Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Munchausen-oireyhtymä proksimaalisesti

 

Vihreä kulta, kulta josta Suomi vielä 60-luvulla täysillä eli on hiipunut kolmannekseen siitä mitäs se voisi yhä olla. Samaan aikaan kun maatalous on ajettu Suomessa alas on puunjalostus myös näivettynyt prosenttiliikkeeksi. Onko syy teknistyminen vai mikä, mutta enää 40 tuhatta saa elantonsa puunjalostuksesta.

Tilanne ei välttämättä ole niin huono miltä ”tilastot” näyttävät, sillä eikös se ole vain positiivista, että muut alat ovat Suomessa kasvaneet puunjalostuksen ohitse, huonoa on vain se, että puunjaolstus ei tunnu pysyvän kehityksen kelkassa vaan hiipuu.

Toisaalta on varsin sama saako Suomi tuloja vessapaperista vain kiiltävistä kitarankansista, pääasia on, että vientiin saadaan edes jotain. Niin kauan, kun suomalainen tuote menee kaupaksi ja elättää meidät olemme turvassa. Tulevaisuuteen ehkä kuitenkin tulisi enemmän lobata positiivisia asioita ja menestystä silmällä pitäen, eikä aina vain mollata omaa takapihaa, joka kieltämättä on joskus jätetty hunningolle.

Yleistykset eivät vie kehitystä eteen, mutta helposti voivat saada sen jarruvaikutuksen aikaiseksi.

Kun Suomen eri puolueet lobbaavat Suomen metsäteollisuutta EU:ssa, niin tuloksena on aina sanktio Suomelle. Johtuko asia siitä, että puolueet puhuvat Suomea vastaan vai mistä se johtuu, että mikään suomalainen metsätieto ei tunnu keskieurooppalaisia tyydyttää. Milloin kateellisina katsovat, että Suomi on liian hyvä ja hakkaa metsiään liikaa, tai turvetta ei saa polttaa puun kanssa, koska hiukkaset nousevat ilmaan ja sulattavat pohjolan jäät.

EU haluaa jarruttaa Suomen investointeja, koska metsistä hyötyminen tapahtuu avohakkuita käyttäen. Tosiasia kuitenkin on, että avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen mallaeiisssa molemmissa on etunsa ja haittansa. Jos hakkuumäärä on sama niin puita kaadetaan täsmälleen sama määrä avohakkuussa kuin jatkuvassa kasvatuksessakin, miten siis perustellaan avohakkuiden tuovan enemmän hiilipäästöjä. Yhtä monta runkoa poistuu ja yhtä monta neliötä vapautuu paljaaksi metsäalasta kummassakin toimenpiteessä.

Nyt muutama älyvälkky on ottanut perusteeksi matkailun eli se kuullemma kärsii enemmän avohakkuista kuin jatkuvasta kasvatuksesta, vaikka laskettelurinteet on hakattu avohakkuuperiaatteella, niin laskettelupaikan matkailuihmiset kammoksuvat aukkoa metsissä ilman turistikeskusta ja hiihtohissejä.

Jos todella on niin, että avohakkuut karkottavat matkailua, niin miten ihmeessä matkailusta on tullut suurempi kuin metsänjalostusteollisuus, juuri avohakkuiden aikakaudella?

Kuka voi hymyilemättä lukea tuollaista väitettä, että matkailuyrittäjät olisivat huolissaan muutamasta aukosta metsissä, kyllä revontulet räiskyvät aukkojenkin yllä. Ja kun pimeässä menee avaohakkuualueelle on sen hiljaisuus yhtä syvää kuin synkimmänkin metsän hiljaisuus ja sama toimii päivälläkin.

Huhutaan, että Suomesta ei löydy tarpeeksi paksua ja tarpeeksi tiukkasyistä puuta ja sellaista tuodaan Suomeen, vaikka Suomessa on metsää vaikka muille jakaa.

Syy tähän ei ole avohakkuut, vaan syy on se että kukaan ei käytä tätä jatkuvaa kasvatusta vapaaehtoisesti, jos käyttää niin ei osaa markkinoida puitansa, kun Saksasta asti niitä kerran tuodaan.

Luulisi että olisi helpompi myydä Saharaan hiekkaa kuin myydä puuta Suomeen. Näin ei kuitenkaan taida olla. Syy ei olle avohakkuun, vaan huonekaluteollisuuden heikko asema. Ne muutamat urhooliset jotka ovat enää jäljellä tuovat sitten raaka-aineensa muualta, koska Suomessa ei lajitella runkoja tarpeeksi. On valittu selkeä sellu ja tukki linja. Ehkä kehitys on mennyt pieleen ja se vaatii korjausliikkeen, mutta avohakkuiden kieltäminen ei tätä muutosta korvaa. Suomesta löytyy jokaiseen tarpeeseen puuta, jos se vain lajitellaan ja jatkojalostetaan sitä tarvitseville. Meiltä puuttuu tässä jokunen lenkki, ehkä markkina on niin pieni, että kukaan ei siihen ole kiinnittänyt huomiota. Kyllähän jatkuvan kasvatuksen metsiä Suomessa on, miksi sieltä ei kukaan toimita kestävää ja paksua puutavaraa sitä tarvitseville?

Suomessa sahat ovat evoloituneet sellaisiksi, että järeä tukki ei mene raamista enää lävitse ja järeä puu menee siksi suoraan sellukattilaan. Tämä ei ole avohakkuun syy, eli se syy on joku toinen, mutta sitä ei jostain syystä ole asetettu kyseenalaiseksi, olkoonpa se syy mikä tahansa se saa olla jatkossakin puute, kunhan avohakkuut lopetetaan.

Avohakkuiden väitetään lisäävän erroosiota, vaikka Suomessa on taimettamisohjeistus, eli yksikään aukko ei jää erroosion runtelemaksi. Minusta jatkuvan kasvatuksen kolhima metsä on enemmään erroosion vaarassa. Menetelmässä liikutaan isoilla koneilla kasvavassa metsässä ja vahingoitetaan juuria ja rungon alaosia väistämättä enemmän kuin jaksottaisessa kasvatuksessa jossa puut korjataan kokonaan pois eikä niiden juuristovauriot siinä vaiheessa enää haittaa tulevaa kasvua.

Monimuotoisuus ei myöskään ole avohakkuun tai jatkuvan kasvatuksen tuote tai tuottamattomuus, vaan sen määrää se mitä metsä kasvaa, avohakkuu kaataa monimuotoisenkin metsän siinä missä jatkuvakasvatuskin, mutta hakkuu ei ole metsä, miksi siis puhutaan hakkuusta, kun tarkoitus on kehittää metsää ja metsänjalostusta?

 

Joillakin tahoilla on kova tarve saada Suomi näyttämään ”sairaalta”, aivan kuten Munchausen-oireyhtymä proksimaalisesti saa lapsensa näyttämään sairaalta pakonomaisesti, niin mikä tarve puolueilla on saada Suomi näyttämään syntiseltä ja sairaalta EU:ssa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

" Munchausen-oireyhtymä proksimaalisesti saa lapsensa näyttämään sairaalta pakonomaisesti, niin mikä tarve puolueilla on saada Suomi näyttämään syntiseltä ja sairaalta EU:ssa! "

Tai itsesi, näin meillä vain menee. Tätä Munchausen-oireyhtymä minäkin olen miettinyt viikonloppuna.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Vihreä kulta on nykysin hamppua, kannabista.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Uudistin tuossa joku vuosi taakse päin yhden läntin puuttomaksi erämaaksi... kuusikkoa oli, hitaasti kasvanutta, tiheäsyistä mutta onttoa sisältä, siis lahoa. Palstan historiasta sen verran, että entinen omistaja-vainaa oli hakannut männyt pois 1950-luvun lopulla ja jättänyt aluskuusikon kasvamaan. Niukkaa oli kasvu ollut, kun se aluskuusikko oli ikänsä puolesta lopettanut sen kasvun, kun oli sen sata vuotta alla kitunut.

Koivukuitupinoissa lojuu paljon arvokasta tyvitukkia, lajittelun puutteessa. Mutta miksi lajitella kun kysyntä on satunnaista tai hyvin marginaalista. Samoin mäntykuitupinoissa on paljon tyveyksiä, joista puuseppä löytäisi haluamansa... Mutta kun on niin marginaalista, kun Suomessa ei ole lupaa tehdä mitään, missä tulee tuotteeseen rukkasen jälkiä... tai siis lupa on, muttei menestystä. Vielä 1980-luvulla oli toisin ja Suomessakin puuhuonekaluja valmistettiin.

Hävinneet ne on raamitkin sahoilta... sirkkeliä ja pelkkahakkuria ne on hommanneet.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

-Koivukuitupinoissa lojuu paljon arvokasta tyvitukkia, lajittelun puutteessa. Mutta miksi lajitella kun kysyntä on satunnaista tai hyvin marginaalista. Samoin mäntykuitupinoissa on paljon tyveyksiä, joista puuseppä löytäisi haluamansa... Mutta kun on niin marginaalista, kun Suomessa ei ole lupaa tehdä mitään, missä tulee tuotteeseen rukkasen jälkiä... tai siis lupa on, muttei menestystä. Vielä 1980-luvulla oli toisin ja Suomessakin puuhuonekaluja valmistettiin.

-Hävinneet ne on raamitkin sahoilta... sirkkeliä ja pelkkahakkuria ne on hommanneet.

Totta joka sana.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

En olisi noin pessimistinen metsäteollisuuden tilanteesta. Se tuo nyt 20% Suomen vientituloista ja trendi näyttää ylöspäin:

=================================================
Pöyryn tuoreesta tutkimuksesta selviää, että metsäteollisuuden tuotteiden markkinoiden arvioidaan kasvavan globaalisti noin 200 miljardia euroa vuosina 2017–2030.

Megatrendit tukevat vahvasti sekä nykyisten että uusien metsäteollisuustuotteiden globaalia kysyntää. Muun muassa väestönkasvu sekä keskiluokan vaurastuminen, globalisaatio ja kaupungistuminen, verkkokaupan kasvu sekä kuluttajien lisääntyvä ympäristötietoisuus ovat maailmanlaajuisia megatrendejä.

– Metsäteollisuustuotteiden kasvavat kansainväliset markkinat tarjoavat upeita mahdollisuuksia Suomelle. Suomen mittava ja kasvava raaka-ainepotentiaali kestävästi hoidetuissa metsissä yhdistettynä vahvaan osaamiseen antaa erinomaiset lähtökohdat vastata metsäteollisuustuotteiden kysynnän kasvuun, sanoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Kasvumahdollisuuksia löytyy metsäteollisuuden kaikista päätuoteryhmistä.

Pöyryn tutkimuksen Metsäteollisuustuotteiden globaalit markkinat ja kasvupotentiaali 2030 tilasi Metsäteollisuus ry.

https://www.metsateollisuus.fi/uutiset/poyryn-tutk...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tarkoitus oli kaivaa juuri tuo kirjoittamasi kommentti tähän, muuten kirjoitus on kommentointi Osmo Rauhalan taannoiseen avohakkuun vastaiseen lehtilepareeseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Kasvumahdollisuuksia löytyy metsäteollisuuden kaikista päätuoteryhmistä.

Eikä avohakkuut ole este kasvulle, vaan joku lobbaava taho Suomessa on Suomelle suurempi uhka.

Kasvumahdollisuuksia on se on selb´vä, tuossa alempana on hyvä kirjoitus lyhytkiertopuiden kasvatuksesta vapautuville suopohjille, jne...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sen verran piruuttani korjaan, että metsäteollisuuden osuus tavaraviennistä on 20%. Ei koko viennistä. Teen tämän siksi, että jatkuvasti tuijotetaan pelkkää tavaravientiä, vaikka palveluiden vienti on kasvanut nopeiten ja itse asiassa pitkälti pelasti Nokian romahduksen pahemmilta vaikutuksilta.

2017 tavaraviennin arvo oli 59,5 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on 30,7 prosenttia.

Metsäteollisuuden vienti oli 12 miljardia, joten osuus koko viennistä on 14 prosenttia.

Palveluiden merkitys kasvaa koko ajan suhteessa tavaraan - siksi tuon tämän esille. Merkittävää on myös huomata, että palvelut tuottavat suuren osan kotimaisesta arvonlisästä - usein paljon suuremman kuin tavaroiden kohdalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Avohakkuut siis eivät ole tuhonneet palveluvientiämme, kuten avauksessa todetaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Juu ei, vaikkapa ICT-palveluiden ja pelien viennissä sillä ei kuulemma juurikaan ole vaikutusta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #9
    "Avohakkuut siis eivät ole tuhonneet palveluvientiämme..."

En tosin ymmärrä, mistä palveluvientituotteista voi olla kyse, kun puhutaan avohakkuista?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #12

Luin nyt Rauhalan kolumnin.

Osmo näkee, että avohakkuut haittaavat matkailubisnestä Suomessa. Se lienee hänen näkemyksensä mukaan palveluvientiä, vaikka tapahtuukin Suomessa?

Muuten mielestäni kolumni on turhaa pelottelua; "motellit maatuvat raivioiden reunoilla". Kyllä tässä maassa riittää nyt ja tulevaisuudessa kasvavia metsiä ulkomaanelävien ihmeteltäväksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #15

Tuskin on edes Rauhalan oma näkemys, näitä tuli esiin kuin sieniä sateella, siihen aikaan kun avohakkuukieltoa valtion maille lanseerattiin. Taitaa olla tilaustyö, jossa näkyykin se falskius, kun ei ole ihan oikeasti oma kanta.

Tekemällä tehty haavoittamaan avohakkuun kannatusta ihmisten mielikuvissa.

Eikä poliittinen puolue parempaan aloitteeseen yllä, kuin kieltämään avaohakkuut Suomen valtion mailla?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

En enää edes tiedä mistä puhutte, kommenttini viennistä oli sinun Harri Rautiainen kommenttiin viisi, jossa toteat: "En olisi noin pessimistinen metsäteollisuuden tilanteesta. Se tuo nyt 20% Suomen vientituloista ja trendi näyttää ylöspäin."

Ei viennistä vaan vain tavaraviennistä. Sen halusin tuoda esille.

Kun Ari vastasi kommenteillaan kuusi ja seitsemän sinun kommenttiisi, niin minun nro 8 näkyy vasta niiden alla vaikka se on kommentti kohtaan viisi. Tämän alustan ominaisuus.

Minulla ei ole aavistustakaan Osmo Rauhalan lepareista...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Ehkä ei ole tietoakaan;)))

Nythän se tieto on tuohon yhteen kommenttiin liitettynä linkiksi naamioituna.

Sehän on tilaustyö avohakkkukieltoa tukemaan valtion mailla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomesta löytyy vielä hyvälaatuista puuta, josta sahata laadukasta sahatavaraa. Nyt on kuitenkin vain niin, että se hyvälaatuinen sahatavara viedään liki kokonaan ulkomaille suursahureiden linjoilta, eikä kotimaan toimijolle jää juurikaan tarjolle haluttua laatua.

Sellaista suomalaista sahatavaraa, jota myydään mm. Britannian puutavaraliikkeissä ENSO:n leimoin, ei varmasti löydy tavallisista puutavaraliikkeistä mistään Suomessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Totuus tihkuu esiin, eli Suomea ei ole menetetty avohakkuiden toimesta.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Vain suomalaista osaamista on menetetty! Meillä yrityksillä on suuruuden harha eli investoidaan vain suurempiin ja suurempiin sellukattiloihin, suurempiin sahoihin ja takavuosina vielä suurempiin paperikoneisiin sen sijaan, että kehitettäisiin arvokkaita lopputuotteita vaikkapa kuluttajamarkkinoille.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

Suuruuden harha voi olla, mutta siihenkään ei ole syyllinen avohakkuu. Mitä avohakkuiden kieltämisellä saavutetaan?

Yhdysvaltalainen psykiatrian professori Marc D. Feldman sanoo, että Münchausenin välillisestä oireyhtymästä kärsivät haluavat itse huomiota ja huolenpitoa.

Huoli avohakkuista on siis huomion keräämistä kiellon hakijalle itselleen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#16:
Onneksi tilanne ei ole aivan noin synkkä. Siellä, missä minä kesäni vietän, paikalliset pienet sahurit tuntevat seudun, tuntevat sieltä saatavan puun ja osaavat ostaa hyviä leimikkoja, usein varsin pieniä. Ja kokemus on osoittanut, että jos hyvää tavaraa tarvitsee, kannattaa ostaa lähisahureilta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

-Jatkuvan kasvatuksen saa kannattamaan kahdella tapaa. Ensimmäinen tapa on ostaa runsaspuustoisia metsiä ja korjata niistä suurimmat puut pois. Metsätalous vaikuttaa hetkellisesti erittäin kannattavalta kulujen ollessa alhaalla ja hakkuutulojen korkealla. Pitkäjänteisessä metsätaloudessa haasteeksi kuitenkin syntyy puustopääoman heikentyminen ajan saatossa. Jos metsät onnistuu tyhjentämisen jälkeen myymään eteenpäin jatkuvan kasvatuksen metsinä, voi kiinteistöjalostusta muistuttava menetelmä antaa huomattavan korkeaa tuottoa.

-Toinen tilanne, jossa jatkuva kasvatus kannattaa paremmin kuin jaksollinen kasvatus on tilanteet, joissa metsää ei jostakin syystä voida / haluta uudistaa avoimen uudistusalan kautta. Esimerkiksi rantametsissä ja muissa kohteissa missä maisemaa ei voida avata antaa jatkuva kasvatus paremman tuloksen kuin täydellinen hakkaamattomuus. Myös ne metsänomistajat, jotka vastustavat vaihtelevista syistä avoimia uudistusaloja, voivat korjata puuta jatkuvalla kasvatuksella metsistään vaikka pienkoneilla. Silloin metsä säilyy kohtuullisen siistinä ja nollatulojen sijasta metsästä saa edes jotakin tuloa.

(Lainaus Paavo Puuntuottajalta)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuon avohakkuiden kammoamisen takana taitaa todellakin olla enemmän psykologiaa ja nimenomaan joukkojen psykologiaa, kuin tietoa metsänhoidosta. Erilaiset kuppikunnat tarvitsevat aatetovereita yhdistäviä ohjelmia joita voidaan toistella turuilla ja toreilla. Tällä metsätalouden puolella nyt sitten on keksitty, jälleen kerran, nuo aukkohakkuut ja kaivettu esiin Lähteen iänikuiset ja moneen kertaan perusteettomaksi osoitetut jutut joita näköjään höystetään vaikkapa taidemaalarin asiantuntemukseen pohjaavilla kolumneilla.

Lähtösysäyksen avohakkuiden kauhisteluun taisivat antaa ne Osaran aukeat, joiden uudistaminen ei tahtonut onnistua. Virheitä tehtiin, mutta niistä myös opittiin ja nyt niilläkin aukeilla kasvaa sankka metsä. Nykyisin aukot ovat pääsääntöisesti pieniä. Jos jälkiä ei siivota, parin vuoden ajan ne näyttävät pahoiilta, sitten siinä on metsäaukea, kohta taimikko ja ennen pitkää nuori metsä. Kyllä siinä metsien monimuotoisuus pikemminkin lisääntyy kuin vähenee.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos Jaakko Aalto, näin sille aukolle aina käy, että kasvaa umpeen;)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset