Giemajávri!
Kaupunki pohjoisessa, jonka väkiluku on ollut laskeva jo vuodesta 1970. Vuonna 1970 väkiluku oli vielä 13.500, mutta nyt lähentelee 8.000. Mitä voimme tehdä kaupungin asukkaiden hyväksi? Hyvä kysymys, vaikka presidenttiehdokkaille, mutta kukaan ei kysy sitä heiltä. Kukaan ei kysy, koska heterous ja antiheterous kiinnostaa enemmän mediaa.
Mitä sellaisella kaupungilla tehdään, jolta viedään mahdollisuudet asukkaiden toimeentulon turvaamisessa. Laskeva trendi on ollut jo kohta puoli vuosisataa, joten aikaa olisi ollut.
Tarvitaanko Kemijärveä?
Nyt, kun kuntaliitoskesustelu kohta alkaa, kun presidenttikysymys vihdoin saadaan alta pois, niin kuka puhuu kemijärveläisten puolesta?
Kemijärvestä tehtiin kaupunki kuntaliitoksen avulla vuonna 1973 ja silloin jo väestön muutto alueelta oli väkilukua laskevalla pinnalla. Se osoittaa sen, että kuntaliitoksilla ei pelkästään saada väkeä pustmään paikallaan, vaan pitää olla myös työpaikkoja. Kuntaliitokset eivät tuo lisää työpaikkoja, joten kuntaliitoskeskustelun kärki on liian heiveröinen.
Mitä Mäntsälällä tehdään lauloimme silloin joskus, mutta Mäntsälä otti opikseen ja lähti kasvuun.
Kemijärvi ei näytä nousevan, ei sitten millään.
Mitä perussuomalaisten hurmoksella saavutettu "muutos" on tuonut kemijärveläisille? Ei mitään!
Mitä demareiden kolmekymmentävuotta kestänyt hegemonia on tuonut Kemijärvelle? Ei mitään muuta, kuin jatkuvasti askevan väkiluvun.
Mitä Kokoomus on tuonut Kemijärvelle? No pari poliitikkoa silloin tällöin puhumaan palturia. Mitä muutakaan he voisivat lyhyellä pistäytymisellä tehdä?
Kemijärvi on asia, johon kannataisi nyt paneutua paremmin. Kuntaliitoskeskusteluun paneutuminen toisi hyviä perustietoja ja kemijärveläisten hätä tulisi paremmin suomalaisten tietoisuuteen, joten lääkkeitä olisi helpompi yhdessä etsiä.
Jotta keskustelu olisi tasapuolisempaa, niin otetaan keskusteluun mukaan myös muita kuntia.
Haukipudas, Humppila, Hämeenlinna, Iitti, Jaala, Joroinen, Kaarina, Karstula, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kokkola, Kolari, Kotka, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Leppävirta, Lieksa, Liljendal, Lumijoki, Mikkeli, Multia, Naantali, Noormarkku, Närpiö, Oulainen, Outokumpu, Padasjoki, Pieksämäki, Pudasjärvi, Punkaharju, Pyhäntä, Pylkönmäki, Ranua, Rääkkylä, Sonkajärvi, Suolahti, Tyrnävä, Vaasa, Vahto, Varkaus, Vimpeli ja Virrat.
Eli mitä näille kunnille tai kaupungeille pitää tehdä, jotta espoolaiset ja pääkaupunkiseutulaiset voisivat enemmän nauttia omista mahdollisuuksistaan yhdessä muun Suomen kanssa?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Vastaus on yksinkertaisuudessaan kaunis. Itsenäinen verotusoikeus ja sitä kautta aito kilpailu kuntien välille sekä niiden maksama tasakymmenys Valtiolle, jonka tulee tulla sillä toimeen.
Otetaanpa esimerkiksi Oulainen.
Oulainen on perustettu vuonna 1865. Kauppalaksi se muuttui vuonna 1967 ja kaupungiksi 1977. Asukkaita on n. 8.000. Pitäjän pinta-ala on 568 km2. Työpaikkoja on n. 3.500.
Kymmenen vuoden aikana työpaikkakehitys on positiivinen, mutta kaupungin omat työpaikat ovat nousseet 415 työpaikasta yli viiden sadan, joten 86 työpaikkaa meni byrokratialle. Ja kun huomioidaan sairaalan työpaikkakehitys on se 49 lisätyäpaikkaa niin muulle teollisuudelle tai kaupalle jää kasvusta vain vaivaiset 42 työpaikkaa. Sievin Jalkine ja alueen suurin rakennusliike kuittaavat tämän kasvun, joten jos kaupunki ei lisäisi omia työpaikkojaan sairaalan kanssa olsi kasvu kahden yrityksen varassa.
Miten verotusoikeuden muutos toisi tähän asiaan parannusta, kun työpaikoista kolmannes on kaupungin omia ja ikiliikkujaa ei vielä ole keksitty?
Itsenäinen verotusoikeus on huuhaata. Otetaanpa esimerkiksi Humppila, jossa on 2500 asukasta ja ainoa yrittäjä Armas Puolimatka on lähtenyt jo viimeiselle matkalle. Mistä otetaan verotettava raha?
Poliittiset voimasuhteet ovat 21 valtuutettua, joista keskustalaisia 9, demareita kuusi, kokoomuslaisia 4, ja vassareita 2.
Syy löytyy näiden päättäjäpuolueiden heikkoudesta ymmärtää yheteisen keskustelun merkitystä.
Vastaus on tähänkin yksinkertaisuudessaan kaunis. Jos heikko ei pärjää yksin, tulee vahvempi avuksi ja alkaa kumppaniksi. Mutta tärkeintä on säilyttää vapaa liikkumisen ja asettumisen oikeus niin, että parhaat jäävät elinvoimaisina eloon ja asukkaat pysyvät tyytyväisinä paikoillaan kustantamassa sen, mikä heitä äänestäjinä tyydyttää.
OK, mutta verotuksen avulla ei voida työpaikkoja luoda lisää, kuin ainoastaan hallintoon ja terveydenhoitoon.
Verotus on vain yksi elementti, mutta se ei ole syy Kemijärven kuihtumiseen tai Humppilan 21 % veroäyriin.
- Jos heikko ei pärjää yksin, tulee vahvempi avuksi ja alkaa kumppaniksi.
Rovaniemikö tulee Kemijärven avuksi?
Muuten en ole ihan kartalla, mitä Alsio ajaa takaa. Mutta vahvempiko heikomman avuksi. No way! Katsopas, mikä into suomalaisilla on auttaa Kreikkaa? Kyllä vahvempi mieluummin ryöstää heikommalta sen, mitä on ryöstettävissä, kuin autaa. Ihan noin raadollisesti ajatellen.
Kivaa, kun Niinistö auttaa Hurstia. Mutta vielä hauskempaa olisi, jos kenenkään ei tarvitsisi sinne Hurstin jonoon mennä.
Työpaikkoja syntyy sinne, missä työllistäjillä ja työllistetyillä on hyvä olla eikä verotus vie kaikkea keskushallinnolle jaettavaksi maailman tuuliin.
Juhon kanssa samaa mieltä, paitsi siitä että olen myös kartalla. Tarkoitan sitä, että kuntaliitoskeskustelu on avattava.
Alsio, seuraan sinua (ainakin) kuntakartalle. Sitä on todella mietittävä. Tosin presidentillä siihen ei ole sanomisen lisäksi paljonkaan sanottavaa, oli sitten straight or twisted.
Arin kanssa samaa mieltä kuntakeskustelun avaamisesta ehdolla, että se ulottuu myös valtion rooliin suhteessa kuntiin ja niiden itsenäiseen oikeuteen kilpailla toistensa kanssa veronmaksajista ja hyvien elinolosuhteiden luomisesta omille asukkailleen ilman keskushallinnon ohjausta. Lähidemokratiaa, lähiruokaa ja läheisyyttä kiitos.
Heikkoa jäätä on vahvistettava, jos ei se kanna. Joko lisätään jatkuvasti aluerahaa, tai sitten vaihtoehtoisesti ajetaan uutta ajattelutapaa yrittäjyyden ja kannattavuuden suhteessa hyvinvointivaltion kulujen tasaamisessa.
"Laskeva trendi on ollut jo kohta puoli vuosisataa, joten aikaa olisi ollut. Tarvitaanko Kemijärveä?"
Näitä pohjoisen kysymyksiä on mukava pohtia laajemmista vaikkakin utuisista näkökulmista. Suomessa käväisi ennen joulua Kalifornian yliopiston maantieteen prof. Laurence Smith, häneltä suomennettiin kirja Uusi pohjoinen. Kirjassa tarkastellaan pohjoisen näkymiä ympäri maapallon. Tässä pari poimintaa:
- Maailma on suunnanut katseensa napapiirille ja erityisesti luoteisväylälle, joka on itse asiassa monta eri reittiä.
- Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Tanskassa pohjoisen kansat ovat saamassa poliittista vaikutusvaltaa. Pohjoismaissa ja Venäjällä näin ei ole tapahtunut (siis myöskään Suomessa!!).
- Pohjoismaiden ja Venäjän politiikka kannustaa alkuperäiskansoja jähmettymään eläväksi kansanperinteeksi. Heidän kulttuureiltaan kielletään oikeus kehittyä. Ne suljetaan lasipurkkiin.
- Uuden pohjoisen perustat ulottuvat pitkälle Jäämereltä etelään mm. Länsi-Euroopan kaasumarkkinoille.
- Pohjoisen yksi rooli tulee olemaan innovatiivinen yhteiskunnallinen kokeilukenttä, jossa valtaa siirtyy keskushallituksilta paikallistasolle.
* * *
Jouluna 2011 käväisin vuosikymmenten tauon jälkeen Lapissa. Siellä nuori ranskalaistyttö kertoi suomeksi meille innoissaan Ruijan polusta, tästä se kulki. Mielikuvitus lähti laukkaamaan: mikä olisi tämän päivän ruijanpolku: yöjuna Kemijärvelle ja eteenpäin, rata Jäämerelle, Koilliväylä Aasiaan, Jäämeren kalaa, kaasua ...
Maailman kääntyessä pohjoiseen, Suomen Enso hylkää Lapin vallatakseen Etelä-Amerikan maat ja vedet.
Hienoa, että joku muukin antaa mielensä kuvituksen laukata pohjoisia polkuja. Tulin ystävieni kanssa riekkoretkeltä v. 2000 Utsjoelta autojunalla ja pysähdyin makuuvaunun eteiseen katsomaan Suomen karttaa. Näin mielessäni radan, joka jatkaa Kolarista Ylläksen ja Levin kautta kohti Raja-Jooseppia ja sieltä Nato-Norjan Kirkkoniemeen.
Jälkeenpäin alettiin puhua Koillisväylän avautumisesta ilmu-uskonnon myötä ja silloin energiansäästölamppu päässäni syttyi uudelleen.
Pohjoinen ulottuvuus on jotain muuta kuin Kekkonen aikoinaan naapurin toiveista tai pyynnöstä tuli esittäneeksi, sillä se on faktisesti mahdollisuus.
Kyllä sitä positiivista ajatteluakin on välillä havaittavissa.
http://www.kainuunsanomat.fi/Talous/1194717096006/artikkeli/renforsin+ra...
Aika vinkeä kuljetussysteemi on, jos pystyy paikkaamaan perinteistä kiskoliikennettä.
http://www.railveyor.com/feature-video/
http://www.youtube.com/watch?v=xaAhN7L40wY
Terv. KK
Kiitos Juhani, maailma on kypsä muutokseen, mutta kukaan ei halua oikeasti siihen valmistautua.
Tarvitaan yhtäaikainen suuri muutos, ei mitään erillistä kuntaliitoskeskustelua, vaan kokonaistaloudellinen katsastelu.
Kuntia yhten littäen ei työpaikat lisäänny vaan vähenevät. Pitää siis olla muutakin, kuin liitos.
Kyllä pohjoiseen pitää suunnata uusia ajatuksia, ei yksin riitä, että Pekkarinen heitetään hankeen kerran vaalikaudessa.
tuostapa tulikin (Pekkarisen lumeen heitosta) mieleen kaikkein aikain naivein runo maailmassa:
http://www.essee.net/Pohjanhanki.html
Kemijärvi on ensiksikin kaakana. Ketä kiinnostaa? Toisekseen yhden tehtaan teollisuustaajama on aina riskaabeli viritys. Jos kyseinen tuotanto menettää kilpailukykynsä tai lopetetaan muusta syystä, niin iso joukko ihmisiä on työtä vailla. Laukaan pitäjään kuuluva Lievestuore on tunnettu happamasta(!) livelammestaan. Niin niin ja Liisastaan. Liisasta en tiedä, mutta se tehtaan jäämistönä ollut lampi on lopultakin saatu maisemoitua, eikä kyläkään ole ihan kuollut. Näkyis olevan asevarikkotoimintaa ainakin, yksityistettynä toki.
Lievestuoreen selviytymisetuna lienee sijainti Jyväskylän lähellä Kuopioon menevän valtatien varrella sekä se, että menetetty tehdas oli pienempi. Verrattuna siis Kemijärveen.
Se uusi malmikenttä on sentään "lähellä" Kemijärveä, että jospa siitä tulisi jotain piristystä?
Kemijärvi on täsmälleen keskellä maapallon pintaa. Niin kuin Lievestuorekin.
Uimaharjun, Kemijärven, Lievestuoreen kaltaisia kuntia on Suomessa lukuisia. Uimaharju on jo osa Joensuuta, mutta miten on Varkauden laita, jos teollisuus siellä lakkaa?
Esimerkkejä onnistumisista tarvitaan, esimerkkejä myös uudesta ajattelusta tarvitaan. Laukaa on minulle tuttu kunta. Kolmen vesireitin solmukohta, mutta eiväthän taida vesireitit nyt niin tärkeitä enää olla.
Onnistumisia trvitaan kyllä näidden taantuvien entisten teollisuupaikkakuntien jälkihoitooon muuta eipä taida enää kemijärvestä sellaista tulla.
Ei tule, jos kukaan ei nosta asiaa keskusteluun. Keskustalaiset käyttävät varmasti mielellään kuntavaaleissa aseenaan kuntaliitoskeskustelua, mutta se ei auta ketään, - vähiten noita paikkakuntia, joissa on jo hätä kädessä.
RJ: "Kemijärvi on ensiksikin kaakana. Ketä kiinnostaa?"
Kaukana mistä? Helsinki on Suomen syrjällä, paikassa jossa raiteetkin päättyvät seinään.
Kun ei rakenneta valtavaa keskushallintoa eikä maakuntahallintoa, annetaan paikallishallinnolle sijaa.
Kemijärvellä muuten on jo kauan näkynyt luovuttaminen (kenties liian vahva sana tässä) siinä, että perheenlisäysiässä olevaa väestöä on lähtenyt ja lapsia pohjoisen pienessä kaupungissa syntyy varsin vähän. Niinpä päiväkotien, koulujen ja opettajien tarve senkuin vähenee, samoin autokoulujen. Circulus vitiosus, mutta miten kierre katkaistaan, onkin visainen kysymys. Väestötieteilijät tietävät kertoa, että kerran alkuun lähtenyt suunta ei hevin muutu. Jottain tarttis tehrä.
Juhani ja Matti uskaltavat unelmoida. Siinä on elämänhenki. Sitä tarvitaan.
Toisaalta Kemijärvellä ovat osanneet tapella vastaankin. Sisämaan yöjunia ei vielä ole uudelleen kiskoilla näkynyt.
http://www.lappilainen.fi/uutiset/taistelu-kemijarven-yojunasta-kannatti...
http://www.facebook.com/groups/108232592543581/
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ehkä se etäisyys tuli ajateltua minusta itsestäni, mutta myös päättäjistä. Edellisellä ei ole kuin viihdearvoa, mutta jälkimmäinen voi olla se ratkaiseva tekijä. Pahoittelen, jos huono huumorini loukkasi.
Kannattavan tehtaan lakkauttaminen pitäisi kait saattaa rikoslain piiriin? Toisaalta paikkakuntien taloudelliset edellytykset eivät säily vakioina. Jos on laajentuvia keskuksia, niin on taantuviakin. Lyhyesti: en osaa sanoa.
Kemijärvellä on on mielestäni fiksu kaupunginjohtaja, joten kyllä siellä varmasti kaikki yritetään, mutta nyt ei enää yksin kriisikunnan tekemiset auta. Suomessa puheet ovat keskittyneet EU, Kreikka, Italia ja presidentinvaali asioihin. Nyt tarvitaan oikeaa yhteistyötä eri puolueiden kesken, mutta kun lukee miten Suomi koko ajan jakautuu kahtia heteron ja homon otellessa ykköspaikasta, niin pahaa tekee.
http://yle.fi/alueet/lappi/2011/11/kemijarven_kaupunginjohtajalle_kirjal...
Ari on nyt muutamassa kirjoituksessa nostanuy esiin tuon kemijärven ja mitä on seurannut niin kysymys oikeastaan on pystyykö kemijärveläiset itse kehittämään sen tulevaisuuden kyvyn miten tuo paikkakunta menstyy ja pärjää edelleen.
Juu olen huomannut, että jopa provokatoorinen hömppäräkäkirjoitukseni "Pukki, pukki... saa paljon enemmän lukijoita, kuin nämä asiakirjoitukset Kemijärvestä yhteensä. Se on hälyyttävää.
Kehuin kaupounginjohtajaa, mutta taidan vet'ä kehuni takaisin toistaiseksi, niin paljon on epäselvyyttä hänen tekemisissä.
http://yle.fi/alueet/lappi/2012/01/kemijarven_kaupunginjohtajan_uhkausep...
Kemijärvi tulisi liittää Pelkosenniemeen, että Kemijärvi saisi pohjoisin- kaupunkistatuksensa takaisin ja kaupunginjohtajaksi tulisi valita Andy McCoy. Silloin kaupungilla olisi mainosarvoa ja yrityselämä kehittyisi kansainväliseksi.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 32 kommenttia