Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Osaamme hyvin valehdella itsellemme

Kertomus fiskaalisesta illuusiosta, eli miten asiat voivat näyttää hyvin erilaisilta, kun katsontakanta vaihtuu. Epäilen kansalta kysymistä vaikeissa asioissa, koska kansa voi mennä vipuun monilla eri tavoilla. Ensivaikutelma voi saada siivet, kuten niin monisssa asioissa on historian aikana saanut. Sopulit pakenevat silmittömästi, jos siinä vaiheessa sopuleilta kysyttäisiin kansanäänestyksellä jotain, niin vastaus olisi taatusti eteenpäin.

Me ihmiset olemme samanlaisia, kun joku painaa paniikkinappulaa on mielemme joko puolesta tai vastaan, mutta harva ajattelee kolmatta tai useampaa vaihtoehtoa paniikin ratkaisuksi. Siksi kansalta ei kannata kysellä, vaalitulos on tavallisesti puolesta ja vastaan hyvin tiukka ja on vain arpapeliä kumpi kanta voittaa ja tulee demokratiassa voimaan.

Jokainen kristitty tuntee tarinan, jossa kansalta kysytään Jeesus vai Barrabas. No lopputuloskin tiedetään, siksi en suosittele kansalta kysymään mitään.

Edustuksellinen parlamentarismikin kun voi mennä hakoteille, vaikka siellä oppositio yrittäää holhota hallitusta, mutta jos avoin keskustelu lain tai asian valmisteluvaiheessa uupuu on tulos tylsä kuin Maastrichtin sopimus.

Maastrichtin sopimus ei ole  ratkaissut budjettiemme tasapainoja. Sopimus ei vastaa siihen mihin se kirjoitettiin, vaan sopimuksella luotiin aivan uusia käsitteitä, jopa keksittyä viisautta sisältäen. Valuuttaa nimeltä Euro säädettiin vakautumaan jäsenmaiden talousarvokriteereiden luvuilla 3 ja 60. Luvut sinänsä eivät kerro mitään vakaudesta, mutta ne olivat ne luvut joita esitettiin ja saatiin menemään lävitse. Luvut voisivat hyvinkin olla 2, 3, 4 tai mitä tahansa, koska talouden kanssa sillä ei ole suurta merkitystä, onko jäsenmaan budjetti 2 tai 6 % alijäämäinen tai onko kokonaisvaje 40 tai 80 % BKT:sta. BKT kun ei kerro oikeastaan mitään mistään.

BKT olisi ensin avattava ja katsottava mitä kaikkea sinne sisälle on laskettu. Siellähän voi olla mitä tahansa. Kriteeri 3 ja 60 ovat siis yhtä hulluja ajatuksia kuin Matti Vanhasen Rukan hangilla tulleet aatokset tai työllistäminen aktiivimallin avulla. Aktiivimalli toimii juuri niin kuin sen pitääkin, eli leikkaa valtion työvoimamenoja, mutta ei juurikaan työllistä työttömiä - työllisiä virkamiehiä kuitenkin jonkin verran.

Miksi sitten pitää olla jäsenmaiden budjettikuri? Miksi se pitää olla, kun valtiot eivät koskaan maksaisi kuitenkaan velkojaan, valtiot jatkavat taivallustaan veloistaan huolimatta.

Budjettikuri on sopimus, eli Maastrichin sopimuksen kirjaus tavotteista jotka silloin olivat päällimmäisenä. Mitä sopimus on sitten käytännössä tarkoittanut, heti alkuun Saksa ja Ranska rikkoivat rajoja. Myöhemmin useat jäsenmaat ovat rajoja ylittäneet, mitään sanktiota ei taida olla, vaan suurimmat ylitykset on hyvitetty yhteisellä yhteisvastuulla. Kun piiloudumme itseltämme ja emme uskalla mennä euron edellyttämään liittovaltioon saakka. Näin olemme keksineet välimuodon entisen kansallisvaltion ja tulevaisuuden liittovaltion väliin, aivan kuten nuorallakävelijä lähtisi trapetsilla kävelemään nuoran toiseen päähän, mutta jääkin siihen puoliväliin, eikä uskalla palata eikä uskalla mennä perille saakka.

Nyt kun kiepumme menneen ja tulevan välissä olisi mietittävä kumpaan suuntaan olemme halukkaita menemään.

Aluksi voisimme miettiä miten tasapainoinen budjetti synnytetään jokaiseen jäsenmaahan. On myös ymmärrettävä talouden perusasiat, eli julkisen velan kustannusten paine kohdistuu tulevien veronmaksajien maksettavaksi, eli lapsiemme harteille. Juuri tämä tulevaisuuteen rasitteiden siirtäminen on johtanut meidät tähän pysähtyneisyyden apatiaan. Emme oikeasti tiedä kusettaako meitä vai pitäisikö mennä nopeasti paskalle.

Fiskaalinen illuusio saa meidät uskottelemaan, että alennetaan nyt veroja ja otetaan lainaa kun korot ovat alhaalla. Jos syntyy alijäämiä ei se mitään merkitse,  otetaan lisää lainaa ja yritetään pumpata rahan voimalla BKT nousuun, jotta 60% täyttyisi. Elvytyksestä huolimatta tässä ei olla onnistuttu.

Miksi emme leikkaisi julkisia menojamme ja sitten sijoittaisimme enemmän kehitykseen ja infrastruktuuriin.

Kysykää hiljaa itseltänne, miksi meillä on munaa elää velaksi lastemme piikkiin?

Siksi, kun meillä ei ole huolta velkaantumisesta, ei yksikään valtio ole kontannut velkojensa alla, miksi siis pysähtyä murehtimaan sellaista asiaa joka ei meitä koske?

Mutta aikuisten oikeasti unohdetaan me jo Keynes, hänen oppinsa on jo vanhentuneet.

Elvytys ei auta, kun markkinatalous ei voi taata kokonaiskysynnän riittävyyttä, eikä ostovoiman lisääminen välttämättä jakaudu tasaisesti. Päinvastoin ostovoima tuntuu kerääntyvä sinne, jossa ei ole enää mitään  tarvetta ostaa enää yhtään mitään. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy, vaikka elvytys toimii teoriassa. Mutta käytännössä elvytys ei toimi, jos ei käytetä enemmän järkeä ja oteta vastuuta itsestämme.

Asiat eivät ole niin kuin meille kerrotaan, ne on vieläkin pahemmin, sillä meille ei ole kerrottu miten vähällä älyllä meitä ohjaillaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Taitaa olla nyt niin, että maailmassa on rakenteilla kansallisia velkaloukkuja, joissa kuitenkin rikkaat rikastuvat, keskiluokka ohenee ja köyhiä on enemmän kun koskaan.

Kehitys tähän on nähtävissä kaikkialla. Hyvänä esimerkkinä EME: n jäsenmaa Kreikka, jonka velat siirtyivät nopeasti likvideinä varoina nopeasti Sveitsin pankkeihin maan kerman ja politikkojen tileille, samalla kun keskiluokka kuihtui ja köyhyys kärjistyi entisestään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aivan, mutta tähän haasteeseen ei kukaan tunnu haluavan ottaa ohjia käsiinsä. Ohjasperät kun pitäisi hakea sieltä ökyrikkaiden kabinetista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kabinetit ovat nyt siellä, missä Sauli Niinistökin.

Tuskin on ymmärtäväisen nyökyttelyn ja tekohymyjen lisäksi tekemässä läpimurtoa hallitsemattomaan maailman talouteen.

Kiinalaisomisteiset jättisellukattilat Suomessa taitavat nyt kuitenkin ottaa happea seuraavalle syklille asti, Kiinan selluvarastojen ollen jo nyt täpötäymmä v. 2019 taantuman koputtaessa yhä kovemmin sormin ovea.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4

Jännää kun kommunisteinen Kiina on maailman kapitalistisin valtio ulkovaltoja tai lähinnä kehitysmaita kohtaan.

Käyttäjän kostiainenpertti kuva
Pertti Kostiainen

Asiat eivät ole niin kuin meille kerrotaan, ne on vieläkin pahemmin, sillä meille ei ole kerrottu miten vähällä älyllä meitä ohjaillaan.

Kuinka vähän meillä on sitten siinä tapauksessa.

Katso kuka johtaa EUta, Junkker vanha veronkierto mestari ja apulaisena jokapaikan luikuri Katainen.
Mitä voi odottaa?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tässä yhteydessä esitän kaksi kysymystä:

1. Kuinka suuri on julkisen sektorin koko Suomen taloudesta?

2. Mikä on julkisen sektorin suhde bruttokansantuotteeseemme?

Mukavaa illanjatkoa talousviisaille.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Kuinka suuri on julkisen sektorin koko Suomen taloudesta?

Julkisella töissä 25% ja kokonaisuus noin 20 %.

Kysymys on hieman kinkkinen, kun tätäkin kysymystä voidaan lähestyä useammasta suunnasta. Koolla ei sinänsä ole väliä, vaan tuotolla. Mikä on julkisen sektorin tuotto yhteiskunnalle? Töissä on joka neljäs, mutta tuotto on vain viidennes koko potista. Tätä voisi kritisoida niin, että julkisen puolen tuotto ei ole kohdallaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mikä on julkisen sektorin suhde bruttokansantuotteeseemme?

Noin pikkasta vajaa 60%.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Mukavaa että joku tietää oikeat vastaukset.

Talousviisaat ja poliitikot kun usein puhuvat läpiä päihinsä, koska heillä ei ole hajuakaan kansantaloudesta, BKT:sta eikä monesta muustakaan asiasta. Niinpä he herkästi päätyvät väittämään että julkisen sektorin osuus Suomen taloudesta on noin 60 %.

Laitan heitä varten tähän asiaa valaisevan linkin, jota he tuskin huomaavat ja vaikka huomaisivat niin tuskin avaisivat, ja vaikka avaisivat niin tuskin ymmärtäisivät.

https://www.ts.fi/uutiset/talous/703170/Julkisen+s...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #10

Jos tuota suhdetta halutaan muuttaa, niin yksityisen sektorin olisi silloin hyvä kasvaa ja julkisen puolen supistua. Taantumassa kun usein käy juuri päinvastoin, koska julkinen ei kutistu, mutta yksityinen sakkaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Julkinen sektori maksaa Suomessa kolmanneksen ( yli 30 % ) kaikista palkoista. Lieneekö sitten liikaa tai liian vähän, mutta veroaste on kuitenkin Maailman korkein piiloveroineen ja palvelumaksuineen em. lisäksi.

Saksassa jukiset palkat ovan noin viidenneksen ( 20 % ) kaikista maksetuista palkoista.

Siikala, olennaista on se palkanmaksukyky julkiselle sektorille, ei sen koko, vaikka sekin on jo melkoinen kivisäkki globaalissa maailmassa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Kuinkahan suuri osa yrityskentän suoritteista maksetaan julkisista budjeteista?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

On kokonainen yrittäjäryhmä, joka vain valuttaa verorahaa liiveihinsä. Virkamiehet ovat myös oppineet keinon, miten voi itsekin valuttaa rahaa kun on oikea yrittäjäystävä sitä sitten saunailloissa jakamassa takaisin. Monen urakan ehtona on ravintolailta tai naistentanssit, jossa virkamies ei maksa mistään itse.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sitä tuskin tietää kukaan, kuinka suuri on mm. valtion ja kunnallisten liikelaitosten todellinen kokoluokka. Nämähän on ns. " yksityistetty yksityiselle puolelle", vaikka toimivatkin verovaroin ja palvelumaksuin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eduskunnan sivuilta:

"Valtio käsitteenä
Nykysuomen sanakirjan mukaan ”valtio on ihmisten muodostama yhdyskunta, joka käyttää pysyvää valtaa määrätyllä alueella.”

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta valtio tavallisesti määritellään vuonna 1933 solmitun Montevideon sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen ensimmäisen artiklan mukaan maan tulee täyttää neljä kriteeriä ollakseen kansainvälisen oikeuden oikeustoimija valtiona:

1. pysyvä väestö
2. rajattu alue
3. hallitus
4. kyky solmia suhteita muiden valtioiden kanssa."

Vähän järkytti tällainen määritelmä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Minusta on aika mielenkiintoista, kun yhdistää nykysuomen sanakirjan vaatimuksen ", joka käyttää pysyvää valtaa alueella" ja suhteuttaa sen sitten tuohon Montevideoon, niin joku noista neljästä kohdasta takaa sen, että käytetään pysyvää valtaa. Arvaukseni (sarkasmia) on, että se on hallitus. On hyvä pohtia, että mikä osuus on eduskunnalla? Entä edustuksellisella demokratialla?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Itsekin aikanaan ihmettelin, kun Saksan ja Ranskan ylityksestä ei rangaistu mitenkään. Ei taidettu edes nuhdella.
Todellisuudessa tosin tuli ihan jumalainen palkkio ja rangaistus itsestään. Saksa teki tarvittavat rakenteelliset muutokset ja porskuttaa nyt. Schröderin puolueelle kävi vähän ohraisesti mutta Schröder itse selvisi hyvin.
Ranska taas ei viitsinyt tehdä mitään, joten heillä on talous jos mahdollista vielä enemmän kuralla.
Suomen kannattaisi seurata Saksaa...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Mutta aikuisten oikeasti unohdetaan me jo Keynes, hänen oppinsa on jo vanhentuneet."
Olisiko aika muistella Karl Marxin opetuksia, jos kerran ostovoiman hiipuminen potentiaalisen kuluttajamassan osalta haittaa talouden toimintaa?

Kiitos muuten Ari, kun kirjoitat nyt jostain muusta, kuin siitä yhdestä nykyisestä aiheesta. Siis lämpimät kiitokseni!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitti. No enemmän kiinnostaa asiat kuin asiattomuudet

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset