Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Kuka lypsää maajussia?


-Ongelma tässä on se, että kun tuottajien tuotantokustannukset ovat kasvaneet 15 vuoden aikana keskimäärin 50 prosenttia, tuottajahinnat ovat kasvaneet vain 17 prosenttia, nyt asialle on pakko tehdä jotakin. (maatalousministeri Leppä)

Kuka lypsää maajussia?

Suomessa on kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon mukaan liikaa byrokratiaa. Kun Ruotsissa tarvitaan 4000 erilaista ympäristölupaa tarvitaan niitä Suomessa 15000 ja EU:n mukaan riittää noin 1000 lupaa joilla pärjätään.

Lue tästä enemmän Verkkouutisista.

Suomi ja kansanedustajat ministereitä myöten ihmettelevät mediassa, miksi? Ja samalla istuvat hallituksessa ja eduskunnassa jossa asialle jotain voisi tehdä, mutta eivät tee. No luvassa kai on 4000 helpotusta, mutta siltikin luvitettavia asioita jään pelkästään ympäristökysymyksissä 11000 lupaa.

Lupien käsittelyajat venyvät kuukausiin jopa vuosiin.

Olisiko aika laittaa Ely ja muiden lupakeskusten virkamiehiä kilometritehtaalle, koska muuten lupaviidakko ei koskaan lopu. Virkamies kun keksii aina itselleen uutta tehtävää, että voi kokea itsensä tarpeelliseksi.

Venäjällä timpurit alkoivat tahallaan laittaa oikea- ja vasenkätisiä ovia ristiin kun saivat lopputilin rakennuksen valmistuessa eikä uusia hommia ollut tiedossa. Näin he turvasivat itselleen pariksi viikoksi vielä töitä, kun ovia sitten vaihdeltiin takaisin omille paikoilleen.

Suomessa virkamiehet tekevät sellaisia lakiehdotuksia jotka sitten ummikko kansanedustajat siunaavat laeiksi, joilla virkamiesekunta vain kasvaa ja kasvaa. Kasvanut virkamiesjoukko keksii enemmän yhdessä uusia turhia lakeja ja valvontaa tarvitaan enemmän ja enemmän. Kuka lypsää maajussia?

Vastaukskesi ei riitä, että suuret monopolissa olevat kone- ja lannoitetehtaat, kauppa, sekä kuljetuspalvelut. Listaan pitää lisätä ehdottomasti maamme mainiot virkamiehet, jotka EU:ta keppihevosenaan pitävät ja keksivät lisää kansallisia lakeja maajussin työpäivää pidentämään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (84 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Eräs "ongelma", verrattuna vaikkapa Ruotsiin tai Viroon, on kansallisten tukiemme suuri osuus, jonka seurauksena tuo lisääntynyt byrokratia...

Blogin otsikolle osavastaus voisi mennä näin: kotimainen lähes musertava maatalousbyrokratia johtuu MTK:n ja keskustapuolueen pitkään jatkuneesta "iltalypsystä".

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvä vastaus, mutta ei täydellinen. Jatketaan...

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Blogin viimeinen kappale on tyhjentävä luettelo. Päivittäistavarakauppa noista on pahin. Siitä johtuu huono hintakehitys, mutta poliitikoillakin on siihen kiitettävä osuus. Muiden tekijöiden kanssa voi aina hetken sinnitellä.

Nyt kun vaalit on tulossa, on viljelijällä ystäviä. Esitetyt ratkaisut eivät vain johda mihinkään kuten ei ennenkään. Remonttia tarvitaan, mutta se ei voine tarkoittaa korotettuja tukia. Ne valuvat väistämättä johonkin muualle kuin viljelijän hyväksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jokainen uusi tuki luo uudsia virkamiehiä valvomaan sitä, eli se uusi tuli ei ole keino vaan uusi vitsaus.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Arvoisa eduskunta päätti aikanaan myydä mm. Kemiran GrowHown Yaralle 206 miljoonan euron könttähintaan Soklin malmiot kaupan päälle annettuna. Tämän eduskunnan päätöksen takia lannotteiden hinnat nousivat äkillisesti 50, mutta tuottajahinnat eivät sen senttiäkään.

Onnittelut vain ääliökaupasta kepulle, kokoomukselle, demareilöe ja kaikille muillekin puolueille, jotka olivat tuolloin vastuussa - ja monien muidenkin ääliökauppojen takana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näitä mokia ei kukaan halua korjata, vaan tehdään uusia mokia vanhojen päälle. Missä on norminpurkutalkoiden tulokset?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Päävastuulliset tässä emämöhläyksessä:

- Jyri Häkämies
- Mauri Pekkarinen

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näin toki oli, mutta eduskunta siunasi kuitenkin lopulta päätöksen, ja muistaakseni ilman suurempia soraääniä.

Kepun viljelijäedustajatkin olivat tuolloin kovin hiljaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kemira Grow How oli kokonaan valtion omistama eikä moinen tuotantotoiminta oikeastaan meidän yhteiskunnassamme kuulu valtiolle. Virhe tehtiinkin jo siinä vaiheessa, kun lannoitetoiminta yhtiöitettiin pois yksityistetystä pörssiyhtiö Kemira Oyj:stä, jolle jäi lähinnä vedenpuhdistus- ja puunjalostusteollisuuden käyttämät kemikaalit. Ajateltiin liian ortodoksisesti, että joka yhtiön pitää keskittyä vain ydintoimialaansa. Kyllä suurella konsernilla voi olla useampia tukijalkoja.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juha kirjoitti: "Kemira Grow How oli kokonaan valtion omistama eikä moinen tuotantotoiminta oikeastaan meidän yhteiskunnassamme kuulu valtiolle".

Näin tietysti on, mutta kun myydään lähes 30 miljardin omaisuus 207 miljoonalla eurolla voidaan jo puhua Suomen kaikkien aikojen huonoimmasta kaupasta.....:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170111-suom...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #25

Pääpointtini oli, että mielestäni lannoitetoiminta olisi pitänyt jättää yksityiselle Kemira Oyj:lle, jolla olisi suuremman liikevaihdon turvin ollut myös paremmat asemat kansainvälisillä pääomamarkkinoilla lainoituksessa.

En näe tuota kaupan arvoa aivan noin suuresti pieleen menneenä, sillä tuo 30 miljardia on jonkinlainen heitto ajatellen fosfaattiesiintymien kokonaisarvoa. Yrityksen arvohan määräytyy kuitenkin liikevaihdon, kannattavuuden ja tasearvon perusteella. Tuo 30 miljardia ei ole Yaran taseessa, vaan on tietynlaista raaka-ainepotentiaalia, jota yhtiöllä on oikeus hyödyntää. Vastaavasti ilmakaasutuotanto myytiin Kemiran Oulun tehtailta aikoinaan ranskalaiselle toimijalle eikä silloinkaaan laskettu kuinka suuri arvo kaikella sillä ilmalla on, jota yhtiö hyödyntää raaka-aineenaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #27

Tuo 30 miljardia on erittäin todennäköinen "optio"....

Fosforista on tulossa huutava puute pienellä maapallollamme.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

On ilmeistä, että Grow How:sta olisi voitu saada parempikin hinta.
Mutta kukaan ei olisi maksanut siitä moninkertaista hintaa silloin sovittuun verrattuna, koska ostajan pitää laskea tietty kannattavuus yleeensä kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Arvo on aina sellainen, jonka ostaja suostuu maksamaan. Jos kukaan ei maksa 30 miljardia, niin se ei silloin ole oikea arvo.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Kemira Grow How oli kokonaan valtion omistama eikä moinen tuotantotoiminta oikeastaan meidän yhteiskunnassamme kuulu valtiolle.

Olen vahva markkinatalousmallin kannattaja, mutta yhteiskunnassa on kyllä monia aloja, joissa valtion osallistuminen voi olla hyvinkin perusteltua. Esimerkiksi kaivostoiminta voi olla tällainen ala. Syitä on monia.

Suomalaiset voivat tehdä palkkatyötä suurille kansainvälisille yrityksille ja saavat siitä kunnon pakan, joka vastaa heidän työpanostaan. Mutta tilanne jossa joku ulkomainen suuryritys on saanut omistukseensa Suomen luonnon rikkaudet ja käyttää Suomalaisia vain perustyöhön, keräten itse suuret voitot, ärsyttää suomalaisia, koska suomalaiset kokevat Suomen luonnon rikkauksien kuuluvan periaatteessa Suomella ja suomalaisille. Ihmiset eivät halua Suomen ajautuvan kehitysmaan asemaan.

Myös luonnonsuojelu voi olla paremmin kontrollissa, jos kaivoshankkeiden tapaisia suuria hankkeita, jotka voivat saada myös aikaan suuria vahinkoja, hallinnoi valtio. Talvivaara on esimerkki tapauksessa, jossa yksityiset intressit ja luonnonsuojeluintressit näyttävät menneen ristiin, ja lopputulosta ei voi pitää luonnon kannalta onnistuneena.

Minua häiritsee asiassa myös se, että poliitikot näyttävät aina paikkaavan budjettia valtion omaisuutta myymällä. Pääoman syöminen on usein huono ratkaisu, josta saatavilla rahoilla voi ostaa suosiota hetkellisesti, mutta nuo rahat ovat pois tulevien hallitusten ja sukupolvien kukkarosta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Älä tuosta katastrofista meitä muistuta Lauri - tulee vaan niin paha mieli.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ongelma on vain siinä, että jos virkamiehistö pudotetaan järkevälle tasolle, valtapuolueemme Kokoomus ja Kepu saattavat menettää suuren osan äänistään. Ja tätähän näiden puolueiden johto ei voi sallia.
Noidankehä, joka päättyy vasta sitten kun koko korttitalo romahtaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

MTK:n edunvalvonnassakin on puutteita, sillä panostukset on selvästi keskitetty tukien hakemiseen yhteiskunnalta. Jos olisivat samalla tarmolla panostaneet kauppaa ja elintarviketeollisuutta jotta alkutuotannon osuus hinnoissa olisi korkeampi, ei tilanne olisi lainkaan niin paha kuin se on nykyisin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Maajussit ovat todella liiton itse virkamiesten kanssa tehneet, saaadaksen tukia, saivatkin mammuttivalvontaa. Kuka työntäisi käärmeen takaisin pulloonsa?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Maajussit eivät olleet ensimmäisinä ja innokkaimpina EU:n tukiaispohjaiseen järjestelmään pyrkimässä, vaan useimmat olisivat kai mieluummin pitäneet vanhan järjestelmän, jossa tulot muodostuivat tuotteiden myynnistä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Sori. Ennen ne neuvottelivat näistä tuottajahinnoista ja jopa kantohinnoista, mutta nykyään se on laitonta tässä vapaassa maailmassa. Kartelleja ei hyväksytä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Nyt ollaan itse asiassa.
Maataloutuottajat ovat itse myyneet itsensä muille alisteiseksi. Aikoinaan tuottajilla oli todella toimivat ja aikkaanssavat osuustoiminnalliset yhdistykset. Ajan myötä havaitiin tuottajien piirissä, että voin ehkä saada enemmän, jos pelaan vain omaan piikkiin.
Osa järjestöistä pistettiin riitojen vuoksi lihoiksi ja myytiin eniten tarjoavalle, tai annettiin ohjakset muille uusiokäyttöön.

Nyt maataloustuottajat ihmettelevät, miksi meitä sorsitaan. Olette luopuneet omasta vallastanne väärien ratkaisujen myötä ja nyt olette lirissä.
Miten ottaa takaisin edes osa sitä yhteikunnallista valtaa, mitä teillä aikanaan oli, siinäpä kysymys.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kai tärkein tekijä maajussien vaikutusvallan vähenemisen taustalla on se, että ennen valtaosa suomalaisista eil maataloudesta, mutta nyt enää piskuinen joukko. Eivät 50 000 viljelijän äänet kiinnosta enää paljoa edes keskustapuoluetta. Tai ehkä nuo äänet tulevat vuorenvarmasti keskustalle ja parille muulle puolueelle, ja uudet äänestäjät tulevat vallan muista suunnista.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/arti...

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #74

MT:ltä vain ennuste. Siinäkin on tuntemattomia muuttujia, moniaita.

Laskeeko maatalouden tuotanto kokonaistaloudellisesti laskettuna, vai siirrytäänkö tuotantolajista toiseen.
Kavavatko tilakoot ja tuotanto muuntuu teollisemmaksi (osittain jo tapahtunut).

Taitaa sittenkin käydä niin, että tuotantosuunnat muuttuvat aikaan sopivimmiksi. Tilakoot tulevat muutosten takia pienenmään, mutta tulokset panosta kohti kasvavat.

Tuottajat tulevat osittain verkostumann ja osuustoiminnallisuus "keksitään" uudestaan.

OIkein toteutettuna jalostusteollisuus ja kauppa siirtyy takaisin tuottajaomisteiseksi suuremmassa määrin, kuin millä tänään mennään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #78

> Laskeeko maatalouden tuotanto kokonaistaloudellisesti laskettuna, vai siirrytäänkö tuotantolajista toiseen.

Aika pitkälti tuotantomuodot ja määrät pysyvät ennallaan. Lisäksi on tullut kyllä heppaharrastusta ja muuta pientä.

> Kavavatko tilakoot ja tuotanto muuntuu teollisemmaksi (osittain jo tapahtunut).

Vahvasti näin.

> Tilakoot tulevat muutosten takia pienenmään, mutta tulokset panosta kohti kasvavat.

Perhetiloissa on paljon hyviä puolia. Ne ovat ihan hyvä elämisen tapa. Toivon että tuo elämäntapa elpyisi. Mutta nykyinen politiikka ajaa kyllä maataloutta päinvastaiseen, suurtilojen suuntaan. Toistaiseksi isotkin tilat ovat vielä tyypillisesti yhden perheen pyörittämiä (tosin teollisluonteisempia kuin vanhanajan Mustikki ja Mansikki -tilat), mutta jatkossa tilanne voi muuttua.

> Tuottajat tulevat osittain verkostumann ja osuustoiminnallisuus "keksitään" uudestaan.

> OIkein toteutettuna jalostusteollisuus ja kauppa siirtyy takaisin tuottajaomisteiseksi suuremmassa määrin, kuin millä tänään mennään.

Tämä olisi erittäin toivottavaa. Nyt tilat ovat ajautuneet turhan paljon pohjatason raakamateriaalin tuottajiksi. Tuotteiden jalostusasteessa olisi paljon nostamisen varaa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #79

Kylähulluille sallitaan ajattelu omilla aivoillaan, jopa takaperin ja eestaaskin.
Keppiheppa ajatusta voitaisiin vähäsen laventaa.
MItä jos maatalousyrittäjissä heräisi ajatus muodostaa ensin ketju ja sitten verkosto Suomen maata päästä päähän ja ristiin rastiinkin.

Osallistuvat tilat ainakin osittain ensi alkuun luopuisivat kaikesta nykymallisesta tuotannosta. Mukaanlukien koneet ja laitteet.
Väännetään kalenterit ja kellot aikaan a.d. 1936. Aletaan sen ympärille rakentamaan noiden vuosien aikaista maatalousympäristöä toimintoineen. Etsitään ne perinteiset hyvät tavat ja releet. Nykyaikaa voidaan pitää "piilossa" nurkan takana, ettei kaikki öitään tarvii savupirtissä nukkua.

Entä sitten, elääkö sillä? Kyllä.
Merkittävimpää on, että aatteena on osuustoiminnallinen lähtökohta.
Toinen merkittävä asia on säilyttää perinteet, jotta siinä vaiheessa, kun maaöljy loppuu, meillä on vermeet valmiina kansakunnan säilyttämiseen.
Maailmalta löytyy pilvin pimein turisteja, jotka haluavat viettää "työlomiaan" verkoston puitteissa. Lisäksi ne pirut haluavat hankkia osuuksia maatiloista mieltymyksensä ja varakkuutensa myötä.
Ehdottomasti ne haluavat nauttia sen "oman" tilan tuotteita ja rinta rottingilla myydä niitä ystävilleen, sekä maanmiehilleen.

Tiloilla on mahdollista tarjota myös ainutlaatuista perinnetoimien ja ammattien koulutusta.

Kaikkeen tuohon tuloketjuun kun lisätään Suomen omat tuet, EU tuet, sekä erillistuet, niin riihikuivaa alkaa tulvia savupirtin ikkuna- ja oviaukoista.

Taitaa olla niin uusi elikeino, notta ei monia satoja urhoollista Suomen maasta löydy. Eihän valtakunta noita määriä kestäisikään määräänsä enempää.

Tällaiseen ajatusmalliin viritti minut aikaan n. 1947, jolloin minua käytettiin surutta lapsityövoimana. Vieläkin liikutun siitä luottamuksesta, jota minua 7 vee kollia kohtaan tuolloin osoitettiin. Olen jopa ylpeä noista ajoista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #82

Kievarilaitoksen uudelleen henkiinherättäminen voisi olla yksi hyvä yhteistyömuoto. Vähän majoituspalvelua, ruokailua, kotieläinten hoitoa, tukin kaatoa, ja melontareittelä tai hevoskyytejä naapurikievariin jne.

Mahdollinen fossiilisista polttoaineista luopuminen avaa tosiaan uusia mahdollisuuksia. Pitää varautua ajatuksissa jo tähänkin. Nytkin vihreän ajattelun etujoukot voisvat olla jo kiinnostuneita.

Uusi entistä vihreämpi ajattelu antaa mahdollisuuksia myös siihen, että esimerkiksi osa tietotyöläisistä siirtyisi sivutoimisiksi pienviljeliöiksi tai muuten vain tuottaisi suuren osan omasta kulutuksestaan itse. Maalla ruokaa voisi tuottaa ja tilaa voisi hoitaa myös yhteistyössä niin, että kukaan ei ole sidottu tilaan 24/7. Tähän päälle se, että myös lapsille tuollainen perinteinen elmäminen saattaisi olla suurta juhlaa.

Pidän itse siitä, että saan aina silloin tällöin tehdä jotain käsillänikin, ja saan osan elintarvikkeistani omin käsin poimittuina. Olen toiminut myös lapsityövoimana. Uskon että tämä olisi hyvä harrastus monille muillekin. Oletan että nykyinen luonnosta ja omavaraisuudesta vieraantumisen heiluri keinahtaa jossain vaiheessa toiseenkin suuntaan. Itse asiassa uskon, että aika olisi jo nyt kypsä tällaisille kokeiluille. Voin syyttää vain itseäni siitä, etten ole vielä mitään tällaista pykännyt pystyyyn (tai saanut toisia yllytettyä :-) ).

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Suomessa on ruoka kalliimpaa kuin esim. Ruotsissa, jossa ei makseta lainkaan kansallista maataloustukea. Ruotsissa maatalouden harjoittaja on enemmän niin kuin yrittäjä ja Suomessa vähän kuin valtion virkamies....Niin, ja minun käsitykseni mukaan Suomessa ei kukaan lypsä maanviljelijää. Suomessa maanviljelijän ei tarvitse elää viljelyksen tuotolla vaan hän elelee maataloustuilla..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Periaatteessa noin kun sanot.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vilajn viljelyssä voi sanoa, että tuet ja viljasta saatava hinta ovat suunnilleen yhtä tärkeitä maajussin tulonmuodostuksen kannalta. Tämä järjestelmä syntyi, kun EY:hin liittymisen yhteydessä rajat avattiin ja tuotteiden hinnat putosivat maailmanmarkkinahintojen tasolle.

Sen että Suomi "saa" maksaa viljelijöilleen kansallista tukea voi nähdä EY-neuvottelujen epäonnistumisena. Muut maat saavat riittävät tuet yhteisestä kassasta, mutta Suomi "saa" laittaa lisää omasta kassastaan maataloutensa kannattavuuden turvaamiseksi.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ihmiselämään kuuluu hyviä aikoja ja huonoja aikoja. Huonoihin aikoihin on hyvä aina varautua varsinkin, kun elämme ”Karhun naapurissa.” Kansakunnan ruokahuolto on oltava aina turvattuna ja se tarkoittaa maataloussektorista huolehtimista.

Viime sodan aikana ilman Saksasta saatuja viljatoimituksia maahan olisi saattanut syntyä paikoin nälänhätää. Tämä pitäisi olla jo varoittavana esimerkkinä siitä, että omavaraisuudesta on huolehdittava.

Tieto siitä, että ruisleivän hinnasta 3 % tulee tuottajalle, oli järkyttävää kuultavaa. Olenkin usein ihmetellyt sitä, millä näitä mahtavia kauppakolosseja oikein rakennetaan. Vastaus siihen tuli jo pelkästään tämänkin tiedon kautta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mutta mitä varautumista se on, että luvitamme itsemme hengitä, emme edes tarvitse karhunpalveluksia muilta, me teemme sen itse.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomi-neidon menetettyä oman rahansa ja jouduttua EKP:n ”talutusnuoraan”, olisi pitänyt alkaa yhteiskuntarakenteiden tervehdyttäminen byrokratiaa vähentämällä jo 20 vuotta sitten. Se on edelleen ilman pientä kosmetiikkaa lukuun ottamatta tekemättä. (Yli)koulutuksen myötä yhdelle, jos toisellekin on pitänyt löytää ”leipäpuu” ja monesti se on löydetty byrokratiakoneistosta.

Vaalit ovat jälleen tulossa ja sellaista poliitikkoa ei ole vielä ”kehdossa keinunut”, joka uskaltaisi puuttua tähän ”lupaviidakkoon”, mikäli on pyrkimässä uudelleen eduskuntaan. Suureksi painunut virkakoneisto tarkoittaa suurta äänestäjäjoukkoa, joten heitä ei uskalleta ärsyttää. Se saattaisi tietää jakaranda-tuolin menetystä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jso byrokratiaa ja luvitusta haluaa vähentää, pitää päihittää sekä Suomen että EU:n byrokraatit. Yhtälön on tällä hetkellä aika vaikea, koska erityisesti tuohon EU-osuuteen ei ole helppo vaikutta. Lupien kohdalla Suomessa on kyllä ihan omaakin jarrutteluhalua, kuten vaikkapa alkoholipitoisiin tuotteisiin liittyvissä asioissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikös sitä jotenkin voisi laskea kuinka tuet poistetaan ja niitä vastaava summa lisätään harkitulla tavalla tuottajahintoihin? Veronmaksajana olevan kuluttajan kannalta pitäisi rahamenona mennä aika tasoihin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siihen valvontaan taas sitten lisää virkamiehiä;))

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se olisi kyllä jo luovuuden huippu. Kysehän on vain normaalista kaupankäynnistä.
(P.S. sinua on hiukan odoteltu Vapaavuorossa ...)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Katsotaan, olen menossa ensin maalaamaan ja sitten puolukkaan. Voinhan käydä tynkälistan laittamassa jotta saatte kiintiön täyteen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ennen EU:ta Suomella oli rajasuoja (tuonti harkinnanvaraista), ja tuotteiden kotimaan hinnat korkeampia kuin maailmanmarkkinahinnat. Tuo vanha tyyli olisi tietenkin yksi vaihtoehto. Nykyisen tilanteen voi nähdä niin, että veronmaksajat maksavat korkeampien hintojen sijaan enemmän veroja, joita sitten kanavoidaan maajusseille uusilla tavoilla, avustusmekanismien kautta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lamassa yrittäjät joutuvat kuseen, kun sää ei suosi viljelijää on viljelijä kusessa, mutta mikä vitsaus vaivaa virkamiehiä, ei ole lamaa koskaan, eikä säät ole esteenä?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Toisaalta maajussit ovat tottuneet siihen, että vuodet ovat erilaisia. Normaali maajussi järjestää aisansa niin, että yksi huono satokausi ei taloutta vielä kaada.

Suuria investointeja tehneet ovat tietenkin haavoittuvaisia, ja suuria investoijia on kyllä aika paljon, koska tilakoon kasvattaminen on ollut lähes vaatimus kisassa mukana pysymiseen.

Lisäksi myös maailmanpolitiikan keikaukset voivat olla suuri riski, kuten silloin, kun EU:n ja Venäjän konflikti johti kaupparajoituksiin, jotka sitten kohdistettiin niin, että Suomen vienti Venäjälle tyrehtyi ja aiheutti ison pitkäkestoisen lommon momien maajussien talouteen.

Maajussien kannalta pitkäjänteisyys ja ennustettavuus ovat tärkeitä. Säiden ja muun luonnollisen vaihtelun lisäksi myös byrokratia tuntuu usein olevan yksi epästabiiliutta aiheuttava tekijä. EU:n ja Suomen usein vuosittain vaihtuvat säännöt suosivat enemmän kikkailijoita kuin itse viljelyyn keksittyviä viljelijöitä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Säihin ei paljoa voida vaikuttaa, mutta ei tunnu kellään otetta olevan myöskään virkamiesten vaatimussateeseen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #54

Valitettavasti virkamiesten kontrolloimiseen ei ole vielä keinoja. Tämä ongelma on maajussien onneksi yleinen ongelma, joka koskee kaikkia, ja siksi jonaain päivänä ratkaisujakin saatetaan keksiä. Mutta ei ehkä vielä tällä vuosisadalla. Nyt jokainen organisaatio haluaa kasvattaa valtaansa, ja tämä pitää helposti sisällään myös muiden juoksuttamista, jos virkamiehet vain saavat päättää. Perusongelma on se, että keskusjohto uskoo keskusjohdon fiksuuteen ja kykyyn ratkoa kaikki maailman ongelmat. Muita pitää siksi kontrolloida säännöillä ja vaatimuksilla. :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #67

Juhon teksti pitänee valitettavasti kutinsa. Poliitikoista ei löydy selkärankaa virkamiesten ylitse.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Tuet ja avustukset nostaa hintoja, koska saa tukia, rehuista, lannotteista, tarvikkeista ja koneista ja vähentää hintaa, koska saa tukia, myytävistä tuotteista.
Ei tälläinen yhtälö voi toimia.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Ainut tuki, jonka olisin voinut hyväksyä, olisi liittynyt Puolan liittymiseen EU komppaniaan.

Maataloustuet Puolalle olisi tarjottu vain niille maataloustuottajille, jotka olisivat pysyttäytyneet hevosvetoisessa maataloudessa.

EU:n ja Puolan kannalta tilanne olisi kaikin puolin parempi.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Jonkun olisi syytä selvittää, mihin se 25-miljardia menee ja minne menee Valion 100% omistajilleen jakama voitto ja...
Muut kuin jyväjemmarit ei tiedä maatalouden taloudesta mitään. Jos tätä joku tietävä oikeasti avaisi, Pekkarisen iltalypsyt voisi siirtyä tajunnassa taka-alalle. Nyt on päällimmäisenä: Kepu pettää aina. Siten kuvitellaan katokorvauskampanjojen ja metsätieavustustenkin tekevän. MTK on historiallisesti hoitanut hommansa loistavasti.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Sama lypsää joka lypsää lehmiä myös maajussia ;)
Kepu ottaa myös maitolitrasta oman osuuden.

Tomi Vaalisto

Hemmo on taas syönyt sieniä.

Lypsäminen tehdään käsin tai lypsykonetta käyttäen. Maajussin lypsäminen taitaa olla Hemmon märkä päiväuni.

Tässä on Hemmolle tietoa maidon hinnanmuodostuksesta - tärkeintä on luetun ymmärtäminen, jolloin omat höpötykset korvautuvat oikealla tiedolla.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1...

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Kysyppä Esko Aholta, josta lähtien maataloutta on kusetettu EU hyvänä apuna.

Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #66

Lue vaan se linkki, missä kerrotaan maitolitran hinnan muodostuminen. Unohda Esko Aho äläkä syö sieniä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mitä enemmän olen koittanut ymmärtää tätä kokonaisuutta ja miettiä kulmaa järkevälle ratkaisulle, sitä epätoivoisempi fiilis tulee.

Verrattuna vapaaseen markkintalouteen tässä kuviossa on niin paljon eri reunaehtoja ja kulmia, että oikein mitkään vapaan kilpailu lait eivät enää päde enkä tiedä, miten tällaisessa mallissa voitaisiin saada toimiva ratkaisu. Muutama esimerkki maidon osalta:

1. Tilojen määrä vähenee, mutta tuotantomäärä säilyy eli tapahtuu normaalia keskittymistä isompiin ja tuottavampiin yksiköihin. Kuitenkin pyritään osin siihen, ettei tällaista taloudelle täysin normaalia kehitystä tapahtuisi. Ymmärrän tavoitteen säilyttää tilallisten määrä, mutta se on hankala talouden kannalta.

2. Maidontuottajista 5 500 on Valion omistajina ja tällöin noin 78% tuottajista myy tuottamansa maidon Valiolle. Valio on sitoutunut ostamaan kaiken tuoteun maidon riippumatta siitä, millainen senn tarve on. Pahimmillaan se tuottaa maitojauhetta tappiolla ylimääräisellä maidosta. Tuottajien kannalta tämä on hyvä asia ja muistaakseni Valio maksaa noin 8 senttiä enemmän per litra kuin EU:ssa yleensä. Jos tätä sitten katsoo toisaalta tehokkuuden ja kannattavuuden kannalta, niin tällainen ratkaisu on aika haasteellinen. Toisaalta siinä on myös melkoisia määräävän markkina-aseman piirteitä ja sen väärinkäytöksiäkin on ollut.

3. Sitten on tukimalli, joka perustuu lehmien tai viralliselta termiltä eläinyksiköiden määrään eikä tuotettuun maitoon. Tämä ei ota huomioon lainkaan tuotannon tehokkuutta eli tehotonta ja kannattamatonta tuottajaa tuetaan samalla summalla kuin paremmin toimivaa. Tuen tarpeen kannalta ja tuottajan toimeentulon kannalta jälleen hyvä asia, muttei tue tehostamista ja kannattavampaa tuotantoa.

Mielelläni näkisin, että suomalaiset tuottajat pärjäävät ja maaseutu kukoistaa, mutta itselläni ei riitä ymmärrys tämän kuvion ratkaisuun. Toivottavasti joku sen keksii...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

1. Suomen politiikka on tähdännyt tilakoon suurentamiseen jo viimeisen neljännesvuossadan. Suuri osa maajusseista on jo joutunut etsimään muuta leipäpuuta. Muutos on jatkuvaa.

3. Tuotannon määrään perustuvat tukeminen on poistettu EU:n vaatimusten vuoksi, joten ehdotukset voi osoittaa siihen suuntaan.

Yhtälö on tietenkin monimutkainen. Suomen pitäisi päättää, mitä se haluaa tukea - yksittäisiä maajusseja, kriisiaikojen tuotantovalmiutta, kuluttajien halpoja hintoja, suurten yritysten voittoja, vai alan keskittymistä harvojen toimijoiden käsiin. Vasta tämän jälkeen olisi mahdollista miettiä, millainen politiikka oliisi järkevää (Suomessa, EU:n yhteismarkkina-alueella ja globaalisti).

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Asia selviää parhaiten, kunhan alkaa "maajussiksi".

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei sitä noin vain kukaan voi alkaa maajussiksikaan. Ja miksi alkaisi, kun vaikeuksissa ovat jo entisetkin;)))

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ei tosiaan voi suositella maajussiksi ryhtymistä. Vaadittavat koulutukset kuten myrkkykoulutukset saa kyllä tarvittaessa käden käänteesä, ja peltoa ja muuta alaan kuuluvaa on vapaasti saatavilla markkinoilla. Mutta ehkä yllimääräisele pääomalle löytyy tuottavampiakin kohteita, ja samat pennoset voi ansaita kevyemminkin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Yksi selitys on se, että maajussit ovat huonoja neuvottelijoita. Suurin osa tuotteista menee vain muutamalle ostajalle. Ja maajussit ovat tässä täysin hajallaan, myyden kukin omat tuotteensa noille suurille ostajille (erityisesti viljassa, maidon puolella on enemmän järjestyneisyyttä). On selvä, että nuo suuret ostajat pystyvät neuvottelemaan hinnat alas. Maajussi voisivat järjestäytyä niin, että tuotteita myytäisiin vain yhden tai muutaman maajussien myyntiorganisaation kautta.

Maidon osalta tällainen tasapuoliseen neuvotteluasemaan pääseminen voisi onnistua helpommin kuin viljan osalta, sillä maitoa ei kannata kuljettaa kovinkaan kaukaa. Viljapuolella maajussit voisivat tietenkin myydä yhdessä enemmän ulkomaille, jos sieltä on saatavissa parempi hinta, ja suuret ostajat ostavat viljansa ulkomailta.

Jos muu ei auta, maajussit voisivat (ainakin periaatteessa) perustaa oman kauppaketjunsa, joka olisi ainoa, josta saa suomalaisia tuotteita.

Nykyinen byrokratiakin on melkoinen kiusa, mutta ei vältämättä lannista innostunutta maajussia. Pienviljelijöistä lähes kaikki on jo savustettu ulos markkinoilta, osin erilaisten uusien säännöstenkin ansiosta. Joillain aloilla oudot säännöt voivat estää järkevän liiketoiminnan harjoittamisen. Esimerkiksi tuotteiden jatkojalostaminen alkoholipitoisiksi juomiksi on ollut joko lähes mahdotonta tai mahdollista vain tiukasti määritellyissä rajoissa.

Ehkä jatkossa Suomen maatalouskin kansainvälistyy, tilakoko kasvaa edelleen, ja toimintaa ryhtyvät pyörittämään suuret kansainväliset yrtykset. Näin suomalaisten tilallaan elävien ja byrokratian oikuista kärsivien maajussien ongelma poistuisi päiväjärjestyksestä :-) .

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikä oikein lakkoonkaan voi mennä, koska eläimet on hoidettava ja maito happanee käsiin jos lakko pitenee;)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Joo, luonto ja eläimet eivät kuitenkaan osallistuisi lakkoon. Eikä sossukaan auta ennen kuin on hankkiutunut eroon liiasta omaisuudesta, eli tilasta ja eläimistä. :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #68

Eikä yrittäjän omatunto sallisikaan lakkoilua.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Maatalouden heikko kannattavuus on paljon vanhempaa kuin muutama vuosi, mitä nyt mölytään.
Aikoinaan, kun valtio omisti lannoitetehtaat ja lannoitevarannot niitä käytettiin kuin ei olisi huomispäivää. Jo 1950-luvulla suomalaiset maataloustutkijat osoittivat tieteellisesti, että nykyisen kaltaiset lannoitusrajat olisivat riittäneet hyvään satoon (kun vielä huomioidaan esim. lannan hyvät vaikutukset maan rakenteeseen, ravinnekiertoon ja vesitalouteen). Näin ei kuitenkaan tehty vaan lannan lisäksi kylvettiin Siilinjärven fosfaattia ja Uudenkaupungin typpihappotehtaan nitraattityppeä ylenmäärin. Kerran kysyin miksi? Ja kuka tästä hyötyi? Vastaus oli se vanha tarina: omavaraisuus!

Kun hieman selvittelin lisää niin ymmärsin aika nopeaan, että silloisen maataloustukijärjestelmän keskeinen elementti (ns. apulantamiljardit) oli kerätä massiivisella lannoitusohjeistuksella maajusseilta heille myönnetyt tuet takaisin valtion kassaan. Jos näin ei olisi menetelty niin osa tiloista olisi voinut kerätä selvästi enemmän pääomaa tulevaisuutta varten. Nyt raha vain kiersi niin nopeaan kuin mahdollista.

Kun liityimme EU:hun niin silloin olisi pitänyt olla sellainen tilanne, että tilojen omavaraisuusaste ja omarahoitusaste investoinneille olisi ollut riittävän korkea (ja kun säästöjä ei ollut syntynyt niin eipä sitä rahhaa ollut käytössäkään). Poliittisella taholla haluttiin myös suurempia tiloja EU:n myötä. Monissa muissa maissa ei näin menetelty esim. Itävallassa vaan siellä tilojen koko on samaa luokkaa kuin ennen EU aikakautta.

Oma isoöitini oli pienmaitotilallinen (4-6 lehmää) ja hän ei saanut vuokraviljelijänä valtion maksamia tukia mutta siitä huolimatta hänen tilansa oli kannattava ja myös järkeviä investointeja tehtiin. Ne investoinnit tehtiin, josta tuloja voitiin merkittävästi saada lisää ja ilman lainarahaa. 1990-luvun lamavuosina mummullani oli synkimpinä hetkinä käteistä noin 460 000 mk ja koko omaisuus oli lähellä varallisuusveron rajaa. Mutta hän olikin agraarikommunisti, joka oli tarkkaan lukenut Pääoman ja ymmärsi mitä se todella tarkoittaa. Kun piti itse kehittää tilaansa niin silloin myös teki kaikkensa sen eteen. Ja ymmärsi tarkkaan työprosessien merkityksen tilan kannattavuudessa.

Tutkiessani erilaisten tilojen (tuotantosuuntien, tilakoon ym..) kannattavuutta niin koko ei selittänyt juurikaan tilan menestystä. Oli pieniä hyvin tehokkaita tiloja ja suuria kannattamattomia. Itävallassa kuten mainitsin ei ryhdytty ajaan tilakoon kasvattamista, vuoristoiduudesta ja peltojen pirstaleisuudesta johtuen. Siitä seurasi myös koneteknologioiden (pienten ja halpojen koneiden) innovaatioita ja myös se, että kannatti panostaa paikallisuuteen ja jalostamisasteen nostoon, joka meillä junnasi paikallaan lähes 30 vuotta. Vasta viime vuodet ovat meilläkin nostaneet tilojen jalostusastetta.

Mutta kuka sitten hyötyi tuosta lannoitemiljardeista? Taisi olla hyvin kapea poliittinen eliitti hallintoneuvostossa, jaka pääsi suihkarilla eri puolelle maailmaa...

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Yksinkertaisin ratkaisu viljelijän hyväksi olisi se, että keskusliikket päättävät maksaa viljelijälle enemmän viljasta, maidosta ja muista maataloustuotteista. Riittääkö siihen tahtoa? Voi olla, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Jossain vaiheessa viljelijät tällä menolla loppuvat. Ei kai se sentään ole tarkoituskin?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No 60--luvulla minun kotikylällä Posiolla oli taloissa siinä 4--5 lehmää ja kylässä oli 3traktoria ,peräkärryt,aura ja karhi ja niittikone. Näillä tehtiin talven eväät lehmille sillai että yksi traktori niitti useamman talon heinät ja sitten ne pantiin haasioihin käsipelin ja heinänteko kesti siinä 2 viikkoa heinäkuussa.Osa ei lähettänyt maitoa meijeriin,vaan jalostivat itelle ja maajussit karttoivat velanottoakin ja hyvin tultiin toimeen. Suurin karja oli 7 lehmää ja niitä ei paljoa ollut.Poronlihaa kuivattiin ja kalaa pyydettiin ja marjoja. Metsistä käytiin vastat saunomista varten.Karjanlannalla pottuja kasvatettiin ja mitään torjuntaa ei ollut pottupelloissa ja pottuja tuli talveksi ja joskus lehmille jajoskus riivittiin puiden lehtiä lehmille.Kesät lehmät oli metsälaitumilla ja maitoa riitti. Ainoa tukiainen kait olilehmille jauhojen ostoon.Polttopuut metistä ja omat kaivot oli ja järvistäkin vettä. Eläinlääkäreitä en koskan nähnyt.Lannoitteita käytettiin aika niukasti myös Yleensä oli suomenkarjaa eniten ja kesäsika oli,nuottahommaa oli ja muikkuja saatiin,kesällä verkkokalastusta ja talvella ongittiin kalaa,erämaiden lampijärvissa oli runsaasti kalaa myös

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No viljelijät omistavat Valion,no miksi Valio ei maksa tarpeeksi maidosta?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Omistajat omistavat, mutta yhtiön kuuluu tehdä voittoa omistajilleen osinkoina, ei niin että omistajat lihoisivat tuottajina;)))

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Ari. Pidin. Meistä, kun on tullut jo viisaita ja Sanassa sanotaan, että meidän ihmisten viisaus tulee meidän hulluudeksemme. Sallinette tämänverran. meidän viisautemme sekaan hulluutta, erään kirjan lehdeltä: Matt. 6:33, Vaan etsikäämme ensin ... , niin kaikki tämä ... . Kaikille meille Suomalaisille, ohje ylemmältä taholta. Lämpimin, Siunaavin terveisin Lasse Hietanen.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Maatalouden ympäristönsuojelun merkittävimmät saavutukset lienevät talviaikaisena lannanlevittämisen kieltäminen kokonaan sekä katettujen tai umpinaisten lantaloiden rakentaminen sekä muutamat vesilain pykälät.

Toinen merkittävä ympäristöongelma, joka johtui valtion omistamasta lannoiteteollisuudesta, oli kierrätyslannoitteiden käytön lähes täydellinen unohtaminen. Kun Kemira myytiin niin yhtäkkiä ja yllättäin Sirkka-Liisa alkoi pauhata biokaasutehtaista ja lannan ym. kierrätysravinteiden kehittämisestä. Tuli nimittäin hätä käteen. Kemira Oy kesti hyvin tehokkaasti lannan ja muiden ravinteiden kierrättämisen kehittämisen. Vain Biolan yksityisenä yrityksenä sitä harrasti. Kun tein mallinnoksia ja keräsin tietoja lannan tuotantomääristä eläintililla, lannan levittämisaloista ym.. niin tuloksena syntyi julkaisu, jossa voitiin tilastollisesti osoittaa fosforirikkaimmat pellot. Nämä pellot sijaistevat yleensä isojen sika- ja siipikarjatilojen ympärillä.

Jos 1970-90- luvuilla olisi panostettu kierrätysravinteiden kehittämiseen niin tätä edellä mainittua ongelmaa ei olisi syntynyt ja myös lannoituksen hintakin olisi pysynyt järkevällä tasolla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Asiaa ja totta mitä Pasi lausuu.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Toisaalta meillä on tehoton ja virkavaltainen ympäristölupajärjestelmä, joka ei oikeasti kovinkaan paljon paranna ympäristön tilaa. Se on myös kustannuksiltaan järjetön, koska iso sikatilan lupa on saman suuruinen kuin ydinvoimalan lupahinta.

Toisaalta esim. ympäristövalvonta ei puuttu räikeimpiinkään ongelmiin. Tiedän esim., että vuosittain eräs tila vie samalle pellolle täysvaunukuormallisen lietettä ja naapurin mamma soittaa ELYyn ja sanoo: se tuli taas! Mikä tuli? no se paskakuorma!!!

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Kyllä tässä A. Alsio ilmeisessä "virkamiesvihassaan" ei nyt oikein tiedä mistä puhuu, kun linkittää maatalouden ahdinkoon keskeiseksi syyksi virkamies- ja sääntövaltaisen byrokratian.

Kyse on laajemmasta kehityksestä yksityiskohtineen. Globaali markkinafundamentalismi, jota A. Alsiokin edustaa, on yhyttänyt suomalaisen maatalouden.

Kun KAIKKI yhteiskunnallinen päätöksenteko tehdän rahan näkökulmasta, rahatalouden läpi, eikä ihmisen ja yhteisöjen näkökulmien läpi, käy niin kuin on käynyt; alkutuotannon tuotantoa ostetaan sieltä mistä sitä EDULLISIMMIN saadaan. Niin kauan kuin ylipäätään saadaan.

Markkinafundalismin jatkuessa Suomen maatalous täällä Pohjolan perukoilla tulee loppumaan, pieniä ryytimaita lukuunottamatta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Enhän minä virkamiehiä vihaa, sanon vain että heitä on suhteellisesti liikaa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Valio ja Arla lypsävät. Maajussien pitäisi perustaa etujaan valvomaan Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto.

Pekka Iiskonmaki

Kepu ja Kepun organisaatiot sortavat talonpoikaa. Saha vain puoltaa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ennen tiloja oli satojatuhansia, nyt enää alle 50 000. Tuet ovat kasvaneet vaikka tilakoot suurentuneet. Miksi? Viljelijä elää tuilla, ei myynnillä?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ruoka on kuitenkin kallista, eli onko kaupalla liian suuret katteet?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ruoka on halpaa, pitää vain osata ostaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #61

Jostakin syystä osaan ostaa Espanjassa halpaa mutta Suomessa kallista ja samanlaisia tuotteita olen pakannut kärryihin.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Jali, näin tehtiin ja ruoka oli hyvää, tosi hyvää varsinkin nykyiseen teollisuusruokaan verrattuna.
Eihän se nykyaikaan käy, ettei vaan moni kuolisi nälkään jauhopussin viereen :)
Ruoka on tosi halpaa jos vähänkään teet itse, v.r.t. tuottajahinnat.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sivuhuomio: Ympäristölupien käsittelyä on selvitetty ja pääsyy käsittelyaikojen pitkittymiseen oli hakijan puutteellisissa asiakirjoissa, joiden täydentämistä jouduttiin odottelemaan ja hyvin usein kädestä pitäen neuvomaan.

Esimerkiksi kotikunnassani Sipoossa on suorastaan kansanperinnettä luulla, että rakennuslupaa on lähes mahdoton saada. No niin onkin, jos ei ota neuvoja vastaan eikä viitsi tai pysty saamaan kasaan niitä liitteitä hakemukseensa. Ei ole raketttitiedettä.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ei vaan näy sitä keskivertotilan kirjanpitoa, jossa näkyy, kulut, myyntituotot, tukiaiset ja esim. ne Valiolta saadut osingot, jne.
On sekava tutkimus marginaaleista ja EU-vertailut, mutta ei sitä kirjanpitoesimerkkiä. Luulisi niitä löytyvän, joka tilalta.
Lisätään mallia:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1154...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kevennetään vähän vakavaa asiaa: josko se on maajussin morsian, joka lypsää? ;-)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ari, vaihdetaan luonnon ja ympäristön lakien liika sujuvoittaminen ja normien purku maajussien liian lakiviidakon kanssa:

Katsokaapa mitä em. norminpurku ja sujuvoittaminen Ympäristöministeriön hallinnon alalla tarkoittaa ihan virallisesti:

http://www.norminpurku.fi/wp-content/uploads/2018/...

Hyötyjinä edellisen selvityksen mukaan:

Hallinto 2/15
Kansalaiset 4/15
Yritykset 9/15

Kansalaisten hyöty on myös kyseenalaista. Kunnat kun käyttävät nyt myös sellaista valtaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksissä, mikä ei heille lainkaan kuuluisi.

Tässä näkyy nyt selvästi Sipilän hallituksen vaikutus normienpurussa: yritykset hyötyvät luonnon ja kansalaisten kustannuksella. Sipilän hallitus tekee luontoa riistävää politiikkaa. Siihen tulee saada stoppi!

Hannu Aro on kirjoittanut vast' ikään täällä US:ssa,

http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260693-t...

että tuulivoimapuistoille ei haeta ympäristölupia. Siinä hän on oikeassa, ja tässä on syy:

- -"Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkittävää hanketta. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tarkemmin säädetty, missä vaiheessa ja mikä taho arvioi poikkeamisen ja päättää siitä." - -

https://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publish...

---

Siis maataloudessa normien purku on paikallaan, mutta Suomen luonto vaatii ehdottomasti tiukat lait: eläimet ja kasvit kun eivät osaa pitää puoliaan ;)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset