Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Suot puhuttavat, mutta eivät kanna

Mitä on Suomessa suopolitiikka? Missä menemme nyt? Mikä on soidemme arvo nyt kun turvetuotantoa on hiljaisesti ajetttu alas? Vapo Oy kauppaa suopalstoja alle 500 euron hehtaarihintaan. Kaupattavana on vielä kymmenen vuotta sitten kiistelyn kohteena olevia soita, joita luonnosuojelijat pitivät silloin mittaamattoman arvokkaina. Nyt niille on löytynyt  vihdoinkin hinta.

Suomessa on ojittamattomia soita viimeisempien investointien mukaan noin reilu 4,1 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotantoon soita on uhrattu yhteensä noin 110 000 hehtaaria, joka on kaikkien soidemme pinta-alasta 1,2 %. Turvealueelta on nostettu pääasiassa energiaturvetta, mutta myös kasvuturvetta kokonaisnostoista on noin 7 %.

Soidensuojelun tavoitteena oli ja on tarkoitus säilyttäää ekologisesti kattava kokonaisuus, siinä tuskin 1,2 % suo-osuudella on mitään merkitystä.

Suomen ensimmäiset soidensuojeluun tähtäävät toimet olivat Metsähallituksen soidensuojelusuunnitelmat 1960-luvulla. Kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, sisäministeriön ja Vapo Oy:n kesken selvitettiin 1970-luvun lopulla suojelun kannalta arvokkaiden soiden käyttöä turvetuotannon ja suojelun kannalta. Tarkoitus oli vähentää ristiriitoja suojelu- ja virkistysseutukaavoja laadittaessa ja valtakunnallista soidensuojelun perusohjelmaa valmisteltaessa. Tämän ns. EYR:n suosopimuksen piiriin kuului vajaat tuhat suota, yhteensä 900 000 ha. Eli suojelun kannalta merkittäviä tutkittuja soita on noin vajaa neljännes Suomen soista.

Nyt kun turvetuotantoa ollaan hiljaa ajamssa alas Vapo myy varaamiaan soita pilkkahintaan pois taseestaan. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksen  yhteydessä hallitus asetti turpeen energiakäytön vähentämistavoitteen suhteessa viime vuosien keskimääräiseen tasoon (23 TWh). Nykyisellä voimalaitoskannalla turvetta tarvitaan lämmityskaudella vähintään 11 - 13 TWh seuraavat 10 - 20 vuotta. Lisäksi on turvattava noin 6 - 8 TWh:n ylivuotinen turvevarasto sääriskien tasaamiseksi.

Nyt tästäkin määrästä on tarkoitus luopua ja turpeen merkitys tullee jäämään Suomessa kasvuturpeen ja muiden kuin energiaan jalostettujen turvetuotteiden varaan.

Turve on työllistänyt suomalaisia noin 11 300 henkilötyövuotta, josta energiaturpeen osuus on noin 10 000 henkilötyövuotta, lisäksi voimaloissa ja kuljetuksen työllisyys vaikutus on ollut yli 5 500 henkilötyövuotta. Työpaikka siis vaihtuu noin 15 000 henkilöllä tai siirtyy aktiivimallin piiriin kun turvetuotanto ajetaan nolliin.

Turvenuijien eli suomalaisten tempoilu suon ja turpeen sisäisessä taistelussa luonnonsuojelijoiden ja Vapon hankintamiesten välillä on päättymässä ja ilmastonmuutospelottelun jalkoihin jää Vapo.

Nyt luonnonsuojelijat kilvan ostamaan noita mittaamattoman arvokkaita soita pilkkahinnalla, myynnissä on esimerkiski yli 50 hehtaarin soita lähtöhinnan ollessa 15-25 tuhatta euroa per kiinteistö. Ostakaa nyt halvalla eli kaikki Vapon suot hintaan 55 miljoonaa euroa. Ne suot jotka ovat mittaamattomien arvokkaita saa nyt hintaan 55 miljoonaa euroa. Näin Suomessa alennetaan oman maamme arvoa ja täysin laillisesti. Tähän ei Nuorisosäätiökään olisi pystynyt.

Mittaamattoman arvokkaat turvevarat uhrataan ja ostetaan kivihiiltä sekä öljyä tilalle. Samalla menetämme 15 000 työpaikkaa.

Olen tässä miettinyt, että mitä tuollaisella 50 hehtaarin suolla sitten tekisi, suolla jolla metsälaskelman mukaan on vain vaivaiset 3,5 kuutiota puuta. Jos joku keksii miten tuon suon arvo mitataan mittaamattoman arvokkaaksi, kun jokamiehen oikeuksilla siellä saa marjastaa omistamatta siitä aariakaan. Kun siellä ei ole puuta myytäväksi ja turvetta ei saa kuokkia pelloksi tai energiaksi, niin missä sen penteleen arvo nousee mittaamattomaksi?

Olemme kiistelleet soista yli 50 vuotta ja nyt niiden arvo on nyt 500 euroa hehtaarilta. No onhan se viisi centtiä neliöltä.

4,1 miljoonaa hehtaaria eli kaikki meidän rakkaat suomme Suomessa ovat yhteisarvoltaan ainoastaan kituset 2 miljardia euroa.

Ehdotan että valtio ottaa vielä lisää ulkomaan velkaa ja pyrkii ostamaan kaikki saatavilla oleva suo Vapolta ja yksityisiltä luonnonsuojelualueeksi, niin saadaan kuitti tälle typerälle kiistalle. Siellä voisi sitten kieltää avohakkuun, koska se on ja pysyy avonaisena ilmankin, avonaisena pysyy vaikka sitä metsää sinne kasvattaisi jatkuvalla kasvatuksella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Meillä on enemmän varallisuutta ja energiaa turpeessa, kuin norjalla öljyssä. Mutta sen sijaan, että käyttäisimme kotimaista energiaa, tuomme kivihiiltä toiselta puolelta maailmaa. Turpeen käyttö energiana, on estetty verotuksellisilla keinoilla, sekä väärillä, täysin valheellisilla poliittisilla ilmasto- ja energiasopimuksilla, ja nyt alkaa selvitä miksi.

Ilmeisesti tämäkin kansallisomaisuus, myydään pilkkahintaan kansainvälisille suuryrityksille, jotka sitten tekevät valtavan tilin taas kerran suomalaisten kansallisvarallisuudella. Heti kun turpeet on myyty, myös lait säädetään siten, että turvetta voidaankin käyttää energiana.

Kansalaisten tulisi vihdoinkin herätä tähän touhuun ja alkaa miettimään, kenenkä pussiin valtiomme johto pelaa ja minkälaisilla keinoilla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ruotsissa turve nauttii uusiutuvan energian tukea, Suomessa se luokitellaan fossiiliseksi olematta kuitenkaan fossiilista.

Meillä on jokin kansallinen tarve sahata omaa jalkaamme, tai ampua oksaamme.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tuohon Ruotsin tilanteeseen jos saisi jotain lähdeviitettä. Siellä ilmeisesti sammal muuttuu turpeeksi ripeämmin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Taipuuko Tukholmanmurre?

"Elcertifikatsystemet berör främst producenter av förnybar el, elleverantörer, elintensiv industri och vissa elanvändare. De energikällor som har rätt att tilldelas elcertifikat är vindkraft, viss vattenkraft, vissa biobränslen, solenergi, geotermisk energi, vågenergi och torv i kraftvärmeverk."

http://www.energimyndigheten.se/fornybart/elcertif...

Sähkösertifikaattijärjestelmä uusiutuvalle energialle Ruotsissa pitää sisällään tuulivoiman, tietyn vesivoiman, tietyt biopolttoaineet, auringoenergian, aaltoenergian ja turpeen lämpövoimalaitoksissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Aina kysellään miksi Ruotsi pärjää meitä paremmin, no he ovat meitä fiksumpia;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

"Kokonaisvaikutus kasvihuonekaasujen tasapainoon on monimutkainen. Nykyiset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että kasvihuonekaasu turpeen turpeen voidaan katsoa olevan fossiilisia polttoaineita muutaman sadan vuoden ajan. Torv on luokiteltu eri tavoin Ruotsin sähkösertifikaattijärjestelmässä, EU: n hiilidioksidipäästökauppajärjestelmässä ja YK: n kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Sähkösertifikaattijärjestelmässä turve luokitellaan uusiutuvaksi polttoaineeksi, kun taas kaupankäyntijärjestelmässä ja YK: ssa ilmastosta katsottuna fossiilisia polttoaineita pidetään vastaavana".

https://web.archive.org/web/20151029182510/http://...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #8

Kun katsellaan tilastoja turpeen energiakäytöstä, niin todellisuudessa Suomi voittaa tämän vertailun ylivoimaisesti (Suomi 15 TWh, Ruotsi 1,2 TWh). Joten taputelkaa käsiänne vaan.

Tosin turpeen käytössä ei ole mitään puolusteltavaa, kyseessä on ruskohiilen esiaste.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Ruskohiili on kuitenkin Saksassa käyttötavaraa. Ruotsin turve taidetaan vieläpä tuoda Norjasta;))))

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #12

Kasvihuonekaasujen näkökulmasta turpeen käytössä on osittain puolusteltavaa. Osa soista on metaanilähteitä, jolloin niiden polttaminen hiilidioksidiksi pienentäisi päästöjä samalla kun saadaan kotimaista energiaa.

Toinen argumentti on se, että turpeen kasvu on todettu tosiasia. Ei sitä turvetta muuten syntyisikään. Yksi millimetri vuodessa on 10 kuutiota hehtaarille vuodessa. Jos turvetta käytetään vähemmän kuin mitä uutta turvetta vuodessa syntyy, silloin sen määrä ei tietenkään vähene, vaan lisääntyy jatkuvasti.

Jos turvetta voidaan käyttää edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja siten, ettei päästöjä vesistöihin synny, ei sen käyttö olisi yhtä ongelmallista kuin öljyn tai kivihiilen. Toistaiseksi näin ei ole tehty, mutta periaatteessa tuo olisi täysin mahdollista.

Jos ja kun mikään vaihtoehto ei kelpaa, silloin on tietysti mahdollista ostaa suo itselleen ja olla tekemättä sille mitään. Suomaata on runsaasti myytävänä eikä se maksa kuin muutaman satasen hehtaari. Myös metsämaata on tarjolla, eikä sillekään tarvitse tehdä mitään jos ei halua. On kummallista, ettei noin helppo suojelutapa kelpaa muille kuin Linkolalle.

Pelkästään Vihreät rp:n puoluetuella ostaisi joka vuosi 7000 hehtaaria. Sitten kun otetaan säätiöitä tai kiinteistöjä mukaan kaupantekoon, niin tietysti paljon enemmän. Vai oliko mottona edelleen "älkää tehkö niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon?"

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #15

Kannattaa ostaa yli kaksi hehtaaria kuitenkin kerralla, jos ostaa, muuten kaupungit voivat määrätä sille ostokselle kiinteistöveroa saman minkä rakennustontista, vaikka se olisi tiettömien taipaleiden takana oleva hyllyvä suo.

Hehtaarin ostosta voi siis joutua maksamaan vuosittain satakin euroa kiinteistöveroa;(

Minun tietääkseni sellainen taho on jo olemassa joka ostaa alueita luonnonsuojeluun, mutta resurssit ovat kai aika vähäiset. Nyt HOPI HOPI kaikki vihreät ostamaan mittaamattoman arvokkaita soita pilkkahintaan!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #15

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää, että lopetamme biosfääriin varastoituneen hiilen käytön ja ylläpidämme nieluja. Se, että otamme suon ylös sillä verukkeella, että viereistä suota ei oteta, ei täytä kumpaakaan edellytystä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

"...kyseessä on ruskohiilen esiaste."
Tuo on ehkä huonoin kuulemani argumentti jos se oli tarkoitettu turvetta vastaan.
Vastaavasti rusko- ja kivihiilen syntyyn tarvitaan aurinkoenergiaa joten se kannattaisi kieltää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #20

Ja oman argumenttisi sitten tekee paremmaksi mikä?

Ruskohiilen esiaste tarkoittaa sitä, että turpeen rinnastaminen fossiiliseksi polttoaineeksi on aivan oikea periaate.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #21

Minä kerroin että Ruotsissa turve saa uusiutuvien sertifikaatin. Mihin argumenttiin viittaat?

Jos mikä tahansa josta voi syntyä fossiili on fossiili, silloin myös mm. Kalevi ja Janne ovat fossiileita. Myös kaikki kasvit ovat fossiilista energiaa koska periaatteessa niistä voi syntyä öljyä vuosimiljoonien kuluessa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #22

Turve ei muutu uusiutuvaksi vaikka Ruotsin kuningas niin väittäisi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #23

Ei kukaan ole väittänyt että se on uusiutuvaa, tuskin edes Kalle-Kustaa. Sen sijaan se on hitaasti uusiutuvaa mutta sitä kohdellaan toisaalla kuin uusiutuvaa.

Turpeen määrittely fossiiliseksi on täysin poliittinen päättös ja tieteenvastaista huu-haata.

Siinä kun naapurimaat rikastuvat (Norja) tai tulevat toimeen (Venäjä) oikeasti fossiilisilla, kun Ruotsi tukee turvetuotantoaan tai kun Saksa perustaa uusia ruskohiilikaivoksia, Sumoen pitäisi sitten jättää turpeensa maahan. Tuossa ei ole mitään järkeä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #24

'Hitaasti uusiutuva' on tämä kepulaistenkin rakastama silmänkääntötemppu. Todellisuudessa turpeeseen sitoutunut hiili on poissa kierrosta aivan kuten kivihiilleenkin sitoutunut hiili on. Talonpoikaisjärki riittää, ei tarvita edes tiedettä.

Huonosti on länsinaapurimme tuotantoaan tukenut, jos nyt huomasit tuon vertailun Suomen ja Ruotsin välillä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

Eipä tuo Kalevin inttäminen tuo keskusteluun mitään uutta, joten näkemiin jos et keksi mitään uutta sanottavaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #23

Eihän nyt hempskutti edes aurinko tai tuulikaan ole uusiutuvia energiamuotoja, jos oikein hiuksia aletaan halkomaan. Kyllä se auringon fuusiokin aikanaan ehtyy.

Miten käy muuten Suomen turvevarantojen seuraavan jääkauden tuodessa taas kerran jäämassat Suomen päälle ties monennettako kertaa. Kivihiili ja öljy ovat jääkautensa jo nähneet.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #21

Höpsöintä tässä Kalevi on se että nostat niskakarvasi pystyyn Suomen turpeen energiakäytöstä, mutta rinnastamasi ruskohiili on Saksan tärkein energialähde. Se minkä sallit saksalaisille jätät sallimatta itsellesi. Onhan se hienoa ja hyveellistä, mutta ei lämmitä ilmastoa yhtään vähempää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #26

En minä ole sallimassa saksalaisille hiilenkäyttöä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #28

Mutta et vastusta, kuten vastustat Suomen turpeen käyttöä ilmastollisista syistä. Eikö ne samat syyt riitä vastustamaan myös saksalaisten toimintaa, ilmastohan siitä ei tykkää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #30

Blogin aiheena taisi olla Suomen turpeet. Kirjoita blogi Saksan hiilenkäytöstä niin keskustellaan siitä sitten.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #31

Olen jo kirjoittanut, etpä uskaltautunut keskusteluun. Valitan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Voisihan tuota harkita, jos Vapo on ehtinyt ojittaa niitä varaamiaan soita.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ei kannata ainakaan metsän kasvatus noilla Vapon paksuturpeisilla soilla, eikä niitä kannata edes viljelykseen kytönä kasketa.
Pressulla jos kattaisi suoalueen, niin saisi kerättyä metaania kotitarpeiksi.

Toisaalta, turve on hyvä lämmöneriste. Jos onnistuisi uuttamaan ravinteet veks ja neutraloimaan happamuutta sekä lisäämään booria palon estoon niin voisi koitua vielä hyödyksi ja elatukseksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Höh Haverinen, kuiva turve on jo sinänsä ensiluokkainen lämpöeriste, siinä kuten ekopellavat ja sahanpurutkin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eipä ole kaikkia ojitettu, mutta onhan siellä ojitettujakin myytävien joukossa ja sellaisia missä on kuitupuutakin mukana.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Muistaako kukaan, millaisella prosessilla ja kenen vihreän päättäjän myötävaikutuksella Suomen turpeesta leivottiin järjenvastaisesti fossiilinen polttoaine ?

Tarkennukseksi vain, että kivihiili ja öljy ovat fossiilisia polttoaineita ja muodostuneet satoja miljoonia vuosia takaperin. Turvetta taas puolestaan on muodostunut vasta tuhansien vuosien ajan viimeisen jääkauden jälkeen ja sitä muodostuu uusiutuvana vuosittain yhä lisää ojittamattomilla soilla.

Turve on siis karkeasti n. 100.000 kertaa nuorempaa fossiilista, kuin mitä öljy ja kivihiili ovat.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomen turvekentät uusiutuvat nopeammin kuin mitä meidän käyttö on ollut. Olisimme hyvin voineet säilyttää tuon tason ja turve olisi vain lisääntynyt. Aivan sama systeemi kuin puiden kanssa, eli hakkuut 85 ja kasvu 105 jää säästöön vielä 20 miljoonaa kuutiota.

1960-luvun alussa Suomessa metsien kasvu oli ainoastaan 64 miljoonaa kuutiota, eli metsien hoidolla on saatu hiilinielua lisää.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Suomessa on kohta niin vähän soita, että pitää vaihtaa jo maan nimikin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomi vähättelee soitaan ja aliarvioi niiden arvon eikä osannut hyödyntää niitä, vaan lopettaa turpeen nostot. Menetetään 15 000 työpaikkaa ja suot hyllyvät siellä edelleen.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"...pitää vaihtaa jo maan nimikin."

"Suomi" tulee todennäköisesti kantabaltin sanasta "zeme" joka tarkoittaa maata. Saoin kuin "Häme" ja "Saami".

Pitää tosiaan vaihtaa nimi jos energiapolitiikkamme vielä kaivaa maata altamme.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset