Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Italian hupikriisi on kaikkien ongelma tai autuus

Italian velkakriisi on hupaisa juttu, koska eihän valtiot maksa velkaansa koskaan. Suomi oli viimeinen ja ainoa joka on joskus maksanut. Miksi siis höpötetään Italian tai Kreikan kriiseistä kirjoitetaan niille vain lisää lainaa, eihän sitä velkaansa valtiot takaisin muuallakaan maksa.

Nykyisin lyhennetään velkaa tai sitä sanotaan lyhentämiseksi, kun ei enää nosteta uutta erää. Mutta että joku maa alkaisi oikeasti lyhentää velkaansa olisi jo suuri uutinen.

Velkaa siis joskus voidaan hiukan lyhentää, mutta ei ole tarkoitus maksaa sitä koskaan kokonaan pois. Kekkosen aikana Suomi oli hetkellisesti lähes velaton maa. Mauno Koiviston aikana meillä oli valtava nousukausi joka päättyi 1990 , mutta Suomi velkaantui samalla ollen Koiviston kauden lopussa jo 60 miljardia euroa.

Martti Ahtisaari aloitti syvimmän laman hetkellä ja kun Tarja Halonen kuusi vuotta myöhemmin aloitti niin velkaa oli samat 60 miljardia euroa. Mauno Koivisto siis oli velkamme alulle panijana aivan omaa luokkaansa. Hänen kovan markan politiikkansa syöksi meidät lopulta devalvaatioon ja sittemmin euroon.

Tarja Halonen sai kummilahjakseen Mauno Koiviston luoman 60 miljardin valtionvelan ja Martti Ahtisaarelta nousukauteen nousevan talouden. Suomen kova kasvukausi päättyi 2008 ja siirryimme 10 vuoden taantumaan. Tarja Halosen aikana Suomi velkaantui 20 miljardia euroa lisää, vaikka ensimmäiset 8 vuotta oli kiivasta talouskasvua.

Mutta velkaa ei tarvitse maksaa niin sanotaan ja meillä on velkaa jo yli sata miljardia euroa.

Valtion lisäksi myös kunnat velkaantuvat vauhdilla, ja kuntien lisäksi myös suomalaiset velkaantuvat, mutta suomalainen kammoaa leikkauksia. Juha Sipilän piti laittaa talous kuntoon ja kovasti hän on yrittänyt, mutta kun se on niin helvetin vaikeaa pyllistää poliitikon äänestäjilleen, niin villoja on haravoitu kasaan liian vähän.

Valtio ja kunnat ovat ottaneet veroilla aina käyttövaransa ja nyt sitten Koiviston opastamina myös velkaantumalla. Suomessa ei suu enää ole säkkiä myöten, vaan meillä on sama systeemi kuin Italiassa ja Kreikassa tai Ranskassa. Syödään enemmän kuin tienataan.

Valtio ja kunnat ovat keksineet ovelan keinon ”selvitä” aina kaikesta, ne kuppaavat yrityksiä, varsinkin omia energiayhtiöitä ym. Sitten kun kansa haukkuu vaikkapa Carunan hinnankorotuksia polititikot huutavat heidän ohessa, vaikka hiljaa kabineteissaan sitten tekevät päätöksiä toisin.

Tämä näkymättömästi kupattu ”helppo” raha saa virkamiehet laiskoiksi, toimintoja ei uudisteta eikä tehosteta tarpeeksi. Kuntien velkataakka on kasvanut aina 1980-luvulta saakka eli Koiviston kaudelta saakka. Mikä pahinta suuret kunnat velkaantuvat nopeimmin.

Yhdysvallat voi tehdä sen, että keskuspankki painaa niskat punaisena uusia dollareita maailmalle, kun dollareita on myös valtavat summat ulkomailla, niin jokainen ulkona oleva dollari käytännössä korotonta lainaa Yhdysvaltain keskuspankille. Tähän Suomi ei euronsa kanssa pysty, eikä pystyisi oman markkansa kanssa.

Yhdysvallat pitää dollarillaan maailmaa omanaan. Tätä vastaan on meillä keksitty EU, mutta EU:n keskuspankki on noviisi vielä näissä hommissa, vaikkakin on tyylikkäästi sinnitellyt mukana kuvioissa. Pärjäisi ilmeisesti paremminkin, jos jäsenmaat todella uskoisivat itseensä eli unioniin. Mutta on kai helpompi nostatella kansallistunnetta kuin uskoa johonkin sellaiseen joka tuntuu mahdottomalta.

Saksa on pelannut omaa peliään ja sitten esittänyt olevansa EU:n asialla. Saksa on suojellut omia pankkejaan, rikkonut vakaussopimusta jne…

Saksa hoitaa, Saksaa kumarretaan, mutta kaikki ei ole siinä, luottamus omaan vaikuttamiseen on kadonnut tyystin. Ja miksi pitäisikään ponnistella yhteisen eteen, kun virkamiehet ovat keksineet ”sammon” jolla duunataan lisää velkaa.

Jutta Urpilainen vaati vakuuksia ja sai vakuudet, mutta mitä velkaisen maan velkapapereilla on merkitystä, varsinkaan kun velkoja ei ole tarkoituskaan koskaan maksaa  pois.

Valtiot eivät maksa velkojaan, jos joku maksaisi korttitalo kaatuisi. Velkojen kasvaminen ei siis kaada valtioita, vaan sillä pelottelu passivoi kehityksen.


 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Rolf Kulberg olisi halunnut jatkaa vahvan markan politiikkaa 1990-luvun alussa, mutta Koivisto ja Aho nousivat lopulta häntä vastaan. Tarkastellessani nykyistä Suomen tilannetta, tulee mieleeni vahva epäilys siitä, että Kulbergin Roffe taisi olla sittenkin oikeassa.

Esko Aho kirjoitutti Matti Vanhasella myöhemmin kuuluisan pamfletin nimeltä "Työreformi". Jos olisi jatkettu vahvan markan politiikkaa, olisi myös työelämä ja vähän muutakin reformoitunut aivan itsestään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Koiviston harjoittama rahapolitiikka oli katastrofaalista. Devalvoitiin ja revalvoitiin. Vahva markka oli Koiviston märkä uni. Järkeä tuli vasta, kun kellutus alkoi. Rahamarkkinoiden vapauttaminen lähes sääntelemättä oli monen pahan alku hallitsemattoman oman rahapolitiikan jatkeena. Helppoheikit ilmestyivät lainamarkkinoille utopistisine lupauksineen, ja kansakunta meni retkuun tuntematta vieraan valuutan oppeja. Nyt ollaan taas opettelemassa vieraan valuutan oppeja.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Italian valtionvelkahan on enemmän kotimaista ja tapelkoot siitä keskenään, mitäpä se muille kuuluu.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/italian-valtion...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Juuri näin ja tämän lisäksi italialaisten yksityinen velkaantuminen on Euroopan alhaisinta. Pohjois-Italia on Euroopan varakkainta aluetta.

Enemmänkin Ranska on syvällä suossa velkoineen ja alijäämineen.

Suomalaisten suurimmat ongelmat ovat tässä :

1. Väestön ikääntymisen mukanaan tuoma kestävyysvaje
2. Vientiteollisuuden syvä sukellus ja alijäämät
3. Suuri pula yksityisrahoitteisista työpaikoista ja investoinneista

On enemmän kuin huolestuttavaa, että maa velkaantuu edelleen vauhdilla maailmantalouden korkeasuhdanteen ollen kuitenkin huipussaan. Entäpä sitte, kun maan yksityinen kulutus alkaa pakostakin maksaa velkojaan pois kuluttamisen sijaan ?

Ettei vaan tapahtumat 1990-luvun alusta Koiviston hallitun rakenneuudistuksen korjaustalkoista tulisi taas toistumaan ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Alsiolla on vielä vähän opettelemista rahan ja velan luonteesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jarmon nerous ei riitä kuin kuittailuun tyhjästä. Suomen pankin entinen pääjohtaja Mauno Koivisto sen sijaan ymmärsi rahan ja veölan luonteesta, toisin kuin minä, mutta miten kävikään?

Jarmo voi keskittyä rauhassa omiin askareisiinsa jos ei ole kirjoituksesta koskaan muuta sanottavaa, kuin kirjoittajan henkilökohtainen arvosteleminen.

Kerro Jarmo omissa avauksissa se suuri viisaus jota yksin kannat.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Omasta rahapolitiikasta luopuminen oli katastrofaalinen virhe.

--

Oletan euron purkautuvan seuraavassa taantumassa, kun EKP ei enää kykene keinotekoisesti ylläpitämään velkakirjojen hintoja (= LTRO).

Euro alkaa purkautua heti kun velkaantuminen taittuu. Ko. tukiohjelmaa onkin ylläpidetty juuri kokonaisvelkaantumisen helpottamiseksi.

--

Ari, fiat-velkarahajärjestelmä on aikalailla kattavasti selitetty osoitteessa:

https://rahajatalous.wordpress.com/

Lyhyesti: kaikki raha syntyy tyhjästä velkana: valtion tehdessä alijäämää ja liikepankkien luodessa luottoja.

Valtion "lainaama" raha on peräisin valtiolta itseltään. Velkakirjat maksetaan keskuspankkirahalla, mikä on syntynyt nimenomaan alijäämän seurauksena.

Velkakirjaoperaatiot ovat todellisuudessa ohjauskoron säätöoperaatioita eivät lainaamista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näin taisi käydä mm. Kreikassa, Espanjassa ja Irlannissakin. Mietippä sitä ?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hyvä pointti!

Eli ko. maat joutuivat liriin nimenomaan siksi koska olivat luopuneet omasta rahastaan.

Rahapoliittisesti suvereeni valtio selviää aina veloistaan, viimekädessä suoralla keskuspankkirahoituksella.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Selitetty on, mutta ymmärtäminen onkin sitten toinen juttu. Raha on kyllä erinomaisen vaikea yksinkertainen asia, enkä väitä sitä siksi edes itse ymmärtäväni riittävästi.

On täysin eri asia velkaantua omalle keskuspankille kuin liikepankeille. Liikepankit laittavat velan päälle riskipreemion, jolla ohjataan valtioita oikeaan politiikkaan. Onko se liikepankkien tehtävä?

Kaikki keskuspankkiraha on peräisin keskuspankista, mutta kenen pankki EKP on, kun se ei voi suoraan rahoittaa valtioita? Vaikka keskuspankki kuinka kauppaisi rahaa markkinoille, niin ei se voi pakottaa liikepankkeja myöntämään lainoja. Liikepankki myöntää lainoja, jos se on niiden omissa intresseissä. Lisäksi liikepankit voivat myöntää lainaa ja hankkia tarvittavan rahoituksen jälkikäteen, joten mikä on EKP:n ohjaava vaikutus? Nykyisin valtiot saavat otettua velkaa liikepankkien suosiollisella "avustuksella", siis jos saavat.

Minusta EKP:n lupaus tehdä mitä vain tarvittaessa, oli uhkaus liikepankeille EKP:n suoran rahoituksen aloittamisesta valtioille vastoin sopimuksia, jos tilanne siihen kärjistyy.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jari, avaukseni tarkoitus oli nostattaa tunteita, ei selittää miten raha toimii. Paradoksi siitä, miten Italian-kriisi markkinoidaan on pointtini. Velkaa, kun on niin monenlaista.

Suomessa aika ajoin kammoksutaan suuria velkamääri milloin on kohteena Espanja, Kreikka, Italia tai Irlanti ym...

Mutta ei huomata mitä kotimaassa kaiken aikaa tapahtuu. Kun näitä muutamia avauksia lukee, tuntuu siltä, että Suomi on joku onnela ja kun lyödään rajat kiinni onni moninkertaistuu entisestään.

Kun raja lyödään kiinni valtion velka kuittaantuu ja raiskaukset loppuvat. Suomi nousee kukoistamaan ja muut maat ovat kateudesta kankeina.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ymmärsin kyllä, että ei tässä suoran rahasta ollut kysymys, mutta kun raha nivoutuu yhteen kaikissa asioissa. Velkaantumista on hyvä pohtia tämänkin yhtälön kautta, joka on myös poimittu Raha ja Talous blogista aikoinaan, vaiika eihän yhtälö heidän keksimänsä ole.

Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0

Tästä syystä kaikki haluvat viennin vetävän. Tällöin yksityisen ja julkisen tahon on mahdollista tehdä samaan aikaan positiivista rahoitustasetta. Käytännössä ulkomaat maksavat meidän velkojamme, velkataloudessa kun ollaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Ymmärsin, että ymmärsit. Koiviston hinku vahvaan markkaan oli täysin ymmärrettävää yhdeltä kantilta, mutta toisella kantilla oli papreiteollisuuden patruunat, jotka halusivat devalvaation. Se oli tahtojen taistelua, eikä siinä järki enää kukoistanut loppuvaiheessa. Isot saivat devalvaationsa ja maksajat laitettiin maksamaan devalvaation hyöty, maksajat olivat silloin ulkomaan velkaa ottaneet ja tuontitavaroita tilanneet.

Jos vahva markka olisi pitänyt pintansa niin miten olisi silloin meidän käynyt? Sitä ei historia meille koskaan voi kertoa.

- Käytännössä ulkomaat maksavat meidän velkojamme, velkataloudessa kun ollaan.

Tuohon kiteytykeen perustuen ihmettelen miksi Italian sanotaan olevan kriisissä, ulkomaat kerran hoitavat heidän velkaansa. Tarkempi ilmaus olisi, että maailmantalous on tuuliajolla ja kurssia etsitään poukkoillen karilta karille. Kun ei selvyyttä kokonaisuudesta ymmärretä on helpompi syyttää yksittäisiä maita huonosta taloudenpidosta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #14

Kiinteä valuuttakurssi on hankalasti yhteensovitettavissa muuttuvaan maailmaan tai Suomeen. Velkaantuminen ulkomaan valuutassa on aina iso riski.

Tuo aikaisemmin esillä ollut yhtälö voidaan laittaa myös muotoon Suomi = Italia. Yhtäläisyysmerkin yli käydään sitten sitä vientikauppaa. Toisen plussa on toisen miinus. Kreikan pitkät miinukset voi myös ujuttaa yhtälöön. Pitääkö haukkua vai jonkun tahon kiittää?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #17

" Velkaantuminen ulkomaan valuutassa on aina iso riski. "

Suomi euro-määräisesti velkaantuessaan ei velkaannu "ulkomaan valuutassa", vaan "kotimaan valuutassa." Suomessa palkat ja hinnat ovat valmiiksi euromääräisiä, eli euro on Suomelle kotimaan valuutta huolimatta siitä missä keskuspankki sijaitsee ja miten euron ulkoinen arvo määräytyy. Kun puhe on velkaantumisesta, tästä termien määrittelystä on syytä pitää kiinni.

Jos ajattelet euro-maiden edellytyksiä hankkia "ulkomaan tuloja", millä omista veloista voi suoriutua, puhutaankin jo kerta luokkaa laajemmasta asiasta. Kun Suomen käyttämän valuutan ulkoinen arvo määräytyy kotimaata laajemman alueen kansantalouksien pärjäämisen perusteella, ei voida unohtaa asian kääntöpuolta. Samassa määrin kuin talousalue laajenee kotimaan rajojen yli, mikä vaikuttaa kotimaassa käytettävän rahan ulkoisen arvon määräytymiseen, laajentuu myös se alue missä kauppaa voidaan käydä siinä "kotimaan valuutassa".

On syytä pitää mielessä myös se, että Suomen pärjäämisen ratkaisee Suomen kilpailukyky, mikä on ihan omissa käsissämme. Sitten on myös syytä muistuttaa, että kotitaloudelle kaikki valuutat ovat ulkomaan valuuttoja. Myös se kotimaan valuutta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #27

Raha ja Talous-blogissa asia kerrotaan näin:

"Euroalueen valtiot eivät ole varsinaisesti velkaantuneet ulkomaisessa valuutassa, vaan ainoastaan tehneet omasta rahapolitiikastaan ylikansallista. Luottomarkkinat kuitenkin kohtelevat euroalueen jäsenvaltioita kuin mitä tahansa rahapoliittisen suvereniteettinsa menettäneitä valtioita."

Minulle tuo asia aukeaa niin, että euro on ulkomainen valuutta. Kiinni voidaan pitää mistä vaan, mutta käytännössä asia on noin. Kyse on siitä, että kenen käsissä on rahapolitiikka.

Kauppa-alueen laajentuminenkin on näennäistä, kun eurossa mukana olevat valtiot ovat niin erilaisia, että euro ei ole sama euro joka maassa. Saksan euro on aliarvostettu ja Kreikan euro on yliarvostettu, mutta maat käyttävät kyllä samaa euroa.

Leikkaukset ovat toki omissa käsissä, mutta niin ovat muutkin ratkaisut. Oma valuutta kertoo oman valuutan arvon, mutta euro kertoo yhteisvaluutan arvon, ja siinä on kyllä eroja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Valtion "lainaama" raha on peräisin valtiolta itseltään. Velkakirjat maksetaan keskuspankkirahalla, mikä on syntynyt nimenomaan alijäämän seurauksena.

Olisikin selkeämpi puhua alijäämistä, kuin valtion velasta. Miten Koiviston aikana nousukiidossa Suomi sai aikaan sellaiset alijäämät?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Olen samaa mieltä Arin kanssa siitä, että velalla pelottelu on turhaa.

Valtionvelka on täysin välttämätön instrumentti valtiontalouden hoidossa.

Nostin velkaraha-asian esille, sillä valtionvelka pyörii jatkuvasti esillä eri jutuissa, mutta sen oikea alkuperä on tukevasti hukassa.

Valtionvelka on kumuloitunut julkisista alijäämistä vuosien saatossa.

Valtionvelan luominen on valtiolle ilmaista puuhaa. Ainoastaan valtionvelan korko on reaalinen menoerä valtiontaloudessa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Laitan taas kerran omia ajatuksiani vuosien takaa, kun pohdin ruutupaperin ääressä rahaa ja velkaa Kaninkolo-nimisessä blogissa (kannattaa tutustua).

Tässä on muutama yksinkertaistettu ajatus omista pohdiskeluistani.

Vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Toinen vaihtaja arvostaa toista tavaraa enemmän kuin toista. Miksi muuten vaihtaisi? Otetaan nämä ajatukset pohdinnan lähtökohdaksi.

Kun siis ostan jäätelön, niin arvostan enemmän jäätelöä kuin kolmea euroa. Myyjä arvostaa taas kolmea euroa enemmän, kuin jäätelöä. Toinen tarvitsee jäätelöä ja toinen taas euroja.

Valtio (me?) haluaa kansan töihin. Toteuttaakseen tehtävän valtio laittaa kansan verolle ja luo rahan jota kansakunnan on kerättävä valtiolle. Valtio siis arvostaa kansakunnan työtä enemmän kuin rahaa. Tämä lienee hyvin ymmärrettävää, koska rahaahan valtio voi painaa mielensä mukaan, mutta kaikkia valtion tarvitsemia töitä se ei kykene itse tekemään. Tuottamiaan palveluita ja töitä kansalainen voi nyt myydä valtiolle. Valtio voi myös lainata rahaa kansalaisille, jotta he voisivat toteuttaa isompia tavoitteitaan. Mikäli valtio nyt lainaisi rahat ilman korkoa (korkoakaan ei valtio tarvitse, koska sehän voi painaa rahaa rajattomasti), niin verothan voisi maksaa noilla korottomilla lainatuilla rahoilla ja valtio ei voisi arvostaa työtä ja tuotteita enemmän kuin sen itsensä luomaa rahaa, ja juuri siitähän ei ole puutetta.

Myös jokapäiväisessä elämässä kansalaiset tarvitsevat rahaa, sillä aina on niitä kansalaisia, jotka arvostavat rahaa enemmän kuin ”omia tuotoksiaan”, ja olihan ne verotkin olemassa. Nyt sitten rahan arvo vaihdannan välineenä alkaa muodostua markkinoilla. Korkoja ja veroja säätelemällä valtio käytännössä määrittää ”oravanpyörän” perusvauhdin. Vauhtiin vaikuttaa myös jokaisen henkilökohtaiset halut.

Valtio ei siis tarvitse itse rahaa eikä korkoja, mutta kansalaisten aktiivisuutta se tarvitsee tuottaakseen kansalaisten haluamat palvelut. Raha ei lopu ja korotkin voidaan palauttaa takaisin kiertoon tarpeen mukaan. Kansalainen voi rahaansa vastaan saada viimekädessä veronsa suoritettua tai vaihdettua rahansa jonkun muun maan rahaan erilaisilla vaihtokursseilla. Tärkeä merkitys on kansalaisten luottamuksella rahaan.

Nyt on käytössä erilainen järjestelmä. Valtiot ovat ulkoistaneet rahapolitiikan EKP:n haltuun. EKP ei suoraan osallistu kansalaisten rahaliikenteeseen (paitsi setelit ja kolikot), vaan se on ulkoistettu liikepankeille (huono määritelmä). Uutta rahaa syntyy vain kun joku kävelee pankkiin ja lainaa sitä velkakirjaa ja vakuuksia vastaan. Alun oletuksen mukaan liikepankki laittaa rahalle koron saadakseen enemmän rahaa kuin lainattaessa tai sitten viimeistään realisoimalla vakuudet. Myös valtion on maksettava liikepankeille korkoa, jossa korossa on mukana myös EKP:n liikepankilta mahdollisesti perimä korko.

EKP palauttaa osan korosta valtioille, mutta loppukorko on liikepankkien tuottoa (muista pankit, jotka ovat liian isoja kaatumaan). Aikaisemmin totesin, että periaatteessa valtio ei tarvitse verotuloja, rahaa eikä korkoja. Nyt voin todeta, että valtio tarvitsee verotuloja maksaakseen lainaamansa rahan korot liikepankeille.

Liikepankit siis käytännössä pääsevät verottamaan valtioita, joiden taas on kerättävä korkorahat kansalaisiltaan. Lisäksi korkorahat palautuvat kiertoon pankkien osakkaiden vaiherikkaiden toimien jälkeen, usein muualle kuin velan ottaneeseen valtioon ja pitkällä viiveellä, eikä koskaan täysimääräisesti. Tämä on iso ongelma.

Palatakseni alkuun, niin muistamme, että vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Se joka hallitsee rahaa ja korkoa, määrittää käytännössä muutkin vaihtosuhteet. Ilmeisesti yksityinen rahanluonti nähdään markkinataloudessa oikeudenmukaisempana kuin valtion tekemä rahanluonti. Jokaisella on oikeus olla asiasta omaa mieltä, mutta kyllä vaihtoehtojakin on hyvä miettiä. Näen valtion aseman nykyisessä tilanteessa ongelmallisena, ja valittu leikkauslinja on selvästi poliittinen valinta.

Lopuksi Kanin sanoin:
”Toisin sanoen, nykyisessä järjestelmässä kenenkään työpanoksella (oli se sitten suuri tai pieni) ole mitään merkitystä! Ainoastaan sillä rahalla on merkitystä, joka pankista lainataan ja kiertoon kulutetaan.”

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #23

Kiitos Jari. Italialaisten velka ei siis ole ongelma, vaan muut maat haluavat, että Italia möisi heille halvemmalla ja siksi ahdistavat sitä. Kreikkalaisten velka ei ole ongelma sillä muutaman saaren myynnillä kreikkalaiset tulisivat velattomiksi, mutta ei heidän tarvitse myydä saariaan, kun maailmaan sopii velkaa. Kreikkalaisiakin halutaan ahkerimmiksi ja ruotuun. Kun islantilaiset alkoivat uhoamaan rahoillaan heidätkin laitettiin ruotuun jne...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #23

Tämän jälkeen olen miettinyt tuota valtion asemaa niin, että olisihan valtiolla mahdollisuus myös toimia ilman korkoa, eli lainoja. Valtion rahaa saisi haltuunsa vain työskentelemällä ja tuotteita tuottamalla. Tuottamista ja työskentelyä ei voisi siirtää lainaamalla vaan rahaa varten suoritus pitäisi tehdä heti. Rahaa ei siis syntyisi spekulaatioiden kautta. Rahan perimmäinen olemus on reaalisessa maailmassa ja sen tuotannossa. Nykyisin rahaa syntyy eniten spekulaatioiden kautta ja reaalinen toteutuminen on arvausten varassa. Rahaa tehdään ilman fyysistä suoritusta.

Voiko tästä vetää sen johtopäätöksen, että työskentelemällä ja tuottamalla Italiakin ongelmansa ratkaisee?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

Italian ongelma on kaikkien ongelma, koska systeemi toimii globaalisti. Enää ei voi olla itsenäinen valtio missään muodossa, jos aikoo tehdä kauppaa muiden kanssa.

Ehkä Italian ongelma ratkeaa samoin kun tähänkin saakka joku muu asia syrjäyttää tuon kriisin otsikoissa. Eihän Kreikkakaan ole vielä maksanut velkojaan, mutta kukaan ei enää jaksa jauhaa siitä. On trendikkäämpi puhua nyt Italiasta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tuo korkohan tässä oleellista onkin. Oletetaan kuvitteellinen tilanne. Maassa S on rahaa kierrossa 2000 yksikköä. Maa ottaa lisävelkaa 1000 yksikköä siten, että takaisin pitää palauttaa 1100 yksikköä. Mikäli lisäyksiköille ei saada tuottoa (tai saadaan vähemmän, kuin korko), niin maksujen jälkeen maassa S on enää 1900 yksikköä rahaa. Luultavasti tämä tilanne ei vähennä velan tarvetta, vaan lisää sitä. Tällöinhän korko on tuontia ilman vientiä. Oma keskuspankki?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #32

Korko todella on oleellinen asia tässä. Kun pankki myöntää lainan se merkitään ja sille korko, kun raha palautuu pankkiin jää korko elämään omaa elämäänsä, kun itse laina nollautuu.

Mitä suurempi korko sitä enemmän rahaa jää kiertoon, nyt nollakorkojen aikana kiertoon ei jää mitään jos kaikki maksavat kerralla lainansa pois.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #33

Oikeastaan tuo korkokin on jonkun ottamaa lainaa, joten rahan määrä riippuu siitä, että otetaanko lainoja aikaisempaa enemmän vai maksetaanko niitä pois. Käytännössä koko ajan otetaan aikaisempaa enemmän, koska muuten homma ei toimi. Jonkun velka on toisen saaminen. Nettovarallisuus tarkoittaa, no mitä?

Alla hyvä ”vanha” linkki, jossa selitetään rahan luonnetta ymmärrettävästi.

https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123...

Pari poimintaa erikseen ko. linkistä:

”Nykyään rahan lisääntyminen ei enää olisi varallisuuden lisääntymistä, sillä rahan olemus on muuttunut perusteellisesti. Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Jos lisätään yhden varoja ja toisen velkoja, ei yhteenlaskettu nettovarallisuus muutu.”

”Koska nykyään kaikki raha on jonkun velkaa, ei ehkä ole kovin yllättävää, että rahaa muodostuu jonkun ottaessa lainaa.”

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Ari, fiat-velkarahajärjestelmä on aikalailla kattavasti selitetty osoitteessa:

Fiat-raha on lainsäädäntöä vailla valmis tarjoiltavaksi aina kulloiseenkin kirjoitukseen sopivana mörkönä, kun sitä alkaa selvittämään unohtuu perusasiat kokonaan. Siksi on kivampi aina pöyhäyttää niin että tyhmempikin ymmärtää. Mutta olen huomannut että juuri tyhmemmät eivät ymmärrä sittenkään.

On ajan hukkaa selvittää miten Fiat-raha toimii, jos ei halua ymmärtää samalla kokonaisuutta. Se on hiukan sama jos tietää miten polttomoottori toimii, mutta ei osaa liikennesääntöjä, eikä näin löydä koskaan perille.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Sori, ei ollut tarkoitus mitenkään viisastella.

Kirjoitan jossain vaiheessa erillisen jutun fiat-rahasta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei vahaitannut se oli kiitettävä osuus keskustelua. Avauksen tarkoitus on k´juuri nostaa nämä kipeät asiat keskustelun ytimeen. Jos vielä kirjoitat oman avauksen niin silloin tämä oma avaukseni on toiminut täydellisesti keskustelun avaajana.

Kiitos Jarille, innolla jään odottamaan avaustasi Fiatista;)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #21

Kiitos kiittämästä Ari!

Itsellä kyllä Ooppeli, mutta en aio kertoa siitä :) !

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mielenkinnolla odottelen, mitä tapahtuu ainutlaatuisessa ja ennen kokemattomassa rahatalouden kokeilussa Kiinassa, jossa yksityinen velkaantuminen on karannut jo kokonaan lapasesta. Italia on tähän verraten vain lastu lainehilla.

Mihin asti ylesismaailmallista velkaponzia voidaan rakentaa jää sikäli vielä nähtäväksi. Jo pelkästään pieni Lehman Bros. sai koko maailman talouden liki polvilleen v. 2008.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jotain on aina tapahduttava ensin, ja sitten vasta herätään. Lehman ei ollut tarpeeksi, nyt odotellaan sitten isompaa.

Rahatalouteen on suhtauduttu kuin ilmastonmuutokseen, jokainen tietää, että jotain olisi tehtävä, mutta ongelmat sen kuin karttuvat, niin ilmaston kuin taloudenkin osalta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kaikkien aikojen asset-kupla on puhallettu keskuspankkien toimesta

Itsekin odotan suurella mielenkiinnolla milloin se lopulta kosahtaa.

Veikkaan, että yksi elvytyskierros vielä tulisi, mutta voihan tämä hökkeli kaatua jo huomennakin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aika näyttää, mutta jotain tulee tapahtumaan.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Niin -- siis.

Valtiot hakevat velkaa yksityisiltä markkinoilta, luotonantajilla myöntämällä obligaatioiksi kutsuttuja velkakirjoja. Teoriassa yksityinen kansalainenkin voi ostaa näitä, mutta suurin osa myydään yrityksille ja korostuneesti suuri osa pankeille.

Ongelmaksi alkaa muodostua, kun valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ylittää sen rajan, että velan koron takaisinmaksu säännöllisesti vaikuttaa enää valtion osalta realistiselta vaihtoehdolta.

Minun näppituntumani on se että tämä velka/BKT rajasuhde jossa tilanne alkaa olla huolestuttava on noin 100%-120%. Kreikassa muistaakseni 200% tällä hetkellä.

Ongelmana velanotossa valtiolle siis se, että sijoittajat alkavat vaatia obligaatioilleen isompaa korkoa lainaa myöntäessään kun velan määrä liian suuri.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset