Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Luomu lipsahti leppään

Luomuviljely lipsahti vasten maatalousministeri Leppää. Ensi vuonna ei tehdä uusia luomusitoumuksia, vaikka luomu olisi kuinka myötätuulessa. Rahat on loppu!

Ministeri Leppä oli vuonna 2011 Suomen eniten maataloustukea saanut maanviljelijä, mutta nyt sitten käsi nousee tuettaville pystyyn, sitoumuksia ei tehdä piste.

Luomuviljely on jokin kummajainen, miksi se tarvitsee enemmän tukea ja korkeammat kuluttajahinnat? Sitä voi jokainen tutkailla tykönään.

Luomun siirtymävaihe tarvitsee mielestäni tukea, koska luomuviljelyn perustus eli maan kunto ei tule hetkekssä luomuviljelyä helpottavaksi tekijäksi. Luomu ei synny sormia näpsäyttämällä ja muutaman paperin allekirjoituksella. Luomuun siirtyminen vie aikaa.

Luomu meni piloille jo silloin, kun luomutilojen tarkkailu siirtyi maatalouskeskuksille. Miten perinteisen viljelyn patriarkat voisivatkaan siunata luomuviljelijän toukotyöt? 

No miten tahansa luomu olisi joka tapauksessa jäänyt MTK:n jalkoihin, mot.

Luomutuotteiden tulisi olla halvempia kaupoissa, koska ne voidaan tuottaa halvemmalla, ilman kasvinsuojeluaineita ja ilman väkilannotteita. Mutta maksaa viljelykierto ja apilansiemenetki jotain;)

Luomutuotteet eivät ole saavuttaneet sitä mitä niistä olen odottanut. Luomusta on tehty jotenkin elitististä, luomu on muka kalliimpi vaihtoehto ja sopii siksi pienen piirin ylpeilyn aiheeksi. Minä ostan luomua; kohentaa muutamien itsetuntoa. Luomu on kuitenkin perusmaanviljelyä siinä missä tehomaatalouskin. Tuossakin sen jo näkee luomu on ensimmäinen joka jätetään ilman tukea, mutta "teho"maatalous seilaa järkähtämättä tukiviidakossa, koska ministeri on kokenut tukien anoja ja saaja.

Luomu on elämäntapa mutta tehomaatalous on yritystoimintaa, siinä ero, miksi tehokasta tuetaan mutta luomua ei.

Luomun sadot ovat pienempiä, koska luomussa on kuiva-ainepitoisuus suurempi. Väkilannoitteilla saadaan vettä tuotteen sisään samalla tavalla väkisin kuin suolalientä joulukinkun painoa lisäämään.

Luomu on maatalouden perusta jos mitä niin sitä tulee tukea. Tehomaatalous tukee viljelyä käyttämällä helppoliukoisia lannotteita joilla sato kasvaa. Tukemalla luomua tuetaan työtä, tukemalla tehomaataloutta tuetaan lannoitetehtailijoita ja konekauppita.

Luomu on pilattu ja nyt sille näytetään ovea, kiitos maatalousministeri Jari Leppä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Niin siinä kävi kun Sipilä vei maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaiselta maatalousministerin salkun ja antoi sen Lepälle. Tiilikainen on nyt asunto-, energia- ja ympäristöministeri, Leppä maa- ja metsätalousministeri.

Edit:

Uusi maatalous- ja ympäristöministeri on luomuviljelijä

Keskusta on valinnut uudeksi maatalous- ja ympäristöministeriksi ruokolahtelaisen Kimmo Tiilikaisen.

https://yle.fi/uutiset/3-8024739

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tiilikaisen käsialaa taitaa hallitusohjelman luomupositiivisuus ollakin. Nyt sitten uusi "isäntä" ministeri laittoi luomupuheille stopin. Riittää sitten itselle enemmän tukia tehomaatalouden harrastamiseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ilman tehotuotantoa ja väkilannotteita kaupunkilaiset näkisivät nälkää Euroopan laajuisesti. Ei luomulla pystytä korvaamaan kysynnän ja kurnivien vatsojen tarpeita, mutta eläinten kanssa sillä on kuitenkin inhimillisempi ja kunnioittavampi usko parempaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ei pidä paikkaansa, vaikkakin se myös riippuu siitä mitä tuotetaan.

Henry

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tänä vuonna monet luomutilat selvisivät kuivuudesta aivan loistavasti. Apilapellot eivät kuivuudesta kärsi, kun juuret ulottuvat lähes helvettiin saakka.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitä sitten pitäisi tuottaa ?

Mikä lienee esim EU:n peltopinta-ala kokonaisuudessaan ja kuinka paljon siitä riittää per asukas ? Väestötiheys on kuitenkin 115 ihmistä neliökilometrille olipa sitten pinta-ala peltoa, metsää, taajama-aluetta, suota, järven selkää tai mitä tahansa.

Eläinperäisen valkuaisen tuottaminen toki vie peltopinta-alaa, mutta mikä olisi peltojen voimavara kasvulle ilman väkilannoitteita.

Aikanaan väkilannotteenä käytettiin Chilen rantakallioiden alta kerättyä vanhaa linnunkakkaa ( guana ), jota laivattiin Eurooppaan purjealuksin.

Tulevaisuudessa tulee vielä pirunmoinen pula fosforista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lauri se jaksaa kiukutella. Suomella olisi hyvä mahdollisuus olla luomumaa, leipävilja tulee Suomeen kuitenkin ulkomailta pääosin, samoin tomaatit ja muut hörsöt. Erikoistuttaisiin luomuun, kuten hallitusohjelmassakin on toive heitetty, nyt sitten loppui rahnat. Ei luomu häviä muualta rahanpuutteen takia kuin Suomesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toki Ari näin olisi pitänyt tehdä ja lisätä luomutuotantoa.

Kuitenkin se on se kaupan asiakas, joka sitten lopulta sen päätöksen tekee oman kukkaronsa perustein.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Panitteko merkille, että Pohjanmaalla luomuperunan satotaso, 33 t/ha, ylitti tavisperunan satotason.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Luomu olisi voinut/pitänyt olla Suomen elintarviketuotannon ykkösstrategia (aivan kuten Stubbin ja Ollilan maan brändikomitea esitti 2000-luvun alussa ja eräs Ilmari 1990-luvun alussa), mutta homma ryssittiin kunnolla. Juna meni jo ja, kuten Ari totesi, nyt pantiin ovi kiinni.

MTK:n kaksoisrooli on ollut kiinnostavaa seurata, jo Esa Härmälän ajoista lähtien. Suomen maatalouspolitiikan karilleajo kulminoitui viimeistään tämän kuun alussa, kun MTK:n puheenjohtaja tri Juha Marttila aivan vakavissaan ehdotti kotimaisen tuotannon puolittamista: "MTK valmis puolittamaan tuotannon, mutta tuplahinnoin"..

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/mtk-valmis-p...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Valitettavasti Ilmari on oikeassa, kuten tavallista.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Väkilannoitteet ovat kallistuneet niin on pakko koettaa monenkin viljelijän luomua. Vuodentulot on kanssa olleet parina viimmevuonna sellaiset, että oli sama kasvoiko pellolla juolavehnä vaiko vesiheinä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Luomussa on se vika, jos sen päästää hunningolle loppuu se vähäinenkin siementen jalostus luomua varten. Jos luomua viljelee tehomaatalouden siemenillä siemen on tottunut erilaiseen ruokintaan, eikä osaa ottaa maasta itse. Sato silloin kovasti kärsii, josta sitten syytetään luomuviljelijää.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tähän satojuttuun vaikuttaa moni asia, joista olen tutustunut vain muutamaan eli en ole mikään asian asiantuntija, vaan kerron mitä olen lukenut. Tietenkin on monenlaista tietoa, mutta uskon loogisiin juttuihin ja joihinkin, mitkä moni viljeliä on kertonut:
- Maaperä ei heti ole 'valmis' luomulle jos aiemmin ollut tehoviljellyksessä. Minulla on sikäli ollut tuuria, että sekä Kreikassa että täällä Bulgariassa maa on "seissyt" 4-6 vuotta viljelemättä ja tod. näk. ei koskaan ole käytetty väkilannotteita.
- Maa vaatii (minun viljelytavassani) runsaasti katetta. Koska puuhaketta on vähän eikä oikein ostettavissa, niin olen käyttänyt suuria määriä olkea.

Katteen hyvät puolet ovat siinä, että aurinko ei kuivata maata ja siinä on näinollen paljon elämää. Katetta joutuu lisäämään vuosittain, koska se muuttuu humuksesi melko nopeasti eli toimii pääasiallisena lannoitteena.
- Viljelyn vedentarve on hyvin vähäinen.

Kompostilantaa saan niin paljon kuin haluan, joudun vain maksamaan kuljetuksesta ja lapioinnista.
- Sienirihmastot maassa toimivat symbioosissa kasvien kanssa. Kasvit antavat sokeriyhdisteitä sienille ja sienet antavat kasveille hivenaineita ja mineraaleja.

- Jos annetan väkilannoitetta, niin kasvi saa (aluksi) siitä kaiken välttämättömimmän kovin helposti ja kasvi ei käytä sienirihmastoa tähän ja siten rihmasto näivettyy. Kasvukauden aikana väkilannoite tai sen osia kuitenkin vähenee ratkaisevasti ja sitä on hankala antaa lisää/tietää mitä pitää antaa lisää. Ja kuten sanottua suuri osa sienirihmastosta on jo poissa, joten sieltä ei tule apuja.

- Kate estää myös rikkaruohojen kasvun. Koska katetta on n. 10 cm kerros, täytyy istuttaessa käyttää käsivaltaisia menetelmiä. On myös kasveja, kuten herneet, jotka eivät tarvitse katetta. Vastapainona käsityölle tai sen runsauteen tulee kuitenkin se, ettei tarvitse kyntää tai äestää maata. Maan kuohkeuttamisen tekee hyönteiset ja madot. Niin käsittämätöntä kuin se onkin, niin nämä pikku puutarhurit (eliöt) vievät ravinteita syvälle maahan. Jos sinulla on vaikka savinen polku ja peität sen kattella, niin jo muutaman vuoden jälkeen on katteen alla multakerros.

Koko tämä viljelymuoto on niin laaja-alainen, että siitä voisi kirjoittaa tältä istumalla kirjan. Ensi keväänä teen taas erilaisia testejä mm. tiheään n. 2,5 cm päähän toisistaan viljeltyä porkkanaa.
Se onnistuu näin:
- Teen vehnäjauhoista ja vettä sekoittaen eräänlaista tahnaa kuppiin.
Sitten otan vaikka metrin verran vessapaperia, käytän siitä vain yhtä kerrosta ja asetan tämän tahnan avulla siihen niitä hyvin pieniä porkkanasiemeniä 2,5 sentin välein käyttäen tätä tahnaa ja vanupuikkoa. Riviväli myös 2,5 cm. Annan paperin kuivua, käännän rullalle ja keväällä "kylvän": Poistan katteen, pyöritän vessapaperit auki, ripottelen komostimultaa päälle ja kastelen ohuella vesisuikulla. Siinäpä se.

Tämä esimerkki ei toimi, jos haluaa erikoistua porkkanaan ja sitä viljellään hehtaarikaupalla. Toisaalta näitä vessapaprimetrejä voi tehdä tuhoton määrä talvi-iltoina telkkaria katsellessa. Ja jos on paljon kakaroita niin sitähän syntyy. Ja helpompaahan se on kuin porkkanoiden harventaminen keällä kasvuaikana kun töitä on muutenkin liikaa. Erilaisilla metodeilla tuotan helpolla ainakin kolmen perheen ruokatarpeet, edellyttäen että olen tehnyt ne suurtöiset ensi vuosien työt asianmukaisesti. Kehittelen eräänlaista "laiskan ja vähävaraisen viljelijän"-metodikomboa. Valokuvaan eri vaiheet ja teen siitä sitten kirjan tai ainakin oman sivuston.

Tarvitaan tietenkin myös maakellari, mutta traktoria tai laitteita ei oikestaan tarvita ensimmäisen vuoden jälkeen paitsi olkien kuljetukseen, mutta myyjähän ne kuljettaa, koska jos hänellä ei ole traktoria niin ei hänellä ole olkiakaan.

Tämänsuuntaiset viljelymenetelmät sopii hyvin pientilalliselle siirtymällä siihen asteittain.
Suurin luomuviljelmä, jonka tiedän on USAssa, ilmastovyöhykkeellä, joka vastaa suunilleen Suomen oloja. Eihän se ihan helpolla syntynyt ja tällä tilalla on muutamia tuhansia hehtaareja viljelyskelpoista maata. Tänä päivänä on se kuitenkin alueen taloudellisesti kannattavin farmi (per pinta-alayksikkö) ja sitä pyöritetään hyvin pienellä työntekijämäärällä.

Henry

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Luomu on olevinaan jotai vallan uutta ja erikoista. Minun nuoruudessani ei muuta viljelyä ollutkaan. Ainoa lannoite oli lehmien hevosten lanta. No, oli siinä lisänä sian ja kanojenkin tuotoksia.

Sitten tulivat traktorit ja keinolannoitteet. Rydyttiin tehoviljelemään ja tässä ollaan. Peltojen käyttö on yksipuolista ja tarvitsee tuekseen lannoitteiden lisäksi tukun torjunta-aineita, joista ennen ei ollut mitään tietoa.

Luomu on paluuta maanviljelyn juurille, mutta ei tahdo onnistua. Sadot ovat normaalia pienempiä ja laatu kovin vaihtelevaa. En osta nykyluomua kuin vahingossa. Kerran ostin luomuleivän. Se oli sitkeää ja kitkerää. Luomuviljelyn pitää olla todellista, sellaista kuin se lapsuusaikanani oli, kun muusta ei ollut mitään tietoa.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Luomu ei suinkaan ole paluuta vanhaan. Ohessa maitotila Kärsämäeltä: 340 lypsylehmää, 5 lypsyrobottia ja pellot luomussa jo 1990-luvun alusta lähtien.

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33425-itame...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ilmari tietää luomu on paljon enemmän kuin pelkkä luulo siitä mitä luulee tietävänsä luomusta. Itse olen saanut luomusta paremman hehtaarisadon ohrasta kuin naapurin tehoviljelijä agronomi. Kuivasin jyvät hänen kuivurissa ja mies kehui satoani ja laatua myös emännälleen (myös agronomi), joka ei luomusta tuollaista satoa uskonut todeksi siitä huolimatta, että näki sen omin silmin.

Myös kevätruis onnistui paremmin kuin naapureiden tehorukiit syysviljana.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Ari, katsopa vapaavuoron puolelle. Tunti aikaa!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olli kävin kommentoimassa siellä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset