Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Vallan kakofonia

Bio-talous on kai ilmastonmuutoksen lapsi. On ihana puhua kauniisti bio-taloudesta, kun on tuo ilmastonmuutoskin. Ihmiset vain ovat kovin ymmällä, kun asiantuntijat ovat kovin erimielisiä kaikesta.

Puhutaan puolesta ja puhutaan vastaan, mitään välimuotoa ei taideta edes etsiä.

Suomi on asettanut tavoitteeksi kasvattaa bio-polttoaineiden osuutta 30 prosenttiin noin 10 vuoden siirtymäajalla. Yllätys yllätys vihreät asiantuntijat osaltaan väittävät, että puupohjaiset bio-polttoaineet ovatkin neljä kertaa vahingollisempia ilmaston kannalta kuin pitäytyminen fossiilisissa polttoaineissa.

Hallituksen päätös tietysti perustuu valtavaan asiantuntijoiden valmisteluun eli mihin enää voi uskoa kun asiantuntijat ovat kovin erimielisiä?

Avohakkuista sanotaan että ne ovat vahigoksi ja jatkuva kasvatus olisi eduksi. Kun suurennetaan mittakaava globaaliksi, niin avohakkuut ovatkin osa jatkuvaa kasvatusta. Kun metsäkuvio on tarpeeksi iso ei muutaman hehtaarin aukko ole siellä suhteessa sen isompi, kuin jatkuvan kasvatusopin pienet alueet. Tämä kaikki on totta, kun uudesta kasvusta huolehditaan istutuksin.

Ei ole kuin parikymmentä vuotta kun maakaasua kehuttiin nyt se on vahingoksi.

Bio-dieseliä alettiin Suomessakin sitten tehdä palmuöljystä, mikä sinänsä ei ollut väärin. Se kuitenkin johti palmumetsien runsastumiseen kysynnän ja tarjonnan lakien kautta. Tuotantomaissa kaskettiin tuhansia hehtaareja sademetsää palmumetsien kasvupohjiksi.

Näin uudesta innovaatiosta tehtiin syntipukki kaskeamiseen ja ilmastotuhoon, eihän syy ole palmuöljyssä vaan markkinoissa jotka kasvoivat räjähdyksen omaisesti. Sama vika oli aiemmin sokeriruokojen kanssa kun ensimmäisen polven bio-etanolia alettiin tuottamaan runsaasti.

Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos bio-polttoainetta tehdään globaalia markkinaa silmällä pitäen sitä pitää olla runsaaasti.

Ihmisten ja politiikan tekijöiden paradoksiksi muodostuu suuruus. Mitä rikkaapi sen vihatumpi, mitä suurempi sen pelottavampi, mitä köyhempi sen kurjempi. Kaiken tulisi olla pientä tai korkeintaan keskikokoa.

Ydinvoima on kokoluokassaan myös niitä asioita joita ei haluta ymmärtää, koska sen suojausaika on niin valtavan pitkä aika, siksi tätä puhdasta energiaa kammoksutaan kun sitä ei ymmärretä.

Soijaöljyä ei voida ottaa palmuöljyn tilalle, koska se on ruokaa. Palmuäljyäkin löytyy miltei mistä tahansa ruokatarvikkeesta, mutta sitä ei mielletä ruoksi kuten soijaa, koska palmut kasvavat metsinä, eikä pelloilla. Vaikka ne käytännössä ovatkin yksi ja sama asia. Suomessakin kaskettiin metsiä pelloiksi ja meillä on muistona niistä ajoista kauniita tauluja ja koskettavia runoja sekä lauluja.

Palmupellot ovat siis räjähdyksenomaisesti lisääntyneet kun bio-kysyntä on kasvanut. Luomme ensin tarpeen ja sitten huomaamme, että jokin meni pieleen, joku aina kärsii kun muutos tapahtuu.

Tämä asia näkyy selvimmin vihreiden luoonnosuojelussa. Huudetaan ja mesotaan bion puolesta, sitten kun Fortum tuo markkinoille tuotteen mikä vastaa huutoon se onkin suurempi paha kuin se mistä lähdimme apua huutelemaan.

Harakan nokka kun irtoaa sillasta niin pyrstö tarttuu ja niin edelleen.

Kannattaako vaatimisen sijasta etsiä itse ratkaisu ja esittää sitten sitä, niin ei tulisi takaiskuja. Mutta sitten ei voisi kurkku suorana sättiä ympärillään toimiviä, eikä se siis toisi kannatusta niin paljon kuin kiukuttelu nykymenoa vastaan.

Mitä jos pieni onkin kaunista, ikään kuin lähiruokaa, eli käytetään bio-nimikkeen alla, puuta, turvetta, ydinvoimaa, tuulta, vettä, aurinkoa, kivihiiltä, ruskohiiltä ja vaikka mitä tahansa bio-kaasua tai maakaasua, öljyä ym.

Silloin markkinat eivät mene sekaisin, kun ei etsitä vain yhtä valtavaa tuotetta joka korvaa kaikki edelliset. Miksi ei hyväksytä että pieni on kaunista pienillä muutoksilla? Jatkuvalla yhteisellä kehitystyöllä parempaan suuntaan edeten pääsisimme parempiin tuloksiin kuin asettumalla poikkiteloin milloin mitäkin asiaa vastaan.

Sopisimme, että kukaan ei ole viisaampi yksin mitä olemme yhdessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ja ihmiskunnalla taitaa mennä enemmän luonnonvaroja teollisuuden ulkopuolella jäähdyttämiseen, kuin lämmittämiseen konsanaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pää kylmänä ja jalat lämpiminä, asiat asioina, eikä aina ääripäiden kautta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

"Kaiken kaikkiaan: nykyisen ilmastopolitiikan ongelma on, että päästöt ja saasteet ovat lisääntyneet, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Absoluuttinen päästöjen kasvu on toki ymmärrettävääkin, mutta suhteellinen ei enää ole. Se tarkoittaa, että globaalit päästöt ovat kasvaneet myös tuotantotonnia kohden. Maailma ei siis tee asioita entistä puhtaammin, vaan entistä likaisemmin. Yksi syy on siinä, että ilmastotoimet edesauttavat tuotannon siirtymistä kehitysmaihin, joiden päästöille tähänastiset sopimukset eivät ole laittaneet edes minkäänlaisia laadullisia rajoja". (Eija-Riitta Korhola)

Jos emme tee globaalisti kehitystyötä johtaa se tähän, että ongelma kasvaa, vaikka me maksaisimme Euroopassa ja Suomessa itsemme kipeäksi sanktioiden ja verojen kautta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kiinalaisten vaatetuotanto on siirtymässä Etiopiaan kymmenen sentin tuntipalkoin ja meillä vain kaivetaan nenää.

Mitkä ovat ne aidot ja todelliset suomalaiset vahvuudet perunansyönnin sijaan ?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

"Yksi esimerkki tuulialan erikoisuuksista on helsinki­läinen Tuuliwatti Oy -niminen tuulivoimayritys. Yhtiö sai viime vuonna eniten yritys­tukea Suomessa, 57 miljoonaa. Yrityksen yksi pääomistaja on S-ryhmä.

Tilinpäätöstietojen mukaan Tuuliwatti on liikevaihdoltaan 70 miljoonan euron yhtiö, jolla ei ole lainkaan henkilöstöä ja osakepääoma on 3 000 euroa. Yhtiö ei myöskään maksanut vuonna 2015 lainkaan veroja". (Maaseudun Tulevaisuus)

Kun Maaseudun Tulevaisuus arvostelee S-ryhmää on todella räikeästä epäkohdasta oltava kyse.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Se tuo helpon fossilisen öljyn lopahtaminen teettää jos jonkinmoista hiilidioksidipiruettia ja säntäilyä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikös sen öljyn pitänyt loppua jo 1970-luvulla?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kyllä se helppo ja halpa loppuu, usko pois.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ja Suomessa hevosenlantaa ei saa hyötykäyttää polttamalla, mutta Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa sitä saa polttaa energiaksi.

Onko Ruotsissa tai Saksassa erilaisia vihreitä vai tehdäänkö siellä erilaisia virheitä, kuin meillä Suomessa. Ja miten ne asiantuntijat?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Hevosenpaska muuttuu myrkyksi ja saasteeksi siinä vaiheessa kun ihminen tekee siitä kasan. Pelloille hevonen saa paskoa niin paljon kuin sitä paskaa tulee eikä se ole ongelma, yhteen kasaan kerääminen on.

Saastuttaminen tässä maassa on saatu kuriin erittäin hyvin, siitä esimerkkinä hiilivoimalat joiden piipuista tulee "saastetta" vähemmän mitä on isojen kaupunkien katutasolla ilmassa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tiedoksi vain että hevonen paskoo itse sellaisen kasan laitumensa nurkkaan, eli tekee yhteen paikkaan eikä levittele liukumiinojaan ympäriinsä kuten lehmät.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Näkemykset asioista voivat muuttua hyvinkin paljon ja lyhyessä ajassa. Aivan näinä aikoina on aistittavissa, että vihreiden piirissä ollaan siirtymässä äärimmäisestä ydinvoimavastaisuudesta varovaiseen kannatukseen.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Vihreiden varovaista siirtymää ydinvoimamyönteisyyteen rajoittaa kenttä, josta huomattava osa on fanaattisesti ydinvoimaa vastaan. Kannatuksen romahdus on selviö jos puolue on hallituksessa myöntämässä uusia ydinvoimalupia ja esim. Hanhikiven rakennuslupaa. Jälkimmäiseen heidän on pakko neuvotella jokin poikkeus olla vastaan jos hallituksessa meinaavat pysyä.

Pienydinvoimalat voivat olla kasvojenpelastus mutta niistä puhuminen tällä hetkellä on hämäystä, kun sellaisia ei kaupallisesti markkinoilla ole eikä sähkön ja/tai lämmön tuotantokustannuksista ole tietoa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ja paljonkohan ne pienydinvoimalat herättäisivät paikallista vastustusta:

Ydinvoimalan koosta riippumatta laitoksella pitää olla viiden kilometrin suojavyöhyke, jossa ei saa olla tiheää asutusta.

Sen ympärillä pitää olla myös 20 kilometrin varautumisalue, jos pitää ryhtyä väestönsuojelutoimiin onnettomuustilanteessa.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/p...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Eivät nuo vyöhykkeet Suomessa ongelmaa tuota. Täällä on tilaa eikä juuri paljon tiheää asutusta kuin Kehä kolmosen sisällä. Jos ajatellaan, että Japnissa oli ennen Fukushimaa toiminnassa noin 70 suurta ydinvoimalaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ydinvoimamyönteisyys vihreissä kasvaa, mutta se pelko ja viha jota on vuosikymmenet lietsottu ei hetkessä häviä. Lietsominen tulisi lailla kieltää;)))

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset