Kuka muistaa voiton hetkellä
Onnea uusille ja uudelleen valituille mepeille. Onnea Suomen kansa jääkiekon MM on jälleen voitettu. Voittajien on helppoa hymyillä, mutta kuka muistaa ketä olivat esimerkiksi Sinisen tulevaisuuden takana.
Sinisen tulevaisuuden saldo koko Suomessa noin 6000 ääntä. Lyötyä ei pidä lyödä, mutta poliittisen historiamme ehkä nopeimmin sulanut joukkue.
Kun EU-vaalituloksia katselee laajemmin kuin pelkkien valittujen osalta näkee heti kuinka keskittäminen on hurjaa. Jopa varalle jäänyt eil hyvin lähellä onnistumista ollut on valovuosien päässä puolueensa kärjestä.
Tuollainen kertoo paljon meistä äänestäjistä, olemme mielellämme valitsemassa voittajia, ei niinkään heitä joiden mielipiteet olisivat lähinnä omiamme.
Kokoomus ja Vihreät olivat selkeästi joukkueet joiden äänet jakaantuivat tasaisemmin kun muilla puolueilla. Kokoomuksen varalle jäänyt Eija-Riitta Korhola sai jopa 42774 ääntä ja vihreiden vara Alviina Ala-Metsä kuittasi ns brexitpaikan.
Keskustan Mirja Vehkaperä onnistui myös ensimmäinen ulosjääneenä hyvin, mutta kokonaisuudessaan nämä ovat keskitysvaalit. Mikä sinänsä on turhaa, koska vertausluku valinnat ratkaisee. Kun keskitetään jää asiakysymykset jalkoihin ja jännitetään vain puolueen nostamien ehdokkaiden äänistä, eli kuka nousee äänikuninkaaksi jne.
Paljon onnea näille nyt rannalle jääneille. Olitte vaaleissa mukana tukemassa oman puolueenne kärkiehdokkaita, todellista yllätysmahdollisuutta me kansalaiset emme teille kuitenkaan koskaan suo. Olemme kuin narusta nyittäviä marionettejä. Jopa täysin kielitaidoton ehdokas nousee edustajaksi jos niin halutaan, mutta muuten ei asiapoliitikkojen asiat juurikaan kiinnosta, sillä puolueen tukeminen on se motiivi jota noudatamme ja jonka perässä juoksemme kieli vyön alla.
Paljon onnea Mauri Pekkarinen pääsit hämmentämään parlamenttiin, mutta kysymykseni on, että olisiko Mirja Vehkaperä ollut sittenkin Suomen kannalta parempi vaihtoehto?
Demareissa ykkösen ja kolmannen eli Satu Taavitsaisen ääniero on yli satatuhatta ääntä. Eero Heinäluoman komissarilupaus siis toimi mainiosti.
Voidaan vain kysyä onko todellisuudessa näiden henkilöiden vaikuttavuuden ero meppinä demokratiamme suhteessa?
Voidaan kysyä oikeutetusti myös sitä miksi Sininen tulevaisuus katosi, kun Timo Soini ryhtyi kirjailijaksi? Puolue jolla oli edellisessä hallituksessa viisi ministeripaikkaa, eduskunnan puhemieskin jonkin aikaa sinisten riveistä ja 20 kansanedustajaa, ovat nyt 6000 äänen puolue eurovaaleissa. Niin katoaa mainen kunnia.
Tämä on tulos siitä kun puolueiden tehoa ja tasoa mitataan vain meppi-, ministeri- ja kansanedustajapaikoilla ja äänikuninkuuksilla. Onnea vain sinisten äänikuninkaalle Kari Kulmalalle 1829 ääntä ja Onnea demareiden äänikuninkaalle 128113 ääntä. Istuitte edellisessä eduskunnassa kumpikin, joten aika suuri on kansanedustajiemme taso viimeisen vaalituloksen perusteella. Demokratia nostaa ja tappaa.
Kehnosti kävi myös Väyryselle, 1996 vaalien suurin ääniharava 157 668 äänellä:
Väyrysen kohtalo: Viime EU-vaaleissa melkein 70 000 ääntä, nyt romahdus noin 14 000 ääneen
https://www.iltalehti.fi/eurovaalit-2019/a/3ded0b2…
Ilmoita asiaton viesti
Miten kävi edellisen kauden kärkiehdokkaalle?
https://www.youtube.com/watch?v=qyoQRIlG2BQ
Ilmoita asiaton viesti
Taisi vain käydä äänestämässä.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n täytyy siis olla todellinen suurvalta kun sillä on johdossa kännikala. Euroopan toisellakin suurvallalla oli omansa Boris Jeltsinissä.
Ilmoita asiaton viesti
14000 on silti aikas paljon, kun kysymyksessä on Paavo Väyrynen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös Paavo ole kuitenkin vain yhden ministerin puolue, kun siniset ovat viiden?
Ilmoita asiaton viesti
Paavo oli ministeri viidellä vuosikymmenellä;)
Ilmoita asiaton viesti
Seitsemän promillen liike ylitti odotukset: saihan Paavon pulju nyt 9 promillen kannatuksen.
Paavo ei ole moksiskaan, Paavo on päättänyt, että kansa äänestää hänet presidentiksi vuonna 2024.
http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2766…
Ilmoita asiaton viesti
”Minä olen Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa”, mutta Väyrysen olisi hyvä huomata että ei Jouko Pihoakaan ole politiikassa profetiat auttaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Tappioista on myös selvää hyötyä. 1995 Kepu hävisi 5%-yksikköä ja Suomi voitti MM-kultaa. 2011 Kepu hävisi 7.35%-yksikköä ja Suomi voitti MM-kultaa. 2019 Kepu hävisi 7.34%-yksikköä ja arvaatko mitä sitten tapahtui?
Tuo on niin selkeä syy-seuraus-yhteys, että siitä pitää erikseen Kepua kiittää, vaikka tappio kirveleekin. Ottivat osumaa joukkueen puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Sipilä on Kärppämies, joten hän järjesti itselleen potkut puolueesta, mutta hyvittää sen nyt MM jäiltä mestaruudella;)))))))))))))))))))
Enemmän kyllä antaisin Jukka Jaloselle rispektiä tässä asiassa.
Mörkö se tahtoo kultaa, tinttan tanttan tallalei…
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen väittänyt, että Soinilta hävisi kentän kannatus Sipilän hallituksessa ja siksi Jyväskylässä 2017 kävi niinkuin kävi. Ehkä voi jopa sanoa, että Soini teki Perussuomalaisista Sipilän ja Stubbin/Orpon apupuolueen. Sitähän Sininen tulevaisuus on ollut ja tavallaan vieläkin on, kun heillä on viisi ministeriä hallituksessa. Hyvin epädemokraattisen tuntuinen tilanne. Toivon, että uusi hallitus aloittaa pikaisesti.
Olemalla kahden vanhan ja vakaantuneen puolueen apupuolue, miten sillä saisi kannatustaan nousuun? Miksi äänestäjä ei äänestäisi aitoa Keskustaa tai aitoa Kokoomusta, vaan antaisi äänensä apupuolueelle?
Pitääkö tähän loppuun vielä todeta, että Sampo Terholta hieno ele puoluejohtajana ja Brysselinkin nähneenä antaa tilaa Sinisen tulevaisuuden uusille yrittäjille jättäytymällä pois EU-vaaliehdokkuudesta. Odotan jännittyneenä 8.6.2019 uutisia.
Ilmoita asiaton viesti
Toimitusministeriö?
Kari Kulmala Rääkkylä on kyllä äänikuninkuutensa sinisissä ansainnut, mutta ääniä olisi toivonut olevan hieman enemmän.
Sinänsä nämä siniset eivät ole töpänneet kuin siinä, että loikkasivat omaksi puolueeksi persuista. Osoitus siitä, että vain ryhmällä on merkitystä, yksi virhe ja putoaa pelistä. Toisaalta Timo Soini on nimi, jonka ei olisi koskaan pitänyt nousta eduskuntaan, sillä en näe mitään hyvää hänen saaneen Suomen eduksi tehtyä.
Ilmoita asiaton viesti
Myönnän, että vaikkapa Vehkaperä olisi ollut Pekkarista parempi edustaja. Vaikea sanoa, toiko Pekkarinen edes lisää ääniä. Voi tietenkin olla, että jotkut olisivat jääneet kotiin…
Mutta aivan kuten edellisissä EU-vaaleissa keskustalaisten olisi kannattanut äänestää Johannes Hirvaskoskea, nyt erinomaisia vaihtoehtoja olisivat olleet Annina Ruottu ja Petra Schulze Steinen. Mutta kuten kokoomuksessa Eija-Riitta Korhola, myös keskustassa huippuosaajien on vaikea pärjätä tunnetuille poliitikoille. Tosin Eija-Riitalla on tunnettuutta mutta näköjään sekään ei riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se menee Juho, siksi avasin aiheesta. Ihmiset äänestävät sokkona puoluetta ja aistivat jotenkin kuka on menossa kärkeen ja sitten hänelle annetaan ääni. Miten se tapahtuu käytännössä en osaa selittää, mutta tiesin jo ennen vaaleja Kokoomuksen mepit ja sen, että Eija-Riitalla ei ollut kuin nelospaikkaan mahdollisuus.
Ehkä puolueuskolliset säiteilevät ympärilleen tuon hierarkian. Muistan kun itse olin ehdokkaana kuulin kuisketta jatkuvasti, että Pekka Ravia pitää äänestää, jopa omat ns. kannattajani tekivät sitä aktiivisesti. Miten siinä voi sitten pärjätä? Pekka Ravi piti saada lävitse vaikka väkisin, se oli pakkomielle. No nyt voidaan jälkeenpäin kysyä, mitä mies sai maakuntansa eteen tehdyksi?
Kokoomukselle oli tärkeintä, että Pekalla oli mahdollisuus nousta varapuhemieheksi jonka hän sitten tekikin. No hänen saavutus oli nousta puhemieheksi tai oieammin varapuhemieheksi. Kannattiko sen takia kuiskia pitin maakuntaa, että hän on paras valinta.
Tiedän miten Eija-Riitankin seläntakana kokoomuslaiset puhuvat, joten en ihmettele miksi ei noussut vaikkapa Henna Virkkusen ohitse. Henna Virkkusen avustajana toimi Jyrki Kataisen vaimo Brysselissä. Hennna nosettiin aikoinaan ehdokkaaksi, kun oli epäsuosittu ministerinä ja Mervi katainen tarvitsi työpaikan Brysseliin.
Eija-Riitta otti yhteen Jyrkin kanssa pienesti ja siitä hän nyt sitten saa tuta.
Kysymys kuuluukin, mitä tekemistä noilla asioilla on Suomen asioiden palvelemisessa, kaikki on valajstettu puolueen piikkiin.
Eurovaaleissa tulisi olla Suomen ja Euroopan etu edellä, mutta puolueiden etu kulkee kaukana edellä.
Ilmoita asiaton viesti