Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Sinä valitset , - muovi vai meri?

Koko maailma hukkuu paskaan, mutta me olemme kiinnostuneet vain markkinatalouden kilpailutuksesta, jossa halvin vie aina voiton.

Meriin ansiokkaasti päätyvät tästä halpatuoteketjusta lähes ikuisesti siellä lilluvat mikromuovit. Meriin päätyy tonnikaupalla  muovijätettä. Muovit vajoavat pohjaan pääsääntöisesti, mutta viidennes jää kellumaan pintaan ja osa siitä huuhtoutuu takaisin rannoille.

Ratkaisu muoviongelmaan merissä on biohajoava muovi, mutta ratkaisua etsitään pelkästään niistämmekanismeista millä voitaisiin jätettä kerätä pois. Eikö olisi järkevämpää miettiä miten sitä jätettä ei koskaan edes pääsisi meriin?

Eli kun nyt heitteille jää muovia rapujen syötäväksi, niin yksi vaihtoehto olisi tehdä ravuista eli kitiinistä biohajoavaa muovin korviketta.

Maailman kaikista muovituotteista on vain prosentti biohajoavaa muovia ja sen lisäksi netti täynnä hurjia väitteitä siitä miten biohajoava muovi rasittaa enemmän luontoa kuin fossiilinen muovi.

Tosiasiassa jos ajattelisimme toisin, biohajoava muovi voisi olla 85% kaikista muoveista ja ”pysyvää” muovia olisi silloin enää 15%, eli merien muoviongelma pienenisi oleellisesti.

Suurin muutos pitää olla ajattelussamme, koska biomuovien tuotanto ei ole se suurin ongelma. Valmistustekniikat eivät juuri ole sen ihmeellisempiä kuin perinteisen muovin, koska biomuoveja voidaan valmistaa samoilla tekniikoilla vain pienin muutoksin prosesseissa. Raaka-aineet vain tulisi hakea meristä, metsistä tai pelloilta.

Ligniini, eli mustalipeä jota nyt poltetaan voimalaitoksissa energiaksi, eli lähinnä sähköksi ja lämmöksi, voidaan jalostaa biohajoavaksi muoviksi. Tämä sellun sivutuote siis nykyisin menee suoraan polttoon ja hyvä asia tietysti sekin, sillä vihreät vaativat aiemmin mustalipeää hävitettäväksi ongelmajätteenä.

Ligniini taipuu myös hiilikuiduksi, eli haloo Uudenkaupungin autoteollisuus.

Mustalipeä  - se vihreiden jäteliemi siis palaa sähköksi ja lämmöksi. Mustalipeän osuus Suomen energiatuotannosta on reilu 10%. Väite, että mustalipeällä tuotettu sähkö menisi pääasiassa sellun keittoon ei aina pidä paikkaansa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sähkönkulutuksesta kattaa Uimaharjun sellutehtaan mustalipeä kolmanneksen koko maakunnan sähköstä. Teoriassa koko Joensuun sähkö tuotetaan  Uimaharjun tehtaan mustalipeällä.

Suomi voisi panostaa biohajoaviin muoveihin, mutta markkinatalous valitsee sen tuotteen joka on halvempi valmistaa ja josta saa paremman katteen. Eli on halvempaa polttaa mustalipeä sähköksi ja öljyteollisuuden poltettava jäte tehdään muoviksi, koska niin on aina tehty.

Jos biohajoavat olisivat meidän vaatimuslistalla tärkeitä teollisuus ja markkinat helposti vaihtaisivat mustalipeän polton biohajoavien muovien valmistukseen. Se on kysynnän ja tarjonnan laki, jos kysyntä on laimeaa tarjonta ottaa maailman haltuunsa. Aktiivisuusmalli tulisi ottaa kysynnän avuksi, eli oma ajattelumme tulee muodostua vaatimukseksi paremmasta maailmasta.

Halpuus on tärkeää, mutta halpa päätyy helposti jätteeksi meriin, eikä se enää ole edullista ajattelua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tyynemeren jätelautasta on otettu harvoin nähty valokuvakin:

http://plasticfreeseas.org/uploads/3/5/0/8/3508313...

Yllättää varmasti monet!

Sivusto tämä:
http://plasticfreeseas.org/great-pacific-garbage-p...

Useiden muovituotteiden etu on juuri se, etteivät ne ole biohajoavia. Ajattelepa vaikka biohajovasta muovista tehtyä viemäriputkea.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Varmasti tuo 15% prosenttia muoveista kattaa myös viemärit, eli ole huoleton ja jatka elämääsi viemärimuovien kanssa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Tämä muoviongelma ei kyllä ole suomalaisten juttu.
Maailmalla, etenkin Aasiassa, käytetään muovia 10 000 kertaa enemmän kuin Suomessa ja sitä kierrätetään siellä 10 000 kertaa huonommin. Suomessahan suurin osa muovista päätyy energiaksi.

Maailman merissä olevasta muovista on vain jotain 0,0001 prosenttia Suomesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Toni ajattelee nyt roskaamisen kautta ja minä ajattelen bisneksen kautta, eli miksi emme ala tekemään sitä biohajoavaa vientiin? Ja samalla pelastetaan meret.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"miksi emme ala tekemään sitä biohajoavaa vientiin? "

Sen pitää olla halvempaa ja parempaa kuin hajoamaton. Muuten ei muita kiinnosta.
Mahtaako onnistua ilman tukia, jotka nekin sitten imetään suomalaisilta veroina?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Kommentin täydeltä mutua, eli ei mitään tutkitttua, mutta kovasti vaan vastustetaan.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #8

"kovasti vaan vastustetaan"

En minä vastusta.
Kerroin vain miten se maailmalla menee.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

Turha vahvistaa väärää maailmankatsomusta toistamalla yleistäviä kliseitä. Olisit voinut laittaa persoonasi peliin, mutta tyydyit menemään siitä mistä aita on matalin.

Avauksessa kerroin saman, eli olemme tottuneet aina tekemään niin, siksi emme tee muutosta, joten sitä ei olisi tarvinnut enää kommentissa vahvistaa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #12

"Avauksessa kerroin saman, eli olemme tottuneet aina tekemään niin, siksi emme tee muutosta"

En ymmärrä. Suomi tekee jatkuvasti muutoksia. Joka vuosi jotain uutta. Mm. 2016 aloitti Orthexin tehdas Lohjalla. Ja 2017 HSY laajensi muovinkeräystään avoimeksi kaikille kiinteistöille.

Arska Hedström

Ei biohajoava muovi ole mikään ratkaisu. Biohajoava muovi jää yhtä lailla luontoon pieniksi partikkeleiksi jotka sitten kerääntyy ravintoketjuun.

Sitten on kokonaan öljypohjaisia muoveja korvaavia bio "muoveja" jotka tehdään esim. maissista ja nämä taas muodostavat ympäristölle vieläkin suuremman ongelman. Mutta en viitsi enempää kirjoittaa vaan tutkikaa tosiasioita ihan itse. Ei kannata mutu tuntumalta luulla mitään.

Googlatkaa vaikkapa: Can you recycle bioplastic? | Footprint
tai lukekaa kansainvälisiä artikkeleita kun Suomessa ei asioista tiedetä.
Esim. https://www.theguardian.com/environment/2008/apr/2...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

Ensiksi, jos kuva ei ole tunnistuskelpoinen ei pidä inttää noin voimakkaasti asiasta asian vierestä. Sinä puhut nykyisistä biohajoavista jos niistäkään. Minä kirjoitin tulevaisuuden biohajoavista, eli niistä mitä nyt jätämme tekemättä.

En siis maininnut maissia raaka-aineena, vaan lingniinin ja kitiinin, jos oikein tuota omaa avaustani osaan tulkita.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Itse törmäsin viime Aasian reissulla TV-lööppeihin, että näyttelijä Jackie Chan on rahoittanut massiivista projektia ympäristön suojelemiseksi.

Tuo Chanin "mainos" pyöri siellä jatkuvasti TV:ssä. Google löytää tuosta aika vähän tietoa..

Asian Rivers Responsible for Polluting 95% of the Worlds Oceans with Plastic, Study Finds
https://nextshark.com/8-asian-rivers-responsible-p...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ympäristöä suojellaan parhaiten tekemällä asioita rasittamatta luontoa, ei niin että mainostamme puhdistavamme kaiken minkä sotkemme.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Ongelma on tosiaan veteen heitetyt jätteet. Vuosittaisella thaimaanreissulla helmi-maaliskuussa samalla paikalla, totesi aivan selvästi ongelman kehittyneen radikaalisti. Muovipussia ja kaikenlaista kanisteria riitti massaksi asti turistien suosimalle rannalle. Aika moni puolituttu kieltäytyi jo menemästä mereen, itse vielä väistelin. Risteilijät laskevat jätteensä veteen, ja kaikki muutkin. Toki tuulet vaikuttavat jätteiden esiintymiseen, mutta eivät poista ongelmaa.

Ongelma ydin on aina se, että kehittymättömämmälle maalle myydään ratkaisu ja halutaan volyymia, kapitalismi ei pysähdy. (Joo lentäminen ei ole ekologista).

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvää pohdintaa totuuden nimissä. Ruotsinlaivoiltakin lähtee mereen vaikka mitä.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Jos se pitää paikkansa, enkä edes epäile etteikö pitäisi, että merissä on 2050 enemmän muovia kuin kaloja, niin taitaa olla viimeiset hetket tehdä asialle jotain. Ja se "jotain" on jotain muuta kuin nämä omaatuntoa puhdistavat toimet, ja yksi hieman huvittavakin on keinokuituisten (muovisten) vaatteiden paheksunta. Tuossakin jätetään huomioimatta se mitä haittoja aiheutuu siitä vaihtoehdosta, eli pukeutumisesta luonnonmukaisiin asusteisiin, ja vielä kun ne "luonnolliset" asusteet eivät ole yhtä hyviä kuin nämä ns. tekniset asut.

Pienen pieni valon pilkahdus on ehkä näkyvissä tässä muoviongelmassa mikäli tuo onnistuu; https://yle.fi/uutiset/3-10163072 . Tutkimuksessa on löydetty entsyymi, joka "syö" tehokkaammin muovia, ja "entsyymin uloste" voidaan kierrättää uuden muovin raaka-aineeksi, mikä ei kai normaalisti onnistu.

Lainaus artikkelista:

"Entsyymin avulla muovi hajoaa alkuperäisiksi raaka-aineiksi. Tämä mahdollistaisi sen, että muovipulloista voisi tuottaa uusia muovipulloja ja näin uuden muovintuotannon tarve vähenisi."

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Esimerkiksi minä en halua ostaa mitään elintarvikkeita biohajoaviin muoveihin valmispakattuna, koska silloin siinä on todellinen myrkytysvaara. Perinteiset muovit ovat myrkyttömiä ja biohajoamattomia, josta syystä ne sopivat erinomaisesti pakkausmateriaaleiksi. Miltei mikä tahansa nyt muoviin pakattu tuote saattaa joutua sellaisiin epäedullisiin olosuhteisiin, joissa biohajoavan pakkauksen tuhotuminen alkaa.

Jos 15% nyt käytetyistä muovituotteista korvattaisiin biohajoavilla muoveilla, sekin vaatisi jo aika paljon tuotekehitysponnisteluja. Pakkausmuovit muodostavat Euroopassa 37...39% kaikesta muovista, jolloin tuo 15% tavoite voisi olla mahdollinen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muoviteollisuus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi

Esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuuden käyttämissä muoveissa biohajoavuus on sitten vain haitta, joten tuohon 15% ei löydy paljonkaan lisää muista muovin käyttökohteista, kuin pakkauksista.

Mitä sitten ligniiniin tulee, niin siinähän blogisti on oikeassa, että sen massavirta on oletettavasti riittävä biohajoavien muovien tarpeeseen verrattuna. Siitä vain olisi varmaankin helpompaa valmistaa bakeliitti- tai melamiinityyppistä biohajoamatonta muovia, kuin mitään biohajoavaa kalvomateriaalia. Kaupan pussit ja kassithan ne käyttötapansa vuoksi ovat
passeleita biohajoaville muoveille, kun säilytysaika on rajallinen. Ligniinimolekyylit ovat häkkyröitä, kalvomateriaalit valmistetaan suoraketjuisista molekyyleistä.

Edellä mainittua perustelen myös sillä, että ligniini itsessään on miltei biohajoamatonta ainetta. Lahottajat tavoittelevat selluloosaa puusta, ligniini jää humukseen. Nekin mikrobit, jotka "syövät" ligniiniä, tuskin saavat siitä ravintoa, vaan ainoastaan poistavat ligniinin selluloosan tieltä.

Ligniini on puussa liima-aineena ja VTT tekisi siitä liimaa:
https://roskasaitti.wordpress.com/2017/02/16/vtt-p...

Uutinen parin vuoden takaa:
https://www.tekniikkatalous.fi/summa_premium/ligni...

Noniin, nythän se taas tuli: kun joku ehdottaa jotain, suomalainen kertoo, miksei se toimi, kun jenkki kertoo, miten se toimisi vielä paremmin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Maailmalla liikkuu uutisia joiden mukaan olisi kehitetty tai keksitty muovia syöviä ötököitä, bakteereita, toukkia, ja sensellaisia.

Minulle tulivat ensimmäisenä mieleen oman autoni helmapellit, jotka eivät ole peltiä vaan muovia. Iskisikö se muovinsyöjäbakteeri heti niihin.

Sitten tuli mieleeni taloni sähkökaapelit, joiden muvieristeet olisivat bakteerin ruokalistalla, samoin muoviset viemäri- ja vesijohtoputket.

Jos muvinsyöjäbakteeri lasketaan irti, koko maailma romahtaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset