimallilla halutaan tietystä näkövinkkelistä saada väkeä töihin, pidän hyvin todennäköisenä, että mallin rakentamisessa on samoja elementtejä (tai muuttujia) riittävästi mukana kuin yllä esitetyssä raportissa.</p> <p>Ikävä kyllä näissä laskelmissa ei ole mukana työnantajan rekrytointiin liittyviä tekijöitä eli sanoisin niitä <strong>halukkuudeksi rekrytoida ihmisiä</strong>, jotka eivät täytä heidän kriteerejään iän, kokemuksen ja myös työssäolo kestojen perusteella. Tästä päästään siihen <strong>halukkuusmalliin</strong>, joka kuvaisi työnantaja puolen halukkuutta työllistää. Ja tästä syntyy se paljon puhuttu kohtaanto-ongelma.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tähän malliin voisi liittää näihin muuttujiin arvoja samalla tavalla kuin näissä aktiivimalli laskelmissa on tehty.&nbsp;Muuttujia olisivat joka tapauksessa hakijan ikä, koulutus, kokemus ja työttömyyden kesto.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Otetaanpa tähän muutama tosielämään liittyvä esimerkki työnhausta. Yli viisikymppinen mies henkilö on hakenut töitä asiantuntija tehtävään johon hänellä on kokemusta. Hän päättää soittaa rekrytoivalle konsultille, kuinka hänen hakemuksensa suhteen on edetty. Konsultin vastaus, valitettavasti haemme nuorempaa henkilöä.&nbsp;Mitä tästä hakijalle tulee mieleen töitä hakiessa jatkossa, eikö niitä hakemuksia huomioida mitenkään, kun viisari on värähtänyt tietyn pisteen yli. Hetken tietysti voisi miettiä, voisiko sitä jonkin nuorentua tai lopettaa ikääntymisen.&nbsp;Ei hakija tietenkään tyystin tästä lannistunut, vaikkei noita kahta viimeistä vaihtoehtoa pysty toteuttamaan millänsäkään. Jossakin se ikä näkyy, vaikka kuinka yrittäisi väittää olevansa nuorekas.&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Toinen esimerkki. Yli viisikymppinen henkilö näkee työilmoituksen yrityksessä, jossa on kuullut olevan hänelle tutun henkilön rekrytointi vastaavana ja niinpä hän päättää pirauttaa hänelle ja kysyä minkälainen mahdollisuus olisi työllistyä heillä avoinna olevaan tehtävään. Ikävä kyllä tehtävä vaatii kokemusta, jota ei pelkällä pitkällä kurssilla käymisellä katsota olevan riittävän, jotta kyseistä osaamista olisi mahdollista laventaa työtä tekemällä ja mahdollista oppia. Dementiasta vapaa todistus täytyisi ilmeisesti lähettää CV:n ja työhaku ilmoituksen yhteydessä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Laitetaan tähän vielä yksi esimerkki tästä työnantajan halukkuudesta. Muutama vuosi sitten oli yksi televisiossa esitetty keskustelu tilaisuus isolle joukolle päättäjiä, työnantajia, työttömiä ja muita silmäätekeviä. Jäi mieleen yhden tv-persoonan ja työnantajan esiintyminen, kun häneltä kysyttiin työttömien rekrytoinnista. Hän kertoi, että häntä pelottaa haastatella katkeroituneita työttömiä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Siinä esimerkkejä, joiden avulla yritän hieman kuvata niitä muuttujia, joissa siinä halukkuudessa on kysymys.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Katsotaanpa nyt sitten voisiko näitä kahta mallia yhteen sovittaa. Ei näiden välille yhtäläisyysmerkkiä saataisi. Ja&nbsp;tästä toisesta ei ole virallisesti, en minä eikä ilmeisesti kukaan muukaan, tehnyt mitään todellista mallia, vaikka hyvin aiheellista olisi.</p> <p>Esille tuodussa kuviossa ylemmällä kuvataan sitä kuinka työntekijällä, joka on iältään 25 &ndash; 45 vuotta, tehtävään vaadittu kokemus, osaaminen eli täyttää hakemusilmoituksessa vaaditut kriteerit työtehtävän suorittamisesta ja työnantajalta löytyy siitä halukkuutta ja kykyä palkata. Yleensähän he ovat työpaikan vaihtajia ja ehkä, joillekin onnekkaille työttömille, joilla on tehtävän hakuehdot täyttävä riittävä osaaminen ja työttömyyden kesto ei ole päässyt juuri alkua pidemmälle.</p> <p>Toisessa eli alemassa kuvataan sitä kuinka tulee se nolla piste, jonka jälkeen ei työllisty vaikka kuinka lähettelisi hakemuksia. Tulee vastaan ikä, riittämätön kokemus, ja mahdollisesti liian pitkä kestoinen työuran tyrehtyminen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ennen loppukaneettia mielelläni kerron yhdestä lyhytkestoisesta keskustelusta, jonka kävin erään entisen ministerin kanssa muutamia vuosia sitten. Kysyin ministeriltä, onko Suomessa liian helppo irtisanoa ihmisiä. Hän ei oikein osannut vastata siihen vaan kysyi minulta, että olenko minä todella sitä mieltä ja sanoin, että kyllä olen. Täällä on viety politiikka hyvin paljon työnantajia suosivaksi, heille on järjestetty monenlaisia helpotuksia yrittämisen suhteen samoin kuin työväen potkimisen suhteen. Myöskään AY-liike ei ole pyrkinyt muuhun kuin omien kassojensa kasvamiseen, ei täällä ole kaikkien työssä olijoiden puolia pitänyt kukaan, jokainen on joutunut itse etsimään ne keitä milloinkin täytyy mielistellä, jotta työpaikka säilyisi. Ja kaikille se ei ole luontaista. Ja kaikesta huolimatta yrittäjillekin täytyy löytyä mahdollisuus selviytyä, mutta ei niin että käytettään keinoja, jotka eivät vastaa tarkoitustaan.</p> <p>Lopuksi vielä tuosta aktiivimallista, ja tuosta raportissa, johon tässäkin on viitattu. Tosiasiassa niillä pyritään ehkä marginaalisen työttömien osalta työllistymisen aktivoitumiseen, mutta suurimmalta osalta se on sosiaaliturvan aktiivinen leikkausmalli. Kustannuksia leikataan, saadaan tilastoja siistimmäksi ja hallitus voi jälki käteen kehua, kuinka se sai tavoitteensa toteutettua. Käyttämällä ei relevantteja ja todellisuutta kuvaavia tilastoja ja laskemalla&nbsp;kustannuksia leikkaamalla niiltä, joilla siihen ei oikeasti ole varaa, niilläkö se tavoite saadaan aikaiseksi. Sekö todella on tarkoitus, jonkinlaisen itsetyytyväisyyden mahdollistaminen. Kyseisessä raportissa käsitellään kustannuksia, joita voidaan säädellä sanktioimalla työnhaun aktiivisuutta, rekrytoinnin mahdollistamismallia ei ole esitelty, sillä sekin perustuisi kustannuksiin, yrityksille. Millä tavalla nämä päättäjät ja johtajat osallistuivat näihin talkoisiin, joista vuonna 2015 puhuttiin.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Meille on arvoisa hallitus luonut mallin, jolla yritetään aktivoida, niitä henkilöitä jotka ovat syystä tai toisesta vailla töitä. Ja syyt voivat olla hyvin monenmoiset. Mutta eiköhän se yleisin syy ole se, että yritykset ovat vuosina 2008 – 2017 käyttäneet mahdollisuutta yhteistoiminta menettelyä käyttäen vähentää työväkeään. Ja voidaan varmasti kohtalaisen surutta yleistää, että ne irtisanotut ovat iältään sitä vanhempaa ikäluokkaa.

 

Toinen ääripää on sitten ne, jotka ovat valmistuneet kyseisinä vuosina, ja eikä monellekaan ole välttämättä opiskelun yhteydessä kertynyt riittävää työkokemusta, jolla sitten töihin pääsisi.

 

Sitten näihin malleihin Aktiivisuusmallia on todennäköisesti lähdetty kehittämään tietynlaisten laskelmien avulla, joka vaatii jo hieman enemmän matematiikan osaamista, jotta ymmärtää mistä näissä laskelmissa, joissa aktivoitumisesta ja sen seurannasta puhutaan. Itse löysin yhden vuoden 2017 alussa julkaistun raportin, jossa käsiteltiin työttömien työnhakua, sen seurantaa ja niin edelleen. Matematiikan opinnoista on sen verran pitkä aika, että eipä ole helppoa näitä jokaista näihin laskelmiin liittyvää kaavaa tarkemmin selvittää. Yritettiin kuitenkin.

https://jma2017.sciencesconf.org/136188/document

 

Koska tässä raportissa käsiteltiin samoja asioita, joita tällä meille luodulla aktiivimallilla halutaan tietystä näkövinkkelistä saada väkeä töihin, pidän hyvin todennäköisenä, että mallin rakentamisessa on samoja elementtejä (tai muuttujia) riittävästi mukana kuin yllä esitetyssä raportissa.

Ikävä kyllä näissä laskelmissa ei ole mukana työnantajan rekrytointiin liittyviä tekijöitä eli sanoisin niitä halukkuudeksi rekrytoida ihmisiä, jotka eivät täytä heidän kriteerejään iän, kokemuksen ja myös työssäolo kestojen perusteella. Tästä päästään siihen halukkuusmalliin, joka kuvaisi työnantaja puolen halukkuutta työllistää. Ja tästä syntyy se paljon puhuttu kohtaanto-ongelma.

 

Tähän malliin voisi liittää näihin muuttujiin arvoja samalla tavalla kuin näissä aktiivimalli laskelmissa on tehty. Muuttujia olisivat joka tapauksessa hakijan ikä, koulutus, kokemus ja työttömyyden kesto.

 

Otetaanpa tähän muutama tosielämään liittyvä esimerkki työnhausta. Yli viisikymppinen mies henkilö on hakenut töitä asiantuntija tehtävään johon hänellä on kokemusta. Hän päättää soittaa rekrytoivalle konsultille, kuinka hänen hakemuksensa suhteen on edetty. Konsultin vastaus, valitettavasti haemme nuorempaa henkilöä. Mitä tästä hakijalle tulee mieleen töitä hakiessa jatkossa, eikö niitä hakemuksia huomioida mitenkään, kun viisari on värähtänyt tietyn pisteen yli. Hetken tietysti voisi miettiä, voisiko sitä jonkin nuorentua tai lopettaa ikääntymisen. Ei hakija tietenkään tyystin tästä lannistunut, vaikkei noita kahta viimeistä vaihtoehtoa pysty toteuttamaan millänsäkään. Jossakin se ikä näkyy, vaikka kuinka yrittäisi väittää olevansa nuorekas.  

 

Toinen esimerkki. Yli viisikymppinen henkilö näkee työilmoituksen yrityksessä, jossa on kuullut olevan hänelle tutun henkilön rekrytointi vastaavana ja niinpä hän päättää pirauttaa hänelle ja kysyä minkälainen mahdollisuus olisi työllistyä heillä avoinna olevaan tehtävään. Ikävä kyllä tehtävä vaatii kokemusta, jota ei pelkällä pitkällä kurssilla käymisellä katsota olevan riittävän, jotta kyseistä osaamista olisi mahdollista laventaa työtä tekemällä ja mahdollista oppia. Dementiasta vapaa todistus täytyisi ilmeisesti lähettää CV:n ja työhaku ilmoituksen yhteydessä.

 

Laitetaan tähän vielä yksi esimerkki tästä työnantajan halukkuudesta. Muutama vuosi sitten oli yksi televisiossa esitetty keskustelu tilaisuus isolle joukolle päättäjiä, työnantajia, työttömiä ja muita silmäätekeviä. Jäi mieleen yhden tv-persoonan ja työnantajan esiintyminen, kun häneltä kysyttiin työttömien rekrytoinnista. Hän kertoi, että häntä pelottaa haastatella katkeroituneita työttömiä.

 

Siinä esimerkkejä, joiden avulla yritän hieman kuvata niitä muuttujia, joissa siinä halukkuudessa on kysymys.

 

Katsotaanpa nyt sitten voisiko näitä kahta mallia yhteen sovittaa. Ei näiden välille yhtäläisyysmerkkiä saataisi. Ja tästä toisesta ei ole virallisesti, en minä eikä ilmeisesti kukaan muukaan, tehnyt mitään todellista mallia, vaikka hyvin aiheellista olisi.

Esille tuodussa kuviossa ylemmällä kuvataan sitä kuinka työntekijällä, joka on iältään 25 – 45 vuotta, tehtävään vaadittu kokemus, osaaminen eli täyttää hakemusilmoituksessa vaaditut kriteerit työtehtävän suorittamisesta ja työnantajalta löytyy siitä halukkuutta ja kykyä palkata. Yleensähän he ovat työpaikan vaihtajia ja ehkä, joillekin onnekkaille työttömille, joilla on tehtävän hakuehdot täyttävä riittävä osaaminen ja työttömyyden kesto ei ole päässyt juuri alkua pidemmälle.

Toisessa eli alemassa kuvataan sitä kuinka tulee se nolla piste, jonka jälkeen ei työllisty vaikka kuinka lähettelisi hakemuksia. Tulee vastaan ikä, riittämätön kokemus, ja mahdollisesti liian pitkä kestoinen työuran tyrehtyminen.

 

Ennen loppukaneettia mielelläni kerron yhdestä lyhytkestoisesta keskustelusta, jonka kävin erään entisen ministerin kanssa muutamia vuosia sitten. Kysyin ministeriltä, onko Suomessa liian helppo irtisanoa ihmisiä. Hän ei oikein osannut vastata siihen vaan kysyi minulta, että olenko minä todella sitä mieltä ja sanoin, että kyllä olen. Täällä on viety politiikka hyvin paljon työnantajia suosivaksi, heille on järjestetty monenlaisia helpotuksia yrittämisen suhteen samoin kuin työväen potkimisen suhteen. Myöskään AY-liike ei ole pyrkinyt muuhun kuin omien kassojensa kasvamiseen, ei täällä ole kaikkien työssä olijoiden puolia pitänyt kukaan, jokainen on joutunut itse etsimään ne keitä milloinkin täytyy mielistellä, jotta työpaikka säilyisi. Ja kaikille se ei ole luontaista. Ja kaikesta huolimatta yrittäjillekin täytyy löytyä mahdollisuus selviytyä, mutta ei niin että käytettään keinoja, jotka eivät vastaa tarkoitustaan.

Lopuksi vielä tuosta aktiivimallista, ja tuosta raportissa, johon tässäkin on viitattu. Tosiasiassa niillä pyritään ehkä marginaalisen työttömien osalta työllistymisen aktivoitumiseen, mutta suurimmalta osalta se on sosiaaliturvan aktiivinen leikkausmalli. Kustannuksia leikataan, saadaan tilastoja siistimmäksi ja hallitus voi jälki käteen kehua, kuinka se sai tavoitteensa toteutettua. Käyttämällä ei relevantteja ja todellisuutta kuvaavia tilastoja ja laskemalla kustannuksia leikkaamalla niiltä, joilla siihen ei oikeasti ole varaa, niilläkö se tavoite saadaan aikaiseksi. Sekö todella on tarkoitus, jonkinlaisen itsetyytyväisyyden mahdollistaminen. Kyseisessä raportissa käsitellään kustannuksia, joita voidaan säädellä sanktioimalla työnhaun aktiivisuutta, rekrytoinnin mahdollistamismallia ei ole esitelty, sillä sekin perustuisi kustannuksiin, yrityksille. Millä tavalla nämä päättäjät ja johtajat osallistuivat näihin talkoisiin, joista vuonna 2015 puhuttiin. 

 

]]>
1 http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249133-milla-mallilla-tyottomyytta-korjataan-ja-milla-tilastoja#comments Rekrytointimalli Työnhaun aktiivimalli Työttömyys Sun, 14 Jan 2018 15:50:33 +0000 Jukka Heikkinen http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249133-milla-mallilla-tyottomyytta-korjataan-ja-milla-tilastoja
On tehty uusi kansalaisaloite HE 124/2017 vp:n kumoamiseksi http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248919-on-tehty-uusi-kansalaisaloite-he-1242017-vpn-kumoamiseksi <p>HE 124/2017 vp:n kumoamiseksi on tehty uusi kansalaisaloite, nimeltään &quot;Aidosti palkitseva aktiivimalli&quot;. Se löytyy tästä linkistä <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810</a></p><p>1.1.2018 voimaan astuneen HE 124/2017 mukaan työttömältä vähennetään 4,65 % työttömyysturvasta, jos hän ei osoita aktiivisuuttaan työmarkkinoilla esityksessä vaaditulla tavalla. HE 124/2017 ei aidosti kannusta ja palkitse työtöntä, vaan uhkaa rangaista työtöntä työttömyysturvan 4,65 %:n vähennyksellä. Sen vuoksi on tehty uusi kansalaisaloite.<br /><br />Myös tässä uudessa kansalaisaloitteessa vaaditaan HE 124/2017 kumoamista. Aloitteessa esitetään, että kumotun HE 124/2017 tilalle vahvistetaan &quot;Aidosti palkitsevan aktiivimallin&quot; mukainen laki, joka antaisi 4,65 % korotuksen aktiiviselle työttömälle työttömyyskorvaukseen, jos hän työllistyy joko palkkatyöhön tai sovittuun vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistyö on hyvä tapa osoittaa aktiivisuutta ja se tulisi hyväksyä aktiivitoimenpiteeksi.</p><p>&quot;Aidosti palkitseva aktiivimalli&quot; olisi ihmisarvoa turvaava ja nimensä mukaisesti aidosti palkitseva oikeudenmukainen malli kaikille niille, jotka tämän uuden aktiivimallin motivoimina työllistyvät tai muuten aktivoituvat vapaaehtoistyöhön. Työttömyysturvan 300 euron suojaosuuteen ei tule kuitenkaan kajota tässä yhteydessä.<br /><br />&quot;Aidosti palkitsevassa aktiivimallissa&quot; tulisi yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi hyväksyä jo hyväksyttyjen HE 124/2017 lakiesityksessä esiteltyjen tapojen lisäksi se, että työtön tarjoaa apuaan vapaaehtoisesti oman lähiomaisen, esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen, tai oman lähinaapurinsa avuksi oman kunnan sosiaalitoimen hyväksymin perustein. Myös pienimuotoinen vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhdistystoiminnassa - tai vaikka urheiluseurassa - takaisi samat 4,65 %:lla korotetut työttömyyskorvausperusteet.</p><p>Tämä uusi kansalaisaloite ei kilpaile yli satatuhatta allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen kanssa, vaan uusi aloite tukee ja täydentää tuota aikaisempaa aloitetta ottamalla mukaan vapaaehtoistyön antamat mahdollisuudet. Hyvä olisi, jos porukka allekirjoittaisi myös tämän uuden aloitteen. HE 124/2017 vp:n päälle pitää laittaa kumoamispainetta kahden aloitteen voimalla, varsinkin kun valmisteilla on niin sanottu työnhaun aktiivimalli, jossa työttömät velvoitettaisiin työnhakuun karenssin uhalla. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238693-seuraava-aktiivimalli-tekee-jo-tuloaan-60-paivan-karenssi-syrjayttaisi-kohusanktion?ref=valinnat">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238693-seuraava-aktiivimalli-tekee-jo-tuloaan-60-paivan-karenssi-syrjayttaisi-kohusanktion?ref=valinnat</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HE 124/2017 vp:n kumoamiseksi on tehty uusi kansalaisaloite, nimeltään "Aidosti palkitseva aktiivimalli". Se löytyy tästä linkistä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

1.1.2018 voimaan astuneen HE 124/2017 mukaan työttömältä vähennetään 4,65 % työttömyysturvasta, jos hän ei osoita aktiivisuuttaan työmarkkinoilla esityksessä vaaditulla tavalla. HE 124/2017 ei aidosti kannusta ja palkitse työtöntä, vaan uhkaa rangaista työtöntä työttömyysturvan 4,65 %:n vähennyksellä. Sen vuoksi on tehty uusi kansalaisaloite.

Myös tässä uudessa kansalaisaloitteessa vaaditaan HE 124/2017 kumoamista. Aloitteessa esitetään, että kumotun HE 124/2017 tilalle vahvistetaan "Aidosti palkitsevan aktiivimallin" mukainen laki, joka antaisi 4,65 % korotuksen aktiiviselle työttömälle työttömyyskorvaukseen, jos hän työllistyy joko palkkatyöhön tai sovittuun vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistyö on hyvä tapa osoittaa aktiivisuutta ja se tulisi hyväksyä aktiivitoimenpiteeksi.

"Aidosti palkitseva aktiivimalli" olisi ihmisarvoa turvaava ja nimensä mukaisesti aidosti palkitseva oikeudenmukainen malli kaikille niille, jotka tämän uuden aktiivimallin motivoimina työllistyvät tai muuten aktivoituvat vapaaehtoistyöhön. Työttömyysturvan 300 euron suojaosuuteen ei tule kuitenkaan kajota tässä yhteydessä.

"Aidosti palkitsevassa aktiivimallissa" tulisi yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi hyväksyä jo hyväksyttyjen HE 124/2017 lakiesityksessä esiteltyjen tapojen lisäksi se, että työtön tarjoaa apuaan vapaaehtoisesti oman lähiomaisen, esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen, tai oman lähinaapurinsa avuksi oman kunnan sosiaalitoimen hyväksymin perustein. Myös pienimuotoinen vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhdistystoiminnassa - tai vaikka urheiluseurassa - takaisi samat 4,65 %:lla korotetut työttömyyskorvausperusteet.

Tämä uusi kansalaisaloite ei kilpaile yli satatuhatta allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen kanssa, vaan uusi aloite tukee ja täydentää tuota aikaisempaa aloitetta ottamalla mukaan vapaaehtoistyön antamat mahdollisuudet. Hyvä olisi, jos porukka allekirjoittaisi myös tämän uuden aloitteen. HE 124/2017 vp:n päälle pitää laittaa kumoamispainetta kahden aloitteen voimalla, varsinkin kun valmisteilla on niin sanottu työnhaun aktiivimalli, jossa työttömät velvoitettaisiin työnhakuun karenssin uhalla. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238693-seuraava-aktiivimalli-tekee-jo-tuloaan-60-paivan-karenssi-syrjayttaisi-kohusanktion?ref=valinnat

]]>
1 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248919-on-tehty-uusi-kansalaisaloite-he-1242017-vpn-kumoamiseksi#comments HE 124/2017 vp Kansalaisaloite Työnhaun aktiivimalli Työttömyysturva Vapaaehtoistyö Wed, 10 Jan 2018 11:26:47 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248919-on-tehty-uusi-kansalaisaloite-he-1242017-vpn-kumoamiseksi