*

Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Kaikki blogit puheenaiheesta Maa- ja metsätalous

Olemme syntyneet metsään

Suomessa vuonna 1929 aloitettiin kasvavan pienpuukysynnän vuoksi nostamaan metsiemme käyttöastetta. Jo silloin huomattiin, että luomalla tehometsätalous voimme nousta suosta.

Silloisten poliitikkojen mielessä oli työttömyyden pienentäminen, eli mikään ei ole niistä ajoista juurikaan muuttunut. Kun 1925 oli paperiteollisuus Suomessa maksanut työväestölle palkkaa 350 miljoonaa markkaa oli 1929 tavoitteena jo 450 miljoonaa markkaa työväestön osuudeksi.

Vetoomus metsiemme puolesta

On harhauttavaa väittää, että metsiemme hakkuut olisivat tuhoisampi teko kuin lämmittää asuntojamme kivihiilellä. Ihmisellä joka kaikessa hiljaisuudessa avaa ja hyväksyy kivettyneen hiilivaraston käytön maan uumenista, ei ole oikeutta nikotella metsien hakkuiden haitallisuudesta. Se on kovin kaksinaismoraalista itkeä uusiutuvaa energiaa vastaan fossiilisten energiavarojen käyttäjänä.

Suomalaisten tulisi kokonaan kieltäytyä fossiilisten energioiden käytöstä.

Suomessa kasvatetaan metsää

Mika Lintilä on jämäkkänä ja hän uhoaa, että hakkuuoikeudet hankitaan vaikka mistä, mutta bio-hankkeita ei nollata.

Se onkin miehen puhetta. Jos luvassa on parinkin miljardin liikevaihto ei siinä 20 miljoona hakkuuoikeuksista juurikaan paina. Ihetyttää vain , että mihin se raha, eli Suomen maksama 20 miljoonaa sitten käytetään?

Osaisiko Sirpa Pietikäinen tai Heidi Hautala tähän vastata?

Biotaloutta ja doubletalkkia

Tekniikka ja talouslehdessä oli artikkeli tällä hetkellä paljon puhuttavan biotalouden sijoittajapaosta: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/kouvolalainen-yrittaja-sijoitti-suuria-summia-biohankkeeseen-sitten-kiinalaiset-lahtivat-6663934 Tämä suomalainen biotalous innovointi oli pitkälti poliittista doubletalkia, eli mustan väittämistä valkoiseksi, joten ei ole mikään ihme, että sijoittajat katoavat, jos hype joutuu v

Metsä on taloutemme vihreää ydintä

 

 

Jos aiheuttaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka parran pärinää, on syytä olla huolissaan myös metsäpolitiikan kannalta. Yhteinen maatalouspolitiikka ei varsinaisesti ole ollut menestys, mutta siedettävä pakkopaita. Perin epäreilu se on ollut suomalaista maanviljelijää kohtaan, kun EU asetti Venäjäpakotteet. Nehän vaikuttivat dramaattisesti maataloustuotteidemme vientiin. Pakotteita on helppo katsella Pyrsselin suunnasta, mutta se ei lämmitä itäsuomalaista maitotilallista.

 

Sellunkeitolla ei Suomen talous nouse

Suomen kaltaiselle maalle ainoa tapa nostaa kansantaloutta on viennin lisääminen – tai sen jalostusarvon nostaminen.

Teknologian kehittämiseen on käytetty 40 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana eikä kuitenkaan ole syntynyt merkittävää uutta vientituotetta Suomeen Nokian jälkeen. Suomeen pitää saada investointia, joka myös pysyy täällä. Eli sellaista, joka on riippuvainen luonnonvaroistamme ja osaamisestamme. Maa- ja metsätaloudessa on käyttämätöntä potentiaalia – löytyykö poliittista tahtoa?

Keskustan korruptio on rakenteellista

Pääministeri Juha Sipilä on tuskin antanut lähipiirinsä firman saaman urakan vaikuttaa Terrafamen rahoituspäätöksiin. Tämä johtuu mittakaavaeroista. Sipilä on itse miljoonikko ja Terrafamen päätöksissä on kyse sadoista miljoonista. Sukulaismiesten firman saama urakka on bruttoarvoltaan muutama sata tonnia ja tuo siis hieman töitä ja vähän katetta. Jos Sipilä tahtoisi jeesata sukulaisiaan hän voisi antaa suoraan rahaa käteen.

Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiä uudistettava rohkeasti

Viime viikolla huokaistiin helpotuksesta, kun maa- ja metsätalousministeriö teki ratkaisunsa kestävän metsätalouden rahoitustuista. Taimikon varhaishoidontuelle myönnettiin 30 miljoonaa euroa lisää myöntövaltuutta kun huomattiin, että uudet säännökset eivät palvelleet tuen alkuperäistä tarkoitusta. Taimikoiden hoitoa ei voi jättää tekemättä, koska metsäpääomamme kasvaa niiden kautta.

Maatalous on veronmaksajien ylläpitämää tukitaloutta

Maataloutta pitää tukea vallitsevan mielipiteen mukaan, että Suomi säilyttää riippumattomuuden ruokatarvikehuollossa suurelta osin omavaraisena valtiona. 

Maaseutumiljöö vaatii verorahoista panostusta

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä