Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Älä heitä kirvestä globalisaation kaivoon

Suomalaiset eivät siis tykkää, kun tavarat liikkuvat vapaammin maasta toiseen. Eivät myöskään tykkää kun kansainvälinen kauppa käy kiivaammin, josta seuraa pääomien karttuminen myöskin Helsingin pörssiin.

Emme tykkää, kun kännykät toimivat suhteellisen varmasti joka maassa ja viestintä toimii ympäri maailman, yli salojen ja merien. Eikä siitäkään meillä tykätä, että purukumi valtasi Suomen ja pitsat, sekä kebapit ovat tarjolla joka paikassa. Voimme käydä välillä haukkaamassa kiinalaisessa tai olla menemättä jos ei tahdo.

Tietysti se on pahasta, että ruotsalainen Ikea on ominut meidän lihapullamme.

Maailmassa pärjää muutamalla kielellä ja se on tietysti paha, että savolaiset jäävät pahasti omalla murteellaan alakynteen.

Myös kansainväliset lait homogenoituvat ja yksittäisen maan oma lainsäädäntö näin laimenee, vaikka eihän se oikeasti pidä paikkaansa, siinähän vain omat lait saavat isomman kannattajakunnan.

Se että globaalit suuryritykset saavat kohtuutonta valtaa on paha juttu myöskin, olisihan se helvetin paljon kivempaa, että kotimainen suurpääoma olisi ainoa taho joka meitä silmään kusee.

Ja sekin vituttaa kun naapurin Ensio ei enää olekaan poliittinen guru, vaan jossain kaukana meistä tehdään päätöksiä suuremmalla porukalla. Sitä ei perkele enää yksin saa päättää mistään.

Matkailukin on aina ollut meille hauskaa hupia, mutta nyt kaikilla alkaa olla siihen mahdollisuuksia ja sekös kateellisten päätä huimaa.

Skypellä voidaan puhua vaikka Austraaliaan ilmaiseksi, mutta silti huudamme yhdessä rinatamassa, että rajat kiinni ja skypet helvettiin. No kohta voidaan skypettää jo helvettiin jos kehitys jatkuu yhtä kiivaana globalisaation rintamalla.

  • Ennen oli kaikki hyvin ja ei tarvinnut tietää kuin, mikä on oikea ja vasen, että meni kengät oikeaan jalkaan ja sukset oikeinpäin monoihin. Nyt kai hiihdetäänkin stereoilla?

    • Vielä kun standartointi menisi oikeaan suuntaan, mutta mitä vielä, jokaiseen kännykkään on edelleen eri laturi. Venäjällä on keksitty kotiparturi, kone joka leikkaa kaikilta hiukset halvalla. Ainoa haitta on se, että kohta kaikilla on samankokoinen pää ja yksilöllisyys katoaa tyystin.

     

    Globalisaatio alkoi heti toisen maailmansodan jälkeen, mutta sitä herättiin vastustamaan vasta nyt. Ei ilmeisesti enää ole muuta vastustettavaa, kun suuret ikäluokatkin jo jäivät eläkkeelle.

    Suuret ikäluokathan ajoivat mielellään tullitariffien vähentämistä, pääoman vapaampaa liikkuvuutta ja valtioiden pienempää puuttumista yritysten asioihin.

    Nykyisin meitä pienempiä ikäluokkia korpeaa, kun älylliset pääomat ovat turvassa, tekijänoikeudet ovat hanskassa ja patentit ovat maailmanlaajuisia.

    Meille kävisi, että rajat pysyisivät ikuisesti kiinni, eikä Kolumbus olis koskaan lähtenyt Intiaan ja löytänyt Amerikkaa. Vittuako se sinne meni?

    Emme me vastusta globalisaatiota me vastustamme sitä, että me ei keksitty laajentua ajoissa, ja nyt se on liian myöhäistä. Kaikki kiva on jo jaettu, meille jäi vain valittajan osa. Oikeasti globalisaatio alkoi jo pronssikaudella, mutta me keksimme vastustaa sitä vasta eilen.

    Jos esi-isämme pronssikaudella olisivat ymmärtäneet mihin maatalous ja globalisaatio johtaa ei meitä olisi nyt tässä vastustamassa globalisaatiota, me kun roikkuisimme puissa apinoiden kanssa , mutta rajat olisivat visusti kiinni. Gorilloilla ei olisi mitään asiaa meidän leikkeihin.

    Nyt kun meillä raja vuotaa olemme oppineet glbaalisti vastustamaan globalisaatiota, sekään ei olisi ennen ollut mahdollista.

    Kun ihimen on syntynyt nationalistiksi ei se voi globalistina kuolla.

    Kehitys on pysäytettävä keinolla millä tahansa.

    Globalisaatiosa ei ole ihmisoikeuksia, on vain ihmisten oikeus kulkea ilman rajoituksia.

    Globalisaatiossa kun ei myöskään ole ympäristön suojelua, mutta on mahdollisuus suojella ympäristöä missä päin maailmaa vain haluaa.

    Globalisaatiossa ei feministit viihdy, vaikka vasta globalisaation aikana feminismi on saanut jotain aikaiseksi.

    Globalisaatio tuhoaa myös luomutilat, vaikka luomusta maksetaan nyt globalisaatiossa kaikista parasta hintaa ikinä.

    Globalisaatio ymmärtää myös parhaiten alkuperäiskansoja, vain nationalistit pistävät siinä hanttiin, että alkuperäiskansat saisivat olla yhtä ja samaa perhettä ilman rajaisia.

    Kun meillä on rajat kiinni oletamme maksivoivamme oman varallisuutemme, eikä globaalit veijarit meitä olisi häiritsemässä, kun poljemme alkuperäiskansat nurkkiin. Ei me tarvita vapaita markkinoita, riittää, että minulla on enemmän kuin naapurilla katetta pelihousissa.

    Mihin tässä Ikeaa tarvitaan osaan minä lihapullat itsekin vääntää.

    Väyrynenkin vastustaa hallitsematonta liittovaltiokehitystä, ja kukapa ei vastustaisi, minä ainakin kannatan hallittua liittovaltiokehitystä. Mutta en siitä huolimatta äänestä Paavo Väyrystä.

    Meistä suomalaisita yli puolet vastustaa globalisaatiota, jos eläisimme globalisaation ulkopuolella emme siis koskaan näkisi tätä päivää tai olisi nähneet. Istuisimme maalattiasavutorpissa lehmiemme kanssa. Mutta ei ainakaan Trump olisi meillä silloin illoin ykkösuutisten aiheena. Kuuliaisina soutaisimme sunnuntaisin kirkkoon ja sylkisimme jalkapuussa istuvia huoria ja pahantekijöitä.

    Homot olisivat kaapissa, eikä juontajina viihdeohjelmissa. Feministit polttelisivat rintsikoitaan kotinurkissa ja maailmassa olisi ainoastaan luomuviljelijöitä, mutta heidän satonsa eivät yltäisi tämän päivän luomuviljelijöiden hintatasolle, koska tieto ei olisi levinnyt muuriemme sisäpuolelle. Noitavainot ja keripukki olisi kansakuntamme kaapinpäällä pukeutuisimme pellavaan ja turkiksiin. Salaatista ei tietoakaan, mutta verimakkaraa söisimme ahnaasti ja heittelisimme huviksemme kirveitämme kaivoon, kun ei iltaisin olisi perkele muutakaan tekemistä.

    Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

    6Suosittele

    6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

    NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

    Käyttäjän seppokalevi kuva
    Seppo Turunen

    Suomen pienyrityskentässä "ostettiin" (tosin epäillen) - 90-alun laman jälkeen ajatus; "kehitä paikallisesti - hyödynnä globaalisti". Pohjois-Karjalassa globalisaatio tarkoitti ensin maakunnan ulkopuolisia markkinoita kotimaassa. Sitten velkojen ja kustannusten kasvaessa osa uskaltautui Ruotsiin ja jopa Keski-Eurooppaan. Karjalan piirakoita vietiin messuille Helsinkiin. Viime viikolla Saksassa oli "Vihreät viikot". Paikallisia hymysuisia piirakantekijöitä oli viemässä ja esittelemässä tuotteitaan Saksalaisille. Globalisaatio on vihdoin saavuttanut Karjalan Piirakan tekijät. Siispä kolminkertainen eläköönhuuto Karjalan Piirakoille ja globalisaatiolle. Eläköön! Eläköön! Eläköön!

    Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
    Pekka Siikala

    Epäilemättä osuvin täällä koskaan näkemäni blogiteksti. Vaikka itse epäilemättä olen aika taitava kirjoittaja, niin samalle tasolle en varmasti milloinkaan yllä.

    Kiitän ja kumarran.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio
    Käyttäjän ilmari kuva
    Ilmari Schepel

    Hyvä kirjoitus, Ari. Se panee pohtimaan. Hassua kuitenkin, että globalisaatioon liittyvästä kansallisesta itseruoskinnastamme huolimatta näen yhä selvimmin niin Kiinan, Venäjän, USA:n tai jopa mainitsemasi Australian nationalismi.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio

    Totta pakiset veli Ilmari, jokainen vetää omaan liiviinsä ja sulkeutuu omiin pihoihinsa. Mutta ei kai se ole globalisaation vika, pikemminkin haitta tulee itsekkyydestä joka ei suinkaan ole globalisaatiota nähnytkään.

    Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
    Martti Haverinen

    Noitavainot olivat kyllä läntinen uskonnollinen virtaus, eli luovuimme niiden pelossa aina niin käyttökelpoisista noitarummuistamme.

    No mitä sitten ymmärrämme globalisaatiolla? Ari, kirjoitat tuossa kansainvälisestä kulttuurivaihdosta ja kansainvälisestä kaupasta, mitä on iät ja ajat ollut. Globalisaatio tarkoittaa kuitenkin vähän eri mittakaavaa, nopeutta sekä volyymiä. Se tarkoittaa, että työ siirtyy sinne, missä se halvimmalla tehdään, usein ulkoistamalla sosiaaliset ja ympäristöriskit pois ydinliiketoiminnasta toisten maksettaviksi. Se tarkoittaa niiden suojaamattomien ammattialojen veristä kansainvälistä kilpailua työstä, jos työtä ei ole suojattu ammattialoja suojaavin kriteerein. Se tarkoittaa sitä, että työ tehdään siellä, missä ympäristönormit ovat väljimmät.

    Globalisaatioon kuuluva hyvä esimerkki on Sote-uudistus, missä kansainvälinen raha pyrkii tuottamaan Suomeen suomalaisten verovaroilla järjestelmän, missä suurfirmat pääsevät valtaamaan markkinat, sanelemaan hoidoista ja palveluista ja viemään voitot verottamatta.

    Globalisaatio on mahdollistunut pääomien liikkuvuuden, logistiikan kehityksen sekä tiedonkulun nopeutumisen myötä. Ei tällaista ollut vielä pronssikaudella.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio

    Luimme Martin näkemyksen globalisaatiosta, minusta se on kovin ahdas ja supoea näkemys asiaan laajuuteen nähden. On kuin arvostelisi kelloa sen vetonupin pyöreyden takia.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen

    Niin, mikä tuossa Haverisen näkemyksessä oli mielestäsi pielessä?

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #10

    Eihän siinä mitään pielessä ole, on vain kovin suppeasti ymmärretty. Vaikka kellossakin on paljon tärkeitä osia ja asioita ei se näytä kokonaisaikaa vain yhtä osaa tuijottamalla. Kellosta kun katsotaan yleensä aikaa eikä vaikkapa sitä onko lasissa naarmu.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #11

    Vastaa nyt edes mitä Suomi on hyötynyt globalisaatiosta?

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

    Eipä sovi yhteen päivään kertoa hyödyistä. Kerro sinä ennemin mitä haittaa siitä on ollut, se on paljon pienempi eetos.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

    Globalisaatio on vaikuttanut siihen, että sadat miljoonat kehitysmaiden asukkaat ovat pystyneet nousemaan köyhyydestä ja että Suomen kaltaisilla teollisuusmailla on edelleen kohtalaisen korkea hyvinvointi.

    Tiedon saatavuus ja avoimuus ovat parantuneet.

    Demokratia ja ihmisoikeudet ovat vahvistuneet maailmanlaajuisen verkostoitumisen ansioista.

    Ja Makkosella on ollut asia jota vastustaa.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #14

    "Suomen kaltaisilla teollisuusmailla on edelleen kohtalaisen korkea hyvinvointi."

    Tuosta voisi saada käsityksen että elintaso on laskenut ja taitaa laskea EDELLEEN mutta sinä varmaan näet tämän positiivisena kehityksenä. Ruokajonoissa varmaan saa edelleen ruokaa.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

    Ehkä ei ole laskenut vaan maailman kaikki muutkin maat alkavat päästä mukaan kisaan. Olisi älytöntä, että Suomen reilu viisi miljoonaa asukasta olisi jossain erikoisassemassa lintukodossaan ja loput maailman seitsemästä miljardista ihmisetä saisi Makkosen mukaan olla vaikka missä alhossa.

    Suomella on ehkä se tie edessä, että kasvua ei suuresti enää ole, ennen kuin odotamme muita maita samalle tasolle omamme kassa. Niin se vain on, että globalisaatiossa kaikki tasottuu, myös elintasotkin.

    Mutta Makkonen onkin pohjimmiltaan ryöstökapitalisti.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #18

    Siis tasavertaisuuden takia myös Suomesta on tehtävä kehitysmaa? Taidan olla toista mieltä enkä näe kirjoituksissasi mitään mieltä. Miljardit ihmiset elävät köyhyydessä eikä heille ole globalisaatiosta ollut mitään hyötyä.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #20

    Ei Jarmo, vaan kehitysmaista on tehtävä Suomen tasoinen maa.

    Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
    Jouni Suninen Vastaus kommenttiin #20

    Tuo on totta. Ranskassa globalisaatio aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia keskiluokalle, jonka reaktio näkyy keltaliivien toiminnassa.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #23

    Globalisaatio on sinulle keltaliivi;)

    Käyttäjän seijalund kuva
    Seija Nylund Vastaus kommenttiin #12

    Yleisesti ottaen:

    Suomi on maailman maista hyötynyt kolmanneksi eniten talouden globalisaatiosta, sanoo saksalainen tutkimuslaitos Bertelsmann Stiftung uudessa tutkimuksessaan.

    https://yle.fi/uutiset/3-10245645

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #15

    Hyödytty on, mutta hyödytöntä sitä asiaa on Makkoselle kertoa;)

    Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
    Martti Haverinen

    Ehkä sorruin kattavassa esityksessäni globalisaatiosta tyypilliseen uhkakuvien sekä ilmenneiden haittojen korostamiseen. Tuotemerkit ovat kansainvälisiä, tuotteet halpoja ja saavuttavat suuremman osan maailman väestöstä, valikoimat ovat mittavat yms.

    Mikä sitten on suomalaisten osa kansainvälisessä työnjaossa? Minne on hävinnyt kulutustavarateollisuus? Miksi metsäklusterimme jalostusaste on pudonnut ja tuotanto yksipuolistunut? Mitä Nokia opetti? Onko elintarviketuotantomme kestävällä pohjalla? Miksi meiltä on hävinnyt kalastus elinkeinona?

    Ovatko ihmiset tulleet onnellisiksi?

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

    Hyvä kun huomasit. Se mitä peräänkuulutat on ilmeisesti meidän omaa heikkoutta ei välttämättä globalisaation vikaa.

    Jos vain vastustamme ärripurrina kaikkea ei se voi olla näkymättä meidän kehityksesssä. Vain rakentamalla tulevaisuutta voiv´daan rakentaa jotain parempaa, kiukuttelemalla saamme olla omissa paskoissamme jatkossakin.

    Ilmarin mainitsemat maat ovat nationalistisia globalisaatiossa, mutta miten olisi näiden maiden kanssa jos koko globalisaatiota ei olisi? Oikein ne olisivat edelleen nationalistisia, mutta maapallonlaajuista konsenstusta ei olisi olemassakaan.

    Mikä silloin olisi Suomen asema maapallolla?

    Lieventääkö globalisaatio maailmanmenoa vai uhkaako se pieniä maita? Siinäpä kysmys Martille.

    Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
    Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #22

    Onko itselläsi vastaus kysymykseesi? Ehkä vastaus ei ole kyllä tai ei.

    Käyttäjän seppokalevi kuva
    Seppo Turunen

    Informaatio on globalisaation henki. Digitalisaation myötä informaation saavutettavuus on tulossa lähes jokaisen ulottuville. Informaation ja globaalin tietoympäristön myötä olemme ainakin länsimaissa olennainen osa globalisaatiota. Tavaroiden, rahan ja aineettomien hyödykkeitten liikkuminen on se konkreettinen osa. Kovinkin nationalisti nautiskelee globalisaatiosta ja imee itseensä informaation hurmaa. Ihminen voi keinua tuolissaan Impivaaran loukoissa, mutta on silti tärkeä osa globaalisaation kehittäjää. Kiitokset aktiivisesta kehityksestä voisi antaa täällä puheenvuorossakin hyvin monelle "näennäesesti" Impivaarassa asuvalle.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio

    Hienostia Seppo taitat peistä;)

    Käyttäjän seppokalevi kuva
    Seppo Turunen

    Sitä tuntuu olevan vaikea monelle tajuta miten tärkeä Suomen, Ruotsin ja Tanskan tyyppisille kansakunnille globalisaatio on. Meillä on kapeat vientituoteresurssit (kehittäjät, tuotannot, pääomat). Kiina ja muut Aasian maat ovat mahdollistaneet mm. meidän leipähampaan; metsäteollisuuden (mukaanlukien oheistuotteet kuten koneet) kasvun. Globalisaatio on synnyttänyt sinne kysyntää, joka muualla on pysynyt ennallaan tai pienentynyt (kuten paperin kysyntä länsimaissa). Keskinen Eurooppa Saksan johdolla on huolehtinut logistiikan välineistön (kuten konttilaivat) kehityksestä ja ylläpidosta. Johtavaa teknologiaa ja kapasiteettia lähes omissa (EU) käsissä. Kansainväliset sopimukset ovat hoituneet EU:n johdolla ja tuoneet suomalaiselle yrityskentälle valmiit alustat tarjottimella. Siis mm. Makkoselle tiedoksi: Suomi tarvitsee tuotteilleen kysyntää. Sekä olemassa oleville, että uusille (meille sopiville) tuotteille ja palveluille. USA voi toki jonkin aikaa pärjätä omien sisämarkkinoitten ja valtavien pääomien turvin. Globalisaation mahdollistama vapaus on meidän yrityselämän paras turvatakuu. Jos yrityselämä ja erityisesti kansainvälinen kauppa voi hyvin, makkosetkin voivat hyvin. Kaiken lisäksi globalisaatio mahdollistaa tällaisten informaatioalustojen kuten Puheenvuoro - ylläpidon. Purnauksen kehdon keinunnan.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen

    Näkeehän tämän suunnan ilmastonmuutostavoitteissakin, Suomi lupaa kärsiä kaikkien muiden maiden puolesta ja rapauttaa omaa kilpailukykyään vielä lisää kaikkien ihmisoikeusvelvoitteiden ohella, ottaa lisää velkaa, hävittää työpaikkoja siinä missä muut maat vähät välittävät samoista säännöistä.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio

    Makkonen sotkeutuu jo omiin lillukanvarsiinsa totaalisesti.

    Käyttäjän tampere515 kuva
    Jarmo Makkonen

    Silläkö kilpailukykyä saadaan että kielletään savupiiput samalla kun Kiina, Intia ja lähes kaikki muut maailman maat vähät välittävät näistä säännöistä? Miksi yrität kieltää todellisuuden?

    Käyttäjän paavonevalainen kuva
    Paavo Nevalainen

    Globalisaatioaalloissa hyödyt tulevat aluksi ja haitat lopuksi. Haittoja kumuloituu mm. paikallisen elinkeinorakenteen köyhtymisenä ja yleisenä ostovoiman vähenemisenä. Toisessa vaiheessa demokraattista valtaa siirtyy suurten kansainvälisten yritysten ja näiden järjestöjen käsiin, ja se valta onkin sitten epädemokraattista. Esimerkkinä valtioiden peräjärkinen asiakkuussuhde yksityispankkien kanssa. Toinen esimerkki voisi olla valtamedian toimiminen mielipiteenmuokkauskoneistona erinäisille nollasijoituksille, kuten asevarustelu. Nato on ihanteellinen asiakas suurvalmistajille verrattuna sekaviin kansallisiin markkinoihin.

    Haverisen sote -uudistus on hyvä esimerkki optimistisesta tikkari-ideologiasta, jolla saadaan muka "valinnanvapautta", mutta käytännössä järjestellään hoivamarkkinat kunnon eksploitaatiotilaan.

    Ehkä peräjärkisin "globalismin" sokea piste on väestönkasvu. Halutaan lisää työikäisiä, että talous kasvaisi, vaikka talous alun perin on ollut ihmisiä varten, eikä toisin päin.

    On tärkeää muistaa, että globalisaatioaallot ovat aina lopulta tuhonneet itse itsensä, usein hyvinkin väkivaltaisilla tavoilla. Nyt olisi sen aika, onhan tässä kohta 70 vuotta mennytkin.

    Käyttäjän VesaLevonen kuva
    Vesa Levonen

    En minä ainakaan ole ollut laittamassa rajoja kiinni. Haluaisin edelleenkin, että pääomat, ihmiset ja tavarat voivat liikkua vapaasti, jotta vienti vetää. Suomi elää viennistä (globalisaatiosta) En kuitenkaan halua haittamaahanmuuttoa, turvattomuutta ja suomalaisen hyvinvointivaltion tuhoutumista. Lukekaa vaikka tästä, jos ette muista, mitä minä olen sanonut.

    http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256578...

    Toimituksen poiminnat

    Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset