Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Hajauta ja hallitse - Juha Sipilä

Kaupungistuminen, eli muutto kasvukeskuksiin on maailmalla ja Suomessakin käynnissä oleva megatrendi. Kun väestö asuu tiiviimmin maailma pelastuu ja tuottavuuskin nousee, mutta Suomessa pääministeri puhuu hajauttamisesta.

Mitä hyötyä Suomelle ja suomalaisille on hajautuksesta tai mitä hyötyä meille on keskittää asutus suurtaajamiin? Näitä asioita voisi ääneen pohtia, sen sijaan että vanoo joko hajautuksen tai kaupungistumisen nimiin.

Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta, heistä 2,3 miljoonaa asuu kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Jos laajennetaan näkemystä kasvukeskuksiin niin tuo 2,3 miljoonaa sopii seitsemään kasvukeskusalueeseen, johon kuuluu noin 42 kuntaa.

Kaikkiaan Suomessa on kuntia 311 kpl, joten noiden 42 kunnan asukkaiden keskimäärä on 55 000 asukasta per kunta. Ja lopuille 269 kunnalle jää keskiarvoksi noin 8000 asukasta per kunta.

Kymmenen suurimman kunnan asukasmäärä on keskimäärin 230 000, eli onhan noilla luvuilla isot erot. Jos pääministerin hajautusmalli saa selkävoiton näivetetään kasvukeskukset ja hajutetaan kansa asumaan koko maan kattavasti, eli noin 17 500 asukasta per kunta. Kun muistetaan takavuosien kuntaliitoslaskemista, niin toimivan kunnan määritelmäksi saatiin yli 20 000 asukasta.

Hajautuksella pyritään siis pitämään koko maa asuttuna, mutta kannattavuus katoaa silloin aivan tyystin. Mitään Sipilän lupaamaa kilpailuetua ei meille synny, vaan Suomi putoaa kaikilla mittareilla teollisuusmaiden joukosta.

Hallituksen lähtökohta tulee olla kasvukeskusten tukeminen ja kasvukeskusten ulkopuolisen alueen tarkasteleminen niin, että sinne voidaan muodostaa vastaavat seitsemän tai ehkä kymmenenkin mahdollista kasvatettavaa aluetta. Lopuille voidaan sanoa, että koettakaa pärjäillä.

Meillä on nyt seitsemän kasvukeskusta joihin kuuluu 42 kuntaa ja niiden asukaspohja on 2,3 miljoonaa. Kasvukeskukset kasvavat 1,5% vuosivauhdilla, eli kahdessa vaalikaudessa kasvukeskusten kasvu on 300 000 ihmistä pois näivettyviltä alueilta. Tämä tapahtuu jos emme tee mitään ja tätä on tapahtunut jo viimeiset parikymmentä (tekemätöntä) vuotta.

Onko meillä vara puhua hajauttamisesta, kun Fimean siirtokin on epäuskottava esimerkki. Suomessa siirtyy joka vuosi 35 000 asukasta kasvukeskuksiin, koska kyse on nollasummapelistä näivettyy muu Suomi samalla luvulla. Hajautuksen piiriin tulisi kuulua noin 70 000 työpaikkaa jos mielisimme pysäyttää kaupungistumisen ja palauttaa samalla maaseudun hyvinvoinnin. (Valtiolla työskentelee noin 74 000 henkilöä.)

Tämä on mahdoton jo ajatuksenakin, mutta silti pääministerimme pitää sitä mahdollisena kilpailuetuna muihin maihin nähden, jossa keskittymistä ei häpeillä.

Nyt tulisi raakasti valita näivettymisalueen parhaat osat ja alkaa keittää niitä yhdessä Suomen seitsemän kasvukeskusalueen rinnalla. Ja unohtaa kaikki muu alue herran huomaan. Tietysti jotain siirtymätukea voidaan antaa tyhjilleen jäävistä asunnoista ym, mutta periaate pitää olla selkeä, että jos alue näivettyy on sitä turhaa tukea. Se ei kuulu markkinatalouteen tukea sellaista jolla ei ole elinmahdollisuuksia.

Ydinkysymys nyt on, mitkä seitsemän aluetta on järkevä tekohengittää terveiksi alueiksi, ennen kuin sekin mahdollisuus on menetetty ja Suomeen jää vain seitsemän kasvukeskusta ja hirvittävän iso raatoalue niiden välille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jatketaan ajatusleikkiä numeroilla. Suomen 7 kasvukeskuksessa siis asuu noin 2,3 miljoonaa asukasta. Se on sama määrä kuin Suomessa on eläkeläisiä ja lapsia eli opiskelijoita.
Työikäisä meillä on vain noin 2,2 miljoonaa joista 70% on töissä. Meillä on silloin 1,55 miljoonaa ansiotyössä olevaa, joiden työpanoksella pitää elää koko 5,5 miljoonainen kansa. Joka asuu vielä hujan hajan siellä sun täällä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Asia ei nyt Ari ole niin yksinkertainen. Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja sen toiminnot ovat suurin osin juuri kasvukeskuksissa. Esim. Helsinki nauttii hallintokoneistoineen ja julkisine liikelaitoksineen suomalaisten veronmaksajien avokätisyydestä suhteellisesti enemmän, kuin mitä monet kehysalueet.

Joitakin vuosikymmeniä sitten eräs Einari Vieremän pystymetsästä alkoi hitsailemaan metsäkonehärpäkettä, jonka kyläläiset ristivät paikallisen kulkukoiran mukaa Ponsseksi. Ponsse on tuonut myöhemmin mukavasti hyvinvointia niin Vieremälle, kuin myös koko Suomeen ja Helsinkiinkin.

PS. Suomen julkisen sektorin palkkapotti suhteessa kaikkiin maksettuihin palkkoihin on Euroopan suurin - edelleenkin ja huolimatta hallituksen byrokratian pienentämistalkoista.

Pekka Siikala

Olen itsekin usein käyttänyt Einaria ja Ponssea esimerkkeinä siitä ettei kaiken tarvitse keskittyä joihinkin ns. kasvukeskuksiin.

Oli mukava seurata Einarin puuhia useamman vuosikymmenen ajan.

Muualla kuin Suomessa näkee yllätävän paljon tunnettuja huippufirmoja keskellä ei mitään, koska tonttimaa on ollut melkein ilmaista.

Itse asiassa esimerkiksi Helsingissä, Vantalla ja Espoossa pyöritellään enimmäkseen vain papereita.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

En ole väittänyt että ei papereita pyöriteltäisi, mutta Ponsse ei yksin vielä raatoaluetta tee elinkelpoiseksi jos koko maaseutu on yhden Ponssen varassa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nimesit vain yhden eli Vieremän, se tarkoittaa Kuopion kasviúkeskuksen säilyttämistä, eli enhän ole vastaan että Ponsse ja sen lähialue säilyy ja sitä kehitetään.

Nyt sitten puuttuu vielä kuusi kehitettävää paikkaa lisää.

Itse sanoisin Äänekoski ja siis Jyväskylän seutu.

Mutta niihin olisi sitten satsattava myös.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kehitettävää löytyy paljon maassa, joka on olevinaan markkinataluos ja julkiset menot 60 % / BKT.

Aivovuoto on melkoinen maasta ulos.

Taitavat omatkin muksut kaikki akateemisina viettää 30-kymppisiään ulkomailla, joka on sinänsä surullista, kuin myös palkitsevaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Siksi tulisikin muuttaa taktiikkaa tuosta koko Suomi asunntuna teemasta on kasvettava ulos. Aivot meiltä karkaavat ja pakolaisia tulee tilalle. Pakolaiset eivät tule sen paremmin syrjässä toimeen kuin me alkusuomalaisetkaan.

Kyllä Ponssen tehtaan työntekijätkin varmasti haluavat palveluja kotipaikkakunnalleen, sitä varten pitää Suomea tiivistää, ei ole oopperaa joka kylään vara rakentaa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kaupunki on kurjan mukava paikka asua ainakin silloin, kun palvelut pelaavat niinkuin Tampereella.

... mutta huumekeskittymät, rikollisuus, katupöly, kapakoiden edustan saasteet ja roskat, melu, ruuhkat

... laitakaupungilla taasen lapsiperheet niin kauan kuin lapset haluavat isompina keskustoihin ja edellä mainittujen ongelmien keskelle ja vanhemmat hukkaamaan valtavan omakotitalon hintaa kysymättömille markkinoille

... kenellekään eivät kelpaa entisen mökkikansan arvottomat mökit

... timantteja kaivetaan jo kohta Rukalta, jos vastapainoa ei löydy ja muu maa kaivetaan ulkomaisille yhtiöille ja kuopat jäävät vain tänne saamattomine rahoineen.

... metsät pannaan puupelloiksi ja avoraiskioiksi

Eikö tässä olisi syytä pitää maa laajemmin asuttuna pysyvästi ja tasapainoisesti, malli kuin malli

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Heikki puhuu nyt aivan eri asioista kuin koko Suomen asuttaminen tai tiiviimpi asuttaminen.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Sodan osuessa kohdalle on kasassa-asujat helppo tuhota.
Minä asun maalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei huono vaihtoehto se maalla asuminen. Toki maaseutu tuossa tiiviimmässäkin mallissa säilyy, mutta sellainen väkisin asuminen taantuvassa pikkukylässä loppuu. Ei nuo kaikki 269 näivekuntaa ole suinkaan kokonaan maaseutua.

Maaseutu meidän tulee säilyttää kaikissa tapauksissa, mutta se ei tarkoita että koko Suomi on pidettävä viljeltynä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kysymys on siitä, että asiat tapahtuvat kaupoungistumisen suuntaan, jos ei mitään tehdä maaseutu autioituu ja pikkukylät ränsistyvät. Meillä ei ole resurssia pitää koko Suomea asuttuna, joten pitää tehdä jotain uutta.

Siitä on kyse eikä kaupunkien ihannoimisesta. Maaseudun hyväksi tämä kaikki olisi. jos olisi tiiviimpi asutus kaikki palvelut olisivat kaikilla lähempänä.

Ei Supomi ole yksi tämän ongelman kanssa, mutta voisi tehdä asiat itselleen helpommaksi muuttamalla taktiikkaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10169242

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset