Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Köyhyyden torjunnan harha

Vihreät ovat ottaneet vaaliaseeksi köyhyyden torjumisen. Köyhyyden torjumista ovat ansiokkaasti pitäneet aiemmin yllä vailla suurempaa menestystä.

Kun elintaso nousee kautta linjan köyhyys ei muutu. Vaikka olemme rikastuneet kansakuntana huimasti, menneisiin vuosiin verrattuna, ei köyhyys ole poistunut. Eikä köyhyys voikkaan poistua nykyisen köyhyyden määritelmän mukaan koskaan.

Koska se tarkoittaa rikkaiden köyhtymistä köyhien tasolle. Vain silloin köyhyys poistuu kun polemme kaikki persaukisia.

Köyhyyden torjuminen on siksi vain vaalikikka. Vaalikikka joka joka vaalikausi on näkyvästi esillä, meillä on ollut joskus jopa köyhillä oma puoluekin.

MUTTA:

Köyhyys ei poistu vaikka kansakuntana Suomi rikastuu. Tämä on toisiasia ja mikään puolue ei sille voi mitään, ilman rikkaiden varallasuuden köyhdyttämistä köyhien tasolle. Miten kukaan voi kuvitella, että suurpääoma tulisi nollata ja olisimme kaikki yhtä rikkaita tai köyhiä?

Minusta suurpääomalle tulisi esittää kasvuhaluja, jotta enemmän murusia tippuisi köyhille ja sitä kautta elintasomme nousisi, vaikka ns. köyhyys ei poistuisikaan, mutta köyhät tulisivat paremmin toimeen, koska se köyhyyden määritelmä on mikä on.

- Maailmanpankin arvion mukaan vuonna 2015 äärimmäisessä köyhyydessä eli 702 miljoonaa ihmistä, kun vuonna 1990 luku oli 1750 miljoonaa. (Wikipedia)

Köyhyys siis määritellään tilastoissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen perusteella se tulomäärä, joka on 60 prosenttia yhteenlaskettujen käytettävissä olevien tulojen mediaanista. Jos annetaan vaan kaikkien vaurastua niin kaikki rikastuvat, jos torjutaan köyhyyttä tarkoittaa se rikkailta leikkaamista ja rahan siirtämistä köyhille niin pitkään, että olemme kaikki yhtä ja samaa massaa rahallaisesti.

Se tila ei ole mahdollinen, kuin idealistin hauraassa ajattelumallissa ainoastaan. Vaalikikkana se tuntuu kuitenkin olevan houkutteleva teema.

Älkää uskoko tuota vanhaa skeidaa enää, vaan miettikää jotain uutta ja parempaa kriteeriä äänestää.

Paras keino työllistää ja poistaa köyhyyttä on jakaa vastuuta menestyksestä yhä useammalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tuo suhteellinen määritelmä, että köyhät ovat ne, joiden tulot (tai käyttövarat) ovat alle 60% tuloiltaan keskimmäisestä kansalaisesta, on monella tavalla rikkinäinen. Kumma, ettei parempaa ole keksitty. Mielestäni esim. se, että onko vuodessa ollut useampia päiviä, jolloin ei ole ollut vara syödä kylliksi, mittaisi köyhyyttä selkeästi tarkemmin. Rajana vaikka 10 päivää. Tässäkin toki on ongelmana nuukailijat, joilla rahat voivat olla sijoituksissa tms.

Vihreiden köyhyydenpoisto-ohjelma voisi olla iso ilmastovero varakkaille. Eikö sillä mainittu tilastoköhyys vähensi, vaikka verokertymä ohjattaisiin gebardihatuille maailman tuuliin.

Juhani Vehmaskangas

Todellakin köyhyys pitäisi määritellä uudelleen - jollakin järkevällä tavalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pystyykö tuloilla ostamaan joka päivä suositusten mukaisen ravitsemuksen ja säästämään muihin menoihin esimerkiksi 3-5€ per päivä. Asumisen mukaanotto määritelmään on ongelmallista, sillä toimeentulotuki Helsingissä korvaa asumista enemmän kuin mitä peruspäivärahan suuruus on. Helsingissä asuvaa tuskin voi pitää ikinä köyhänä, sillä asumiseen tulee hitosti tukea.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Bingo! Näin todella on, kukaan ei uskalla vaalikentillä sanoa, että leikataan Antti Herlinin kolme ja puoli miljardia köyhille ja sen jälkeen vaalivoitto. On hienompaa puhua köyhyyden torjunnasta, joka oikeasti on mahdotonta, jos rikkaat eivät sitten pörssissä menetä kaikkea omaisuuttaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Absoluuttinen köyhyys ja suhteellinen köyhyys ovat kaksi eri asiaa ja niillä mitataan eri asioita. Kts. kommenttini #28.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kuten OECD totesi maaraportissaan, anteliaat ja pitkät työttömyyskorvaukset kasvattava Suomessa tuloeroja pitkällä aikavälillä. Tämä ihmisten käyttäytymisen huomioon ottaminen tuntuu unohtuvan ihan kokonaan vasemman laidan ajatuksenjuoksusta. Ihminen juoksee rahan perässä ja helpon rahan perässä se juoksee kahta kauheammin. Se kuuluu ihmisyyteen joten politiikankin on se otettava huomioon.

Tottakai politiikka voi vaikuttaa myös pehmein keinoin positiivisesti ihmisten elintasoon. Terve, koulutettu, osaava ja ahkera pärjää aina hyvin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Paras keino torjua köyhyyttä on auttaa yrittäjiäö työllistämään, eli joustoja tessiin. Ai niin sitähän hallitus esitti, mutta vasemmisto vastustaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vahvuuksia pitää hyödyntää ja heikkouksia parantaa. Vahvuudet ovat terve ja koulutettu työvoima sekä vakaa valtio, heikkouksista isoimmat liittyvät juuri tuohon joustamattomuuteen - ja investointeihin vapaan rahan määrään. Täällä on edelleen niin vähän rikkaita että riskirahaa startuppeihin ei löydy riittävästi kuin ulkomailta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Investoimalla yrittäjiin saat köyhyyden torjuntavoiton työllisyyden parantuessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Toteat: "Täällä on edelleen niin vähän rikkaita että riskirahaa startuppeihin ei löydy riittävästi kuin ulkomailta."

Olen kyllä eri mieltä, täällä on vaan pysähtynyttä riskeja kaihtavaa vanhaa pääomaa samojen rikkaiden mm perinteisten sukujen hallussa ja he sijoittavat vaikkapa Taalerin yms kautta mm tuulivoimaan tai sitten yritystuilla tunkattuun teollisuuteen yms turvallisella tuotolla.

Suomi poikkeaa monelta osin vaikkapa Ruotsista ja ainoa ero ei ole pääoman ja rikkaiden määrä. Täällä ei uskalleta ottaa riskejä ja pidetään kohtuullisella tuotolla yllä olemassaolevaa mukavaa vaurautta eikä luoda uutta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

Tuo on kylläkin totta ja mitä syvemmälle maaseudulle mennään niin sitä varovaisempia rikkaita piileksii ja mielellään imitoivat köyhää, kuin sijoittavat rikkauksiaan yhtään mihinkään.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #14

Suomalaisten yritysten tuotto ei ole riittävä. Kannattaa sijoittaa ulkomaisiin yrityksiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Erikoinen päätelmä, miksi sitten Suomi taas on ollut ulkomaisille investoijille jo viisi vuotta houkuttelevin Pohjoismaa? Joku tässä yhtälössä ei osu kohdalleen?

En nyt oikein osta tuota.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #20

Mielipide on tällainen piensijoittajan ja koskee pörssiyhtiöitä. Tuotot voivat olla hyviä vaikka sijoituksissa kokonaisiin listaamattomiin kauppakeskuksiin.

Ehkä sijoitukset sitten muihin Pohjoismaihin tuottavat vielä heikommin? Mutta ovatko ulkomaiset sijoitukset sitten muuttuneet uusiksi työpaikoiksi?

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Tuo 60% mediaanituloista köyhyysmääritelmä on pahasti vanhentunut. Se on perua hyvinvointivaltioajattelun ajoilta, jolloin ideologisena päämääränä oli tasoittaa tuloeroja. Tuloerojen tasaamista on suositeltu milloin milläkin perusteella. Taustalla voi olla idea 'kristillisestä tasajaosta' ja siinä on annos sosialismia mukana. Pienehköt tuloerot edistävät yhteiskunnan sosiaalista koheesiota. Osallistumisen tunne yhteiskunnan rakentamiseen säilyy myös tuloasteikon alapäässä. Yleinen järjestys ja tunnelma pysyvät hyvinä, kun vakava-asteinen köyhyys tai sen uhka ei yllytä rikollisuuteen tai epätoivoiseen päihdekäyttäytymiseen.

No, nyt aletaan Suomessa olla tilanteessa, jossa tuloerojen kasvu hyväksytään. Silloin 60% tarkastelu menettää merkitystään. Suomessa olisi järkevää siirtyä absoluuttisen köyhyyden määritelmiin, jotta sosiaalipolitiikalle saataisiin realistiset mittarit. Tosin käsitys siitä, mikä on ihmisen minimitoimeentulo, vaihtelee sekin aikakausien mukaan. Jos haluaa huvittaa itseään, voi käydä toimeentulotukilaista lukemassa, mitä kaikkea perustoimeentulotuella pitäisi saada.

Jos halutaan pitää odotettavissa olevan eliniän odote kohtuullisena Suomessa, olisi absoluuttista köyhyyttä torjuttava. Toisaalta asia ei ole monen mielestä tärkeä eikä se kiinnosta useimpia ekonomisteja tai luottoluokittajia. Eliniänodotekin voidaan määritellä siten, että heikoin 15% jätetään kylmän viileästi tarkastelusta pois luonnollisena poistumana.

Niin tai näin, seuraava hallitus on tässä paljon vartijana: valitaanko ekonomistien suositukset vai sosiaalipolitiikkaa huomioiva linja? Itse uskon, että ekonomia voittaa, koska se on Suomessa viimeiset 30 vuotta aina voittanut.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Tuo 60% mediaanituloista köyhyysmääritelmä on pahasti vanhentunut.

Niin on, mutta köyhyyden torjunnan vaalisloagan nähtävästi ei koskaan vanhene.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Vihreät ovat kannattaneet verotuksen painopisteen siirtämistä kulutuksen verottamiseen, kokoomuslaisten ohella. Siis pienituloisten suhteellisen veroasteen nostoa. Tämä tuskin poistaa köyhyyttä kuten ei kiinteistöjen verotuskaan.
Siis Vihreiden köyhyydenpoisto-ohjelmat eivät ole uskottavia.
Kun puhutaan absoluuttisesta köyhyydestä ja suhteellisesta köyhyydestä, niin kumpikaan mittari ei ole relevantti. On tutkittava, millä rahalla on mahdollista tulla toimeen pakollisten menojen jälkeen. Se summa on Suomessa suurempi kuin Namibiassa.
Vaikuttaa kuitenkin nyt siltä, että sosiaaliturvan ostovoima ei ole seurannut hintakehitystä, eli köyhien olot ovat vaikeutuneet vuosien saatossa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Vaikuttaa kuitenkin nyt siltä, että sosiaaliturvan ostovoima ei ole seurannut hintakehitystä, eli köyhien olot ovat vaikeutuneet vuosien saatossa."

Eikä vaikuta. Pienituloisimman desiilin kohdalla sosiaaliturva on merkittävä tulonlähde ja heidän tulokehityksensä on ollut parasta viimeisen kymmenen vuotta. Reaalista laskua ei ole tapahtunut käytännössä ikinä.

Opiskelijat ovat ylivoimaisesti Suomen pienituloisiin väestöryhmä eikä yhtäkään ole kuollut nälkään. Opintoetuuksilla nyt siis ainakin voi tulla toimeen (250€ opintoraha ja maks 400€ asumistuki).

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pienituloisin ei siis kuole, mutta kun jollakin on enemmän rahaa se riittää köyhien valitukseen. Oikeasti kaikki on hyvin, mutta perse, kun naapuri tienaa enemmän niin äänestän sellaista puoluetta joka ei sitä salli.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pekka kait tarkoituksella (?) unohtaa, että suuri osa tarvitsee opiskellessaan lainaa tuon lisäksi eikä suinkaan elä tuolla mainitulla summalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #16

Mutta ei kuole, ja maksaa lainansa ennen kuolemaansa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tulojen lisäksi voidaan aina katsella myös varallisuuden kehitystä, se kun on muutettavissa rahaksi. Sen kehitys on toisensuuntainen. Sitten voidaan katsoa mihin tulot riittävät suhteessa hntoihin, ohessa mielenkiintoinen Tilastokeskuksen Trendit -pohdinta siitä, että köyhyysrajan lähellä hinnat ovat nousseet enemmän kuin mitä keskivertokuluttajan tapauksessa, jota kulyttajahintaindeksi kuvaa:

"Uusimman tulonjako­tilaston mukaan kaikkein pieni­tuloisimman kymmenes­osan käytettävissä olevat raha­tulot kasvoivat vuodesta 2008 vuoteen 2016 reaalisesti 9,5 prosenttia. Tuolla aika­välillä hinnat nousivat edellä kerrottujen laskelmien mukaan köyhyys­rajalla eläville 4,7 prosenttia nopeammin kuin kuluttajahinta­indeksi. Käyttäen köyhyys­rajalla elävien hinta­indeksiä olisi reaali­tulojen kasvu kahdeksan vuoden aikana ollut 4,6 prosenttia eli suunnilleen puolet tulonjako­tilaston kertomasta kasvusta."

http://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkeli...

Jos eduskunnan tietopalvelun simulaatiot pitävät paikkansa niin näemme, 2017-2018 vuosilta tuloerojen kasvavan. Varsinaiset tilastot toki valmistuvat vasta vaalien jälkeen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Varallisuuserojen muutokset ovat olleet melkoisen pieniä ja kyllähän niiden on luonnollisesti pakkokin kasvaa vaurauden lisääntyessä, sillä nuoret ovat lähtökohtaisesti lähes aina varattomia. Jos alapää ei liiku ihan luonnollisista syistä, vertailu on vähän älytöntä.

Ostan kyllä tuon Savelan analyysin (vaikka hän kommunisti onkin!). Toki se sisältää paljon variaatiota, sillä ruoan ja vuokrien hintakehitys ei ole ollut ryhmien sisällä mitenkään homogeenista. Vuokrat ovat nousseet eri puolilla eri tähtiä jne. Kulutuksen osalta ihmiset pystyvät vaikuttamaan omaan inflaatioonsa. Siitä huolimatta mielenkiintoinen teksti joka muuttaa kieltämättä asetelmia tulonjakotarkastelussa. Eroavalle hintakehitykselle on kyllä syytä antaa jokin paino.

Lopulta Savelakin kuitenkin toteaa että tulokehitys pienituloisilla on ollut positiivista, vaikkakin hitaampaa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Köyhyys siis määritellään tilastoissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen perusteella se tulomäärä, joka on 60 prosenttia yhteenlaskettujen käytettävissä olevien tulojen mediaanista".

Jos kaksi sinkkua lyö hynttyyt yhteen, niin kotitalouden tulojen määrä absoluuttisesti kasvaa. Suhteelliseen köyhyyteen erot tai yhteenmuuttamiset eivät vaikuta.

Tosin ilmeisesti asumisväljyys alenee, kun kahden hengen taloudessa ei esim. tarvita kahta WC:tä, keittiötä, eteistä jne.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tämä on yksi tilastollinen köyhyyden määritelmä - ei suinkaan ainoa ja nimenomaan tilastollinen. Ihmiset eivät ole tilastoja.

Itse en näe mitään väärää pyrkimyksessä vähentää köyhyyttä. Vanha kunnon wikipedia sanoo: "Köyhyydellä on objektiivisia ja subjektiivisia piirteitä; absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys. Absoluuttiseksi köyhyydeksi tai puutteenalaisuudeksi sanotaan tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen fysiologisia vähimmäisedellytyksiä ei pystytä tyydyttämään. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän jyrkkää huono-osaisuutta muihin verrattuna."

Arin blogi keskittyy suhteelliseen köyhyyteen. Vilkaisin vihreiden ohjelmaa ja ei se mielestäni keskity siihen vaan ennemminkin esim vaikuttamaan esim syntyviin terveyseroihin tai vaikkapa asunnottomuuteen.

Ihmisiä lienee tarkoitus auttaa pärjäämään paremmin eikä rukata tilastoja.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Suhteellinen köyhyys on kokolailla eri asia kuin se köyhyys jota myös Suomessa koetaan. On epäilemättä totta, että 60% määrittely on ongelmallinen, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö meillä olisi ihmisiä joilla on vaikeuksia saada rahoja riittämään ruokaan tai ihmisiä jotka joutuvat esimerkiksi tinkimään lääkityksestään. Varakkaiden ja köyhien väliset elinajan erot ovat esimerkiksi miltei 10 vuotta - siinä ei ole mitään suhteellista.

On mielenkiintoista miten suhteellisen köyhyyden nimissä kiellätte kaiken suomalaisen köyhyyden olemassaolon. Valitettavasti vain olette väärässä. Toivoisin, että olette oikeassa, mutta ikävä kyllä näin ei ole.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Sekä mediaani, että kotitalous ovat helposti harhaanjohtavia käsitteitä. Otetaan esimerkki Wikipediasta. Oletetaan, että nuo esimerkin palkat ovat kotitalouksien tuloja. Köyhyysraja on siis alla olevan esimerkin laskelmasta 720 €.

"Esimerkki 4: Kuvitteellisen työpaikan palkkaselvityksessä todettiin seuraavat kuukausipalkat: 1 000, 1 100, 1 200, 1 300 ja 100 000 €. Tämän työpaikan mediaanipalkka on 1 200 € ja keskipalkka 20 920 €."

Pudotetaan laskelmasta pois tuo 100 000€, jolloin köyhyysrajaksi tulee 690€. Muutos on 30€. Sitten lisäksi on muistettava kotitalouksien kirjavuus. On yhden hengen talouksia, 10 hengen talouksia jne. Lisäksi talouksien sisällä voi olla niin, että yksi ihminen tuo koko talouden tulot. Talouden sisällä elämä voi olla kiinni tuon yhden ihmisen "joustavuudesta".

Otetaan toinen esimerkki Wikipedian köyhyysmääritelmästä ja maastamme Suomesta. Tosin tässä vähän vanhaa tietoa.

"Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista[1]. Nettomediaanitulo oli vuonna 2009 Suomessa 1800 euroa kuukaudessa, joten köyhyysrajana voidaan pitää 1080 euron nettotuloja[1]. Köyhyysrajan alapuolelle jäi Suomessa 11 prosenttia aikuisesta väestöstä vuonna 2004. Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä[2]."

Tuossakin sitten talouksien koko muuttaa köyhyyttä melkoisesti, sillä jos taloudessa asuu vaikkapa kolme köyhää saman katon alla, niin luulisin heidän pärjäävän paremmin, kuin yksin asuva.

Ymmärrän Arin pointin tässä kirjoituksessa, mutta kyllä tästä voi toisenlaisenkin yhteenvedon suorittaa. Nyt kun huomataan, että mediaani on aika veikeä laskentatapa, niin pääsääntöisesti palkat ja kotitalouksien tulot keskittyvät enemmän janan alkupäähän. Lisätään ensimmäiseen esimerkkiin tulot 1400,1500 ja 120 000€. Nyt köyhyysraja on 810€. Tästä huomataan, että mediaanien kohdalla merkitystä on käytännössä enemmän alkupään muutosten kohdalla, vai pitäisikö sanoa, että siellä missä tapahtumia on eniten.

Näin voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kyllä vaikuttaminen alapäähän köyhyyden voittamiseksi on helpompaa kuin vaikuttaminen yläpäähän. Tämä nyt omana arvionani tästä köyhyyden torjumisen ajamisesta.

Onhan se tavoiteltavaa oman menestyksen lisäksi, että muutkin menestyisivät. Onneksi suomalaisten ei tarvitse tulla toimeen 1,90 dollarilla/päivä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Vihreät ovat ottaneet vaaliaseeksi köyhyyden torjumisen".
Köyhyyttä ei torjuta rahaa jakamalla vaan rahaa ansaitsemalla. Se tarkoittaa vientiä ja muita yritystuloja, joiden varaan luodaan työpaikkoja. Valtio ei luo työpaikkoja mutta se vaikuttaa työpaikkojen luomisen edellytyksiin. Vihreiden politiikkana on näiden edellytysten heikentäminen rajoituksia lisäämällä ja veroja korottamalla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Eikä köyhyys voikkaan poistua nykyisen köyhyyden määritelmän mukaan koskaan."

Voi toki, ja vieläpä ihan helposti. 1000 euron perustulo poistaisi sen.

"Koska se tarkoittaa rikkaiden köyhtymistä köyhien tasolle. Vain silloin köyhyys poistuu kun polemme kaikki persaukisia."

Ei tarkoita. Köyhyys tarkoittaa sitä, että käytettävissä oleva tulo on alle 60% mediaanitulosta. Huomaa, että mediaani ei tarkoita samaa kuin keskiarvo. Köyhimpien tulojen kasvattaminen ei siis muuta mediaania (joka tarkoittaa porukan keskimmäisen tuloa kun porukka on järjestetty tulotasojensa mukaan).

Useimmat eivät tiedä, mitä suhteellisen köyhyyden käsitteellä ylipäätään mitataan. Ei sillä mitata sitä, onko ihmisellä varaa ostaa ruokaa tai asua asunnossa, vaan sillä mitataan yhteiskunnan hajoamisvaaraa.

Jos huomattava osa väestöstä tienaa huomattavan vähän (esim. alle 60%) siitä mitä tienaa väestön mediaanituloinen, niin silloin on olemassa huomattava vaara sille, että kansa ei koe yhtenäisyyttä keskenään. Yhteisen (kulutus)kulttuurin löytyminen on hankalaa, jos isoilla osilla kansaa on hyvin erilainen elintaso.

Kannattaa huomata, että sillä ei tässä yhteydessä ole merkitystä, paljonko muutama harva upporikas tienaa. Sen sijaan kyse on siitä, että tavallisten tallaajien keskuuteen repeää ammottava railo.

Olet, Ari, monissa kirjoituksissasi peräänkuuluttanut "koko kansan edun" ajamista. Köyhyyden kasvu saa aikaiseksi sen, että yhä useammalla on tuntemus, että mitään yhteistä etua, jota voisi ajaa, ei ole olemassa.

Köyhyyden poisto olisi tärkeää senkin kannalta, että kansa voisi löytää yhteisen etunsa.

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin Tilastokeskuksen sivuilta:

Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot

P.S. Oletteko miettineet, miksi erilaiset kokkausohjelmat ovat yleistyneet telkkarissa niin valtavasti? Minä olen. Veikkaan kyseen olevan siitä, että kokkaaminen on suht' halpaa ja näin ollen se pystyy olemaan koko kansan huvi ja koko kansaa yhdistävä teema -- eräänlainen vastalääke suhteellisen köyhyyden aiheuttamalle jakautumiselle.

(Kokonaan toinen kysymys tietysti on se, onko tuollainen formaatti ajettu läpi yhteiskunnallisten yhdistämispyrkimysten vuoksi vaiko pelkästään katsojalukujen maksimoimiseksi -- sikäli kuin ne nyt ovat kaksi eri asiaa.)

Tiina Teittinen

Vanha jengi koolla taas. Pohtimassa köyhyyttä ja tulonsiirtojen problematiikkaa.
Muutama sananen vain, koska olen siirtynyt ”suhteellisen köyhyyden” ja tulonsiirtojen saajan tilasta palkansaajaksi, ja nyt voin itsekin liittyä tulonsiirroista nauttivien muka-köyhien laiskureiden arvostelijaksi. Takinkääntö on helppoa.

Asiassa pysyäkseni, en ymmärrä köyhyyden mittariksi nälkään, tai muutakaan toimeentulon totaaliseen riittämättömyyteen kuolemista köyhyyden mittariksi. Olen syntynyt 60-luvulla maahan, jossa ei ole ollut absoluuttista köyhyyttä ja nälänhätää, ja hyvä niin. Vertailukohdaksi köyhyydelle ei voida hurjimmissakaan kuvitelmissa ottaa verrokiksi sitä, että jossain vielä näin tapahtuu. Määritelmä köyhyydelle tulee luoda hyvinvaltion näkökulmasta ja siitä mitä se meille edustaa.

Vallitsevasta ikärasismista huolimatta työllistyin takaisin omalle osaamisalalleni. Olen tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on sairauden ja sitä seuranneiden osallistumismahdollisuuksien kapeutumisen myötä vaikeuksia integroitua takaisin työelämään tai päästä sinne. Näitä ihmisiä ei ole vähän.

Köyhyys merkitsee eri ihmisille eri asioita ja on paradoksaalista että siitä tuntuvat tietävän eniten ne, jotka eivät ole sitä koskaan kokeneet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset