Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Miten hiilineutraalin voi esimerkkinä hyödyntää?

Suomessa pyritään kovaa vauhtia hiilensidonnan esimerkkimaaksi. Miten tämä arvo sitten on hyödynnettävissä? Meillähän on naapurissa maa joka on esimerkki, mutta josta kukaan ei oikein tunnu tietävän mitään, Oikein, eli Ruotsi on EU:n puhtainpia maita mitä hiilipäästöihin tulee, mutta mitä Ruotsi saa esimerkkinä olostaan ja miten esimerkki on sovellettavissa muihin maihin?

Miten Ruotsin vesivoima voidaan monistaa vaikkapa Suomeen tai Liettuaan? Suomessa on koskiensuojelulaki suljettu ikiajoiksi, eikä siellä paljoakaan olisi uutta vesivoimaa otettavissa Ruotsiin verrattuna.

Ainoa keino on lisätä ydinvoimaa, joka toimii Ranskassa. Kuka tiesi, että myös Ranska on yksi puhtaimmista EU-maista mitä hiilipäästöihin tulee. Ja kuka tiesi, että piskuinen Luxenbourg on hiilihulvaton maa. Jos suhdeluku henkeä kohti Saksassa on 0.011 on se Luxenbourgissa 0.018.

Kiinassa per capita on suhdeluku täysin sama kuin EU:n keskiarvo, eli 0,009. Kiinan luku on pienempi kuin Suomella, jossa lukuarvo on 0,010. On muistettva että Suomi on EU:n pohjoisin ja harvaan asutuin maa. Ruotsi olisi hyvä verrokki jos Ruotsin valtavat vesivoimavarat otettaisiin luvusta pois.

Suomea paremmin pärjäävät ainakin Ruotsi, Ranska, Tanska ja Itävalta.

Jos haluamme ohittaa nuo maat ja haluamme kavuta esimerkkimaaksi on vesivoimaa ja ydinvoimaa lisättävä. Tuulivoimakin kävisi jos tuulivoima voisi olla pitkässä maassa tuulivoimalle varavoimana. Ajatus että aina jossain tuulee on kuitenkin sama kun usko varmoihin päiviin. Jos tiedät mitä tarkoitan?

No Suomi on jo nyt esimerkki monille maille, esimerkiksi USA toimii suhdeluvulla 0,019 ja on vain himpun verran Luxenbourgia likaisempi. Mitä esimerkkiä Suomi nyt voi sitten näyttää, jos vihreiden märkä uni toteutuu ja avohakkuut kielletään, mutta ydinvoimaa tai vesivoimaa ei lisätä?

Voisimme toki parantaa metsiemme kasvua toimittamalla ensiharvennukset ajoissa. Voisimme tehostaa metsämaan käyttöä, eli vajaatuottoiset pusikot metsitetään uudelleen, eli istutetaan ja hoidetaan ränsistyneet metsät ja tienvieripusikot.

Kaikkea tätä vihreät sitten vastustavat, eli ydinvoimaa, metsienhoitoa, vesivoiman lisäämistä (Kollaja) jne.

No se on sitten mietittävä miten esimerkillä tienataan, jos puhdistuksia esittää, mutta eivät vihreät mitään ole esittäneet. Heidän teoria on, että haittaveroilla Suomessa vesivoima ja ydinvoima lisääntyy joka varmasti pitääkin paikkansa. Pakon edessä ydinvoimakin vihreille on alkanut kelvata. Olisi kelvannut aiemmin, niin Suomi olisi lähempänä Ranskan lukua eli 0,007. Mutta Ruotsiin meillä on vielä takomista, kun Ruotsin luku on niinkin alhainen kuin 0,005.

Nyt tulisikin kiireesti miettiä miten koko maapallo saataisiin rankattua keskenään niin, että joka maalle saataisiin virallinen suhdeluku. Sitä lukua sitten vain vertaamaan sitten toisiin. Luvuissa on kuitenkin otettava huomioon sääolosuhteet ja luonnon antamat avut kuten vesivarat ym, ennen kuin aletaan isojen suhdelukujen maita ampumaan alas.

Hiilineurtaalisuus on saanut jo niin ison sijan ajatteluamme, että tähtäämme miinusmerkkisiin lukuihin. Miten silloin käy lopulta kasvikunnnan, joka tarvitsee hiiltä kasvaakseen? Onko meillä vara nyt ampua ylitse, kun tulisi tähdätä konkretiaan ja globaaliin yhtenäisyyteen hiilen torjunnassa?

Kysymys vihreille kuuluukin, että mitä hyötyä Suomen esimerkistä olisi maailmalle, jos koko maailma ei yhtä jalkaa toimi asian eteen? Suomen osuus on pieni apu jos se nollataan, mutta Suomi voi tehdä suuren palveluksen Tellukselle, jos keskittyy koko tarmollaan globaalin kehityksen parantamiseen.

Jos keksimme miten USA voi pienentää tuhannesosan omista päästöistään on se luku yhtä suuri kuin meidän oma luku pienenisi 15%. Kai meiltä tekniikka jenkeille sen verran löytyy, että tuhannesosan parantaa heidän hiilinieluaan. Jos keksimme miten globaalisti kaikki voivat tuon tuhannesosan kiristää olemme nollanneet oman päästömme kokonaan vaikka vaikutus meilläkin olisi vain tuo tuhannesosa.

Minusta tuhannesosaliike on parempi kuin haittaveropelottelu. Kääritään hihat ja aletaan töihin, eikä pelotella enää yhtään tai syyllistetä ainakaan suomalaisia yksinään.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Vasta oli uutisointia, että Suomi on ollut ilmastonmuutoksen hyötyjä. Jos siis jarrutamme ilmastonmuutosta, teemme itsellemme vahinkoa. Kuka korvaa tämän? Tuo esimerkkinä siitä, että tasapuolisuus on haastava asia ilmastonvakioinnissa.

Päästölaskenta on sen laatuista, ettei siitä lasketa meille mitään etua, jos käymme vähentämässä USA:n päästöjä. Vapaassa kilpailutilanteessa Trump ostaa kotimaista ennemmin?

Suomi on näyttänyt väestönkasvussa esimerkkiä. Onko esimerkiksi Nigeria ottanut siitä vaarin? Suhtaudun epäillen siihen, että joku ottaisi esimerkkiä maasta, jonka olemassaolostakaan ei ole tietoa. Ilmastoasioissa tämä tarkoittaa, että tehdään oma osuutemme ja jos vähähiilistä tekniikkaa menee kaupaksi vientiin, niin ollaan hyvillämme.

Ranskasta vielä sen verran, että ilmastohihhulointi on jotenkin saksalaisjohtoista, niin eipä ole kovin paljon Ranskasta näkynyt uutisia, vaikka se on siis varsin paljon vähemmän hiilidioksidia päästelevä maa kuin Saksa. Osaltaan Ranskan varjoon jäänti johtuu siitäkin, että maa rakensi ydinvoimalansa "liian aikaisin", niin ettei niiden aiheuttamaa päästöjen vähenemistä lueta Ranskalle eduksi.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Suomen päästöt ovat noin 45 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kiinan ja Intian päästöt lisääntyvät vuosittain noin 500 miljoonaa tonnia. Lisäksi laiva- ja lentoliikenne eivät ole mukana päästöjä rajoittavissa ilmastosopimuksissa ollenkaan.

Maailman päästöistä laivaliikenne tuottaa nykyisin runsaat 3 %. Eri arvioiden mukaan laivojen kasvihuonekaasupäästöt kasvavat lähivuosina 50–250 %. Vuoteen 2050 mennessä laivaliikenteen päästöjen osuus voi olla jo17 %.

Lentoliikenteen päästöt ovat nyt noin 3-5 % globaaleista CO2-päästöistä. Lentoliikenne tuplaantuu arvioiden mukaan seuraavan 15 vuoden aikana.

On aivan oikein, että pidämme huolta ympäristöstämme, mutta vihreille viestiä, että lopettakaa jo tuo ihmisten pelottelu ja ahdistaminen ilmastonmuutoksen vouhottamisella. Jos Ruotsin esimerkki ei ole kelvannut Kiinalle tai Intialle tai monelle muulle suurelle saastuttajalle, niin miten Suomi voisi panna paremmaksi?

Pidän paljon suurempana uhkana vesien saastumista ja varsinkin muovien roskaamista.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kun ilmastonmuutoksella luodaan paniikkia ja pelkoa, niin

- Poliitikot saavat lisää valtaa ja rahaa. Varsinaiset ongelmat voidaan siivota maton alle.

- Media saa otsikoita ja rahaa, toimittajat töitä.

- Ympäristöjärjestöt saavat lisää rahoitusta.

-Tiedeyhteisöt saavat lisää rahaa niihin tutkimuksiin, jotka lisäävät pelkoa ja ahdistusta. Muut tutkimukset jäävät ilman rahoitusta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Koska jokaisessa fossiilihiileen nojaavassa yhteiskunnassa on kaltaisiasi vänkääjiä, niin Suomen esimerkillä voi vakuuttaa hiilineutraalin elämän ja hyvinvoinnin olevan yhtäaikaa mahdollisia. Aina olisi hyvä olla se tavoite johon muut vertaavat itseään.

Suomen rooli todennäköisesti ei kumminkaan ole olla suunnannäyttäjä tuossa suhteessa. Muut pärjäävät siinä meitä paremmin. Suomen rooli tullee olemaan muovin biokorvikkeiden kehittäjänä. Se on vähintään yhtä iso parannus luonnon hyvinvoinnille globaalisti.

Vaikka Ari on fanaattinen sellunkeiton kannattaja, niin Suomen pitäisi ensisijaisesti huolehtia siitä, että raakasellun vienti oleellisesti vähenisi ja viennin arvo kasvaisi puumassaa paljon pidemmälle jalostaen. Metsää ja monipuolista metsäluontoa säästyisi ja rikastuisimme siitä huolimatta. Samalla jättäisimme tuhoamatta sukupuuttoon satoja tai tuhansia eläin-, kasvi- ja hyönteislajeja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Älä kerro väärää todistusta lähimmäisestäsi Börje, en ole missään koskaan never sanonut kannattavani sellunkeittoa. Olen puhunut ja puhun edelleen metsän kasvusta, se mihin metsää käytetään on sitten toinen juttu ei kuulu minulle ensisijaisesti. Itse rakentaisin enemmän puusta taloja ja huonekaluja ym.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vihreiden tapana on Börjen tyyli mennä avaajan persoonaan, kun ei ole millä muuten puolustautuisi. Keskustelun teema on nyt näyttää esimerkkiä globaalisti, eikä käpertyä oman sellukattilan ympärille piirileikkiä pitämään, koska se ei tuo helpotusta kuin korkeintaan vihreiden puoluetoimistoon.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Unohda sellu ja ajattele sellutehdasta energiantuotantoyksikkönä. Se tuottaa biomassasta sähköä ja lämpöä oman käytön lisäksi hyvinkin yhden kaupungin tarpeisiin.
Siellä syntyy myös puupolttoainetta ja biokemikaaleja (ja tietenkin sellua).
Tuollaisenhan luulisi olevan suorastaan vihreiden lempilapsen.
Eipä silti, voisi siitä selluloosasta jotain muutakin tehdä kuin paaleja. Varmaan tulevaisuudessa kovasti yritetäänkin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Uimahrajun sellutehdas tuottaa vihreää sähköä kolmanneksen koko Pohjois-Karjalan maakunnan tarpeesta. Eli sellutehtaat ovat hyviksiä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Otsikon kysymykseen tällainen teknokraattinen vastaus: Aikainen lintu nappaa madon, eli jos meillä on valmista hiilineutraalia / -negatiivista teknologiaa käytössä silloin kun muut ovat vasta muutoksen kourissa, olemme edelläkävijöitä ja jotkut (siis aika harvat, koska menestys ja tuloerot erkanevat ja vain huipuille on hilloa tarjolla, vt. edellinen blogisi) tekevät tilin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Täsmälleen Martti, mutta katse pitää suunnata haittaveroista hyötyihin. Suomalaisille voisi joskus tarjota porkkanaa risujen sijaan.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Haittaveroilla köyhdytetään kaikki ja sen jälkeen ei ole varaa mihinkään parannuksiin ja saamme bangla-deshiläisen elintason.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomalainen yritys sampoaa rahaa rikkipesureilla laivoihin, mutta globaalin paineen alla ovat alkaneet tehdä mallia jota muutkin tekevät. Halvempi malli on tietysti huonompi, mutta käy kaupaksi paremmin. Mitä hyötyä loppujen lopuksi sitten olikaan tuosta esimerkistä, kun loppukädessä päädyttiin malliin, joka vain siirtää savukaasun rikin suoraan mereen?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"jos meillä on valmista hiilineutraalia / -negatiivista teknologiaa käytössä silloin kun muut ovat vasta muutoksen kourissa"

Vihreät ovat jo kymmenen vuotta jankuttaneet samaa asiaa, mutta tekevät päinvastoin. Vihreät halajavat vain uusiutuvaa energiaa, jolla ei ratkaista yhtään mitään.

Jos me olisimme satsanneet tuulivoiman tuen (3-4 Miljardia €) tutkimukseen ja teknologiaan, voisimme olla tässä asiassa hyviä. Nyt nämä rahat on laitettu ikivanhan teknologian sijoittajien taskuun.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

Entäs jos puupeltojen tilalla olisikin hamppupeltoja?

"Hampusta olisi myös ratkaisuksi metsäkatoon ja muihin ympäristöongelmiin. Ennen puu- ja metsäteollisuuden nousukiitoa 1900-luvun taitteessa 75–95 prosenttia maailman paperista oli valmistettu hampusta.

Maailman paperinkulutus on tällä hetkellä noin 400 miljoonaa tonnia, ja suurin osa siitä tehdään puuperäisestä selluloosasta. Hamppu kuitenkin tuottaa jopa neljä kertaa enemmän kuiva-ainetta hehtaarilta kuin havumetsä ja sen kasvukausi on nopeampi.

Lisäksi hampusta valmistettavan paperimassan valmistuksessa tarvitaan vähemmän kemikaaleja kuin puuperäisen paperin valmistuksessa."
https://www.jylkkari.fi/2018/03/olisiko-hampusta-m...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Mikä on hampun kuitupituus? En nyt ole paperin valmistuksen asiantuntija mutta olen ymmärtänyt, että havupuun etu on pitkäkuituisuus.
Havupuu on laatutuote.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

ja kannattaako mennä ojasta allikkoon, parempi ehdotus olisi laittaa metsämme kasvukuntoon risukoita myöten ja sitten pelloille hamppua sitä mukaa kun kysyntää on.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen Vastaus kommenttiin #17

Ojasta allikkoon? Siis Suomessa on tyhjää peltoa vaikka kuinka, hamppu toimii myös maanparannus kasvina (jos aikoo muuta satoa joskus) jne, en ymmärrä näitä puupeltoja alkuunkaan, kun paljon parempi tuote on jo, jonka voi kerätä joka kasvukausi ja vaihtaa rahaksi.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen Vastaus kommenttiin #17

Niin ja hiilinieluna hamppu on myös ylivertainen, koska on niin nopeaan kasvava kasvi. Käyttötarkoituksia on myös tuhansia, vaikka autojen paneeleiksi, kuten uuden Porschen 718 kilpurissa.
"Parts of the body are made from what Porsche calls an “organic fiber mix” derived from agricultural byproducts such as hemp and flax.
The hippie-approved material is used in the Clubsport’s doors and rear wing spoiler. It has “similar properties to carbon fiber in terms of weight and stiffness,” according to Porsche, but is a bit more eco-friendly."
https://www.digitaltrends.com/cars/porsche-718-cay...

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

Hampun kuiduthan on moninverroin parempilaatuisia, kuin puupeltopetäjän.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu#Hamppukuitu

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #24

Kiitos, kyllähän hamppu varmaan on tutkimisen arvoinen tuote.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen Vastaus kommenttiin #29

Kyllähän tuota tutkittu on, mutta nyt vaan pitäisi laittaa tuotantoa isolla skaalalla käyntiin, pienimuotoistahan Suomessa on jo. Erinomainen kasvi niin sellun/kuidun korvaajaksi, kuin hiilinieluksi/varastoksi, sekä moneen, moneen muuhun.
"Hemp will be the future of mankind, or there won't be a future"
-Jack Herer

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aukko on aina aukko, mutta siihen kasvaa uusi metsä, jota lastenlastenlapsemmekin voivat katsella. Naturaalueet ukkonen ennenpitkää polttaa aukoksi ja siihenkin kasvaa uusi metsä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jopa aukotkin kuuluvat monimuotoisuuteen... Muistaakseni vaikkapa puolukka tuottaa oikein hyvin satoa nimenomaan männikön aukossa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #16

Niin ja mistä vattuja kerättäisiin jos aukkoja ei olisi. Korvasienetkin viihtyvät rikotussa metsämaassa. Tärkein pointti on kuitenkin metsiemme jatkuvuus kun niitä käytetään. Ei men montaa vuotta kun aukossa on jo uusi taimikko kasvamassa ja se nuori hoidettu metsä on kaunis katsella.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kirsin laittaman linkin takaa näkee millainen metsä tuossa on kaadettu. Jos on samaa kaliiberia kuin tien takainen metsä joka on jätetty harventamatta. Ei tuollaista metsää voi edes jatkuvan kasvatuksen periaatteella korjata. Minun silmään sattui enemmän tuo harventamaton metsä, kuin itse aukko.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Ainakin tämän artikkelin mukaan Ruotsi tulee olemaan pulassa (sähköverkon kaatuilu takia) koska tulee sulkemaan ydinvoimaloitaan!

https://wattsupwiththat.com/2019/05/04/swedish-pow...

”Swedish Power Shortages Because of Renewable Energy

Global trade wars and weakening export markets are not the only potential dampers on Sweden’s growth. There’s also a homegrown problem: a lack of power capacity.

The dire situation stems from the closing of the nation’s oldest reactors and a shift to wind at a time when the grid is already struggling to keep up with demand in major cities. The shortage, which impacts the nation’s main urban areas, is threatening everything from the rollout of a 5G network in the capital to investments in giant data halls and new subway lines. ”

Että sellainen esimerkki.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Ainakin tämän artikkelin mukaan Ruotsi tulee olemaan pulassa (sähköverkon kaatuilu takia) koska tulee sulkemaan ydinvoimaloitaan!"

Niin ja kuinka tulee Suomen käymään siinä tilanteessa, siis jos emme saa hiljalleen niitä kahta tekeillä olevaa voimakonetta käyntiin, ja kun sitä toista ei ole vielä edes aloitettu. Tälläkin hetkellä Ruotsista virtaa puolentoista ydinvoimalan verran virtaa Suomen verkkoon.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaa ihmettelen minäkin, eli ydinvoima kelpaa rajan yli tuotuna. Samoin kelpaa tuotteet Kiinasta joiden tuotanto on "likaisempaa" kuin kotimainen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ja tuleehan sitä Venäjältäkin:
"Leningrad Nuclear Power Plant (Russian: Ленинградская атомная электростанция; Ленинградская АЭС (About this soundpronunciation (help·info))) is a nuclear power plant located in the town of Sosnovy Bor in Russia's Leningrad Oblast, on the southern shore of the Gulf of Finland, some 70 kilometres (43 mi) to the west of the city centre of Saint Petersburg.

Today (2018) the plant has four nuclear reactors of the RBMK-1000 type, where unit one is closed down (december 2018). These reactors are similar to reactors No. 1 and 2 of the Chernobyl Nuclear Power Plant."

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #31

Tuo Venäjältä tuleva sähkö on yksi hyväksytty virta monen väristen, etupäässä kai vihreään vivahtavien joukossa. Sen sijaan on vallan kamalaa jos ne venäläiset tulevat ja rakentavat tänne Suomeen voimalan, ja kehtaavat vielä omistaakin siitä osan.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Täällä on "hatutettu" savukaasusuodattimilla teollisuuden ja energiaa tuottavien laitosten piippuja jo ~40 vuotta. Tuloksena se että piipuista tulee puhtaampaa ilmaa mitä on isojen kaupunkien katutasoilla!
Miksi tätä osaamista ei ole aletty myymään maailmalle? Olen ihan varma että tämä osaaminen menisi kaupaksi ja joku lienee jo yrittänyt mutta estetty jostain ideologisesta syystä kenties?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Vesivoima on aivan hyvä, mutta meillä sen ongelmana on, että voimalat ovat lähes kaikki ns. läpivirtausvoimaloista vesistöjärjestelmästä johtuen. Lapissa tekojärviin perustuva vesivoima toimii, mutta etelässä Kaakkois-Suomen Vironlahdelta Ouluun asti joet ja niiden yläpuolinen vesistöjärjestelmä on sellainen, että kovinkaan suuria vesivarantoja ei voida vähäjärvisillä valuma-alueilla säilyttää (poikkeuksena Kymijoki ja Kokemäenjoki) vaan silloin tuotetaan virtaa kun joessa on virtaa, ei silloin kun sähköä tarvitaan.

Ja nykyään, kun järvien rannat ovat mökkejä täynnä niin eipä siellä ole kovinkaan paljon säätömahdollisuutta. Sata vuotta sitten oli vielä.

Mutta paljon tehokkaampi vähähiilinen energiamuoto on keinotekoinen fotosynteesi. Ruotsin akatemiassa se on ollut huippututkimusta jo parisen kymmentä vuotta. Kun ongelmat ratkaistaan niin silloin myös mahdollistuu sekä suoran sähkövirrantuotanto että hiilinsidonta ilmasta varaenergiaksi niihin ajanjaksoihin, jollon säteilyenergiaa ei ole saatavissa. Tämä mahdollistaa myös hiilen käytön jonkin aikaa, jolloin kiertohiilen määrä on tasapainossa luonnon että energiantuotannon kanssa.

Suomen valtio voisi hyvin laittaa esim 500 miljoonaa € yritystukia tämän energiatekniikan kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Ainoa ongelma siinä lienee se, että jos keinotekoinen fotosynteesilaitteiston valmistus tulee hyvinkin halvaksi tulevina vuosikymmeninä se mahdolistaa myös yksilötasoisen energiaomavaraisuuden. Mutta miten politiikot sen sitten ymmärtävät, onko se valtayhteiskunnan alun loppu vai uuden järjestyksen alku? Sillä jos ajatusta jatkaa ja lisää energiaomavaraisuuteen uuden polven 3d tulostimet. Mitähän sen merkitsee yksilölle ja yhteiskunnalle. Onko mahdollisuus vai onko uhka?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siirtomaksuista ainakin välttyy, jos tuottaa oman sähkönsä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tälleen Kiina osallistuu co2 vähennystalkoihin ja täällä nämä ilmastokajahtaneet hourailee meidän esimerkin voimasta.
https://yle.fi/uutiset/3-10711261

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset