Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Hymyile olet valokeilassa Juha.

Pääministeri Juha Sipilä hymyilee jälleen, jos korvia ei olisi keksitty varmaan hänen naama halkeaisi puoliksi, niin leveä on hymy. Viennin arvo on noussut ja vienti vetää 11 prosenttia paremmin kuin viime vuonna. Syytä leveään hymyyn siis on ja Sipilä peräänkuuluttaakin nyt äänestäjien luottamuksen osoitusta seuraavissa vaaleissa.

Tarkastellaan hieman tilannetta äänestäjän kannalta. Viennin arvo on noussut noin 4,8 miljardiin, mutta samalla myös tuonnin arvo on noussut ja alijäämää valitettavasti vielä on. Tuonnin arvo on 5,1 miljardia, eli helmikuussa alijäämä oli 285 miljoonaa euroa. Eipä noilla luvuilla vielä valtion velkaa lyhennetä.

Alijäämään on tullut kuitenkin selkeää kevennystä, mutta vielä on matkaa tasapainoon ja ylijäämään, ei paljoa, mutta riittävästi naaman perusluvuilla pitämiseksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan valtio syytää rahaa runsaasti energiaa käyttäville yrityksille, eli helmikuun alijäämän verran vuodessa. Näihin tukiin ei kuitenkaan työryhmä saanut yhtään muutosta, kuten ei mihinkään muihinkaan yritystukiin, eli massiivisen työryhmän tulos oli pyöreä nolla. Samaan aikaan toisaalla oli rakenteilla suhteellisen muheva tuki, jonka uutisointi jäi hieman katveeseen yritystukiryhmän närkästyksen alle.

Jokainen meistä tietää, että yritystuet eivät kuulu markkinatalouteen, eihän voittoa tekevää yritystä pidä mennä tukemaan, sillä silloin siitä tulee laiska. Kiinnostus markkinoihin katoaa, kun aika menee tukianomuksia täytellessä.

Tuet vääristävät kilpailua, mutta poliitikot rakastavat tukien antamista, koska se varmistaa heidän jatkonsa. Muistellaanpa vaan Jan Vapaavuoren suosion nousua telakkatukien myötä.

Tuet on myös rakennettu vaikeasti katkaistaviksi, eli kerran myönnettyä tukea on vaikea lopettaa. Vaikka tuki on juuri siihen hetkeen räätälöity tulee siitä helposti ikuinen. Yritystukien poistamisen myötä sanotaan menetettävän työpaikkoja, mutta tukia saavat yritykset kyykyttävät lomautuksillaan tuista huolimatta.

Juha Sipilän hallitustunnusteluissa asia jo lukittiin eli hallitusohjelmaan kirjattiin, että teollisuuden kustannuksia ei lisätä. Tuen eliminointi olisi kustannusten lisäystä, joten yritystukien poisto pitäisi korvata jollain muulla rahalla, jota ei katsottaisi tueksi. Kun sellaista yhtälöä ei ole keksitty niin tehtiin nollapäätös.

Miksi sitten sellainen työryhmä asetettiin, jonka tuloksen ainakin entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen jo osasi tuoreeltaan ennustaa asian hautaamiseksi kuuden metrin syvyyteen?

Valtiovarainministeri Petteri Orpon puheita tulkitsemalla yritystuet on betonoitu osaksi yritysten kustannusrakennetta. Minä olen ymmärtänyt, että yrityksellä on oma kustannusrakenne, kaikilla omanlaisensa. Jos joku yritys saa tukea se on hyvä asia sen kohdalla, mutta muiden kustannusrakenteeseen se ei vaikuta. Tuen poistamien ei tarkoita kustannusrakenteen lisääntymistä, vaan tulopuolen heikentymistä. Tuen poisto ei lisää kustannusrakenneta vaikka heikottaa yrityksen kannattavuutta, kustannukset pysyvät vakiona jos niitä ei muilla keinolla karsita. Ja miksi karsittaisiin, koska valtio kuitenkin tukee?

Juha Sipilä siis ottaa viennin noususta kunniaa hallitukselle, vaikka oikeasti hallitus ei ole saanut viennin vetoa vieläkään riittävälle tasolle. Meillä on edelleen velkavipu ja edelleen alijäämä jne…

Jos kiky olisi se syy miksi vienti luo parempia tulevaisuukuvia, niin miksi ei pidennetty työaikaa 16 minuuttia 8 minuutin sijaan, sillä keinoin samoilla ponistuksilla nyt olisimme jo ylijäämän puolella?


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Virossa aloitetaan kevätkylvöt ja Suomessa ruvetaan tekemään tukiaishakemuksia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomi ei nouse ilman Tukiaisia;)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tukiaiset äkkiä maailman kartalle !! :-))

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo Vastaus kommenttiin #14

Teollisuudesta oli lähtenyt jo 2012 mennessä yli 70 t. työpaikkaa. Samaan aikaan kuitenkin mm ssa vanhusten kasvava määrä edellyttäisi niitä lisäkäsiä. Kuitenkaan ei löydy vaatimusten mukaisesti koulutettuja ja kielitaitoisia duunareita pikkupalkalla vanhuksia nostelemaan.

Tilastokeskuksen statistiikkaa

http://www.stat.fi/til/tyokay/2012/03/tyokay_2012_...

http://www.stat.fi/til/atp/2017/04/atp_2017_04_201...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Aktiivimalli ei pure, se vain puhuttaa ja nyt sitä ollaan jo rukkaamassa niin, että youtubesta saa jo kohta bonuksia työhakemuksiin.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Sipilä haluaa edes jonkun sulan hattuunsa. Edes yhden.

No, onko Sipilä porukoineen sitten vastaavasti toimillaan aiheuttanut aiemmin viennin tyrehtymisen ? No ei tietenkään ole. Enkä muuten jaksa uskoa, että Sipilän porukan puuhasteluilla olisi oikeasti paskankaan merkitystä Suomen yrittäjien vientiponnistelujen onnistumiseen. Tekevät kyllä työnsä Sipilän ponnisteluista huolimatta.

Veikkaan, että ilman Sipilääkin maailmantalous kulkisi ihan omia uriaan omalla painollaan ja Suomi siinä muiden mukana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Totta, ei hänellä ole ollut vaikutusta. Hymyillä hän kuitenkin saa.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Mistä se sulka löytyy, mielestäni ei mistään, tai ehkä sittenkin kanatarhasta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ari, tuo vienti on kyllä ihme asia Suomessa. Katsotaanpa näin:

Kaikkien EU- maiden tavaroiden ja palvelusten vienti oli v. 2008 ( vuoden 2010 kiintein hinnoin ) arvoltaan 5.051 miljardia euroa. Vuonna 2017 se oli 6.629 miljardia euroa, joten kaikkien EU-maiden viennin arvo oli kasvanut 10 vuoden aikana 31,0 %.

Suomen tavara- ja palveluvienti oli v. 2008 ( samoin 2010 kiintein hinnoin ) arvoltaan 85,3 miljardia euroa. Vuonna 2017 se oli 81,8 miljardia euroa, joten Suomen vienti oli edelleen -4,2 % pakkasen puolella verraten v. 2008 lukemiin.

Jo Suomen vienti olisi kasvanut v. 2008 jälkeen, kuten kaikiien muiden EU-maiden viennit keskimäärin eli 31,0 %, olisi sen arvo ollut viime vuonna ollut 111,6 miljarda euroa, eli n. 30 miljardia euroa suurempi, mitä se todellisuudessa oli.

Vakiovastaus Nokia selittää maan viennin alamäestä vain pienen murto-osan. Vikaa on ollut varmasti pahasti myös muuallakin.

Nyt ollaan ehkä saavuttamassa viimein vuoden 2008 tasoa, joten politiikoilla eikä millään puolueella ole vielä kehumista, vaan edelleen peiliin katsomisen paikka. Keitä puolueita siellä hallituksessa onkaan ollut sitten v. 2008 ?

On kuitenkin hyvä, että suunta on nyt lopulta viimein ylöspäin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lauri joka avaukseen haen aina hyvää kommenttia jota en kirjoita avaukseen sisälle, joskus sitä ei tule, mutta tänään sen kirjoitit sinä. Kiitos!

Hyvä että suunta on ylös, mutta teot ovat riittämättömiä olleet, vaikka yritystäkin on ollut.

On myös muistettava että osa tuontia on osa vientiä, eli viennin kasvaessa osa tuonnista myös kasvaa. Ja kun hyvinvointi viennin mukana kasvaa kasvaa sitten tuonti vielä lisäkulutuksen kautta lisääntyy lisää.

Jarmo Timonen

Vientitulojen suuri pudotus johtuu ennen muuta paperiteollisuuden, Nokian ja Venäjänkaupan supistumisesta.

Paperiteollisuudesta suljettiin urakalla 2006-2011 7 paperitehdasta, 4 sellutehdasta ja yksi kartonkitehdas - työntekijämäärä väheni noin 40000:sta noin 17000:een. Lisäksi kerrannaisvaikutuksena esim. puunkorjuusta ja kuljetuksesta on vähentynyt tuhansia työpaikkoja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_paperiteollisuus

Nokia työllisti vielä 2008 Suomessa 23320 henkilöä http://yle.fi/uutiset/nain_nokia_kasvoi_ja_kutistu...
ja vuonna 2015 enää 6855 henkilöä. Nokian supistuessa, myös Nokian alihankkijat Suomessa ovat vähentäneet tuhansia työpaikkoja.

Mikähän mahtaa olla Venäjänkaupan supistumisen vaikutus työllisyyteen?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jarmon kommentti on oiva, mutta kuva on tosi epäselvä, vaikka kamerakin taitaa olla hallussa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Niin, ”Äänestää rätkäytetään” ! :D Kesäkuusssa, lokakuussa, huhtikuussa (2019) , kesäkuussa (2019) .

Puuluekokouksessa, eduskunnassa, maakuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa, EU-vaaleissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kustannusrakennetta käytetään hinnoittelun välineenä, jos käytämme kustannusperusteista hinnoittelustrategiaa, johon lasketaan jo tuet sisään, niin sehän ei ole enää tukea vaan osa järjestelmää. Siitä johtuen tukien tulisi näkyä hinnoissa, eli tukea saavien yritysten hinnat tulisi olla kuluttajalle edullisempia kuin tukea saamattomien???

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, VATT teki merkittävän tutkimuksensa yritystuista juuri ennen vaaleja 2015. Käytännössä kaikki puolueet ml Kokoomus ja Keskusta lupasivat leikata hyödyttömiä ja jopa haitallisia yritystukia. Hallituksessa kuitenkin leikkasivat lähes ainoaa hyödylliseksi tutkimuksessa todettua eli Tekes-tukea, jonka OECD:tä myöten ovat kaikki todenneet virheeksi.

Tuo lupaus kuten koulutuslupauskin osoittavat, että näiden kahden puolueen lupauksilla ei ole mitään merkitystä. Pitää vain tutkailla tekoja, niin tietää mistä on kysymys - olemassaolevan vanhan teollisuuden ja pääoman etujen suojelusta uudistumista vastaan.

Se pitää muistaa noissa tulevissa vaaleissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lupasivat leikata, lupasivat paljon muutakin. Vientiä on vaikea leikkaamalla lisätä, mutta tuki ei voi olla osa yritysten kustannusrakennetta. Rakenteita tulee korjata jos yrityksemme kahlaavat tukien varassa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

Pelkkä viennin absoluuttinen arvo ei ole kovin merkitsevä. Diesel nousi juuri kärkeen tavaraviennissä, sen kotimainen arvonlisäys on 17% eli käytännössä 83 pinnaa tuodaan raakaöljynä. Jalostus taas vaatii paljon energiaa, jota tuetaan.Näitä pitäisi oikeasti miettiä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Juuri tästä on kysymys, vienti nousee, mutta samalla tuontikin nousee, kun käteen jää vain jalostusaste niin olisi hyvä puhua tuottavuudesta. Tuki ei tuottavuutta lisäää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Näinhän se on, toinen hyvä esimerkki on Valmet Automotive eli Uudenkaupungin autotehdas. Alkuun pakko sanoa, että arvostan suuresti siellä tehtyä työtä ja ponnistuksia sekä uusia työpaikkoja.

Itse viennin arvon suhteen olisi kuitenkin hyvä ymmärtää muutama seikka. Viime vuonna autojen vienti nousi 2,4 miljardiin euroon. Tullin tavaravienti tilastoi vietävien tuotteiden arvon eikä ota mitenjään kantaa siihen paljonko arvosta on tehty Suomessa.

Valmet Automotiven liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa, joten tämä on karkeasti ottaen arvo, joka syntyy Suomessa. Täten noin 13% arvosta syntyy Suomessa ja tuo määrä hyödyttää BKT:ta - ei enempää. Mersusta vain tuo osa on suomalaista ja pelkkä tavaraviennin arvon tuijottaminen johtaa aivan hakoteille mietittäessä kansantaloudellista merkitystä.

Tätä ei tunnuta oikein sisäistettävän poliitikkojen tahi median piirissä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #50

Täsmäisku! Tuo Suomessa syntyvä lisäarvo on tärkeä, mutta kun halutaan bkt mahdollisimman suureksi lisätään varmuudeksi kaikki mikä liikkuu maan sisällä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Tuen poistamien ei tarkoita kustannusrakenteen lisääntymistä, vaan tulopuolen heikentymistä. Tuen poisto ei lisää kustannusrakenneta vaikka heikottaa yrityksen kannattavuutta, kustannukset pysyvät vakiona jos niitä ei muilla keinolla karsita."

Suurin piirtein samoin olisin itsekin kirjoittanut vielä viikko pari sitten.

Mutta perehdyttyäni vihreiden yritystukikarsintatalkoisiin ymmärsin paremmin, että leijonanosa siitä 4 miljardista yritystukien yhteispotista onkin tietyille suuryrityssektoreille myönnettyjä veroalennuksia jotain asiaa koskien. Energiaintensiiviselle teollisuudelle se on myönnetty energiaverojen karsimisen kautta.

Itse asiassa se siis puhtaasti kirjanpidollisesti tarkastellen nimenomaan useissa tapauksissa lisäisi yritysten kustannuksia. Koska verojen alentaminen on oman mieleni agendalla hyvinkin merkittävässä asemassa, olen taipuvainen suhtautumaan varauksellisesti "yritystukikarsintaan", joka tarkoittaa verojen lisäämistä.

Sen sijaan suorat rahalliset tuet (mm. erilaisiin "kehitysprojekteihin", kuljetustuet, kansainvälistymistuet ja muut vastaavat nerokkaan otsikon alaiset puliveivaukset) olisi syytä lakkauttaa mitä pikimmin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Verotuki on lähinnä veropolitiikkaa. Yritystuet ja verotus tulisi irrottaa käsitteenä toisistaan. Kun kyse on kuitenkin suurteollisuudelle suunnatusta veroalesta pitäisi sitä laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä, silloin kai olisimme taas samaa mieltä?

Kun yritykisllä on samat säännöt, niin myös verokohtelu pitää olla sama.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Kun Suomi upposi 90-luvun lamaan se tiesi valtionvelan kasvua 13 % tuonne 56 % siis suhteessa BKT:seen. Ahon hallitus oli paineessa silloin. Velan kasvu saatiin taittumaan vasta 1996.

Ahon hallitus vaihtui Lipposen sateenkaareen vuonna 1995. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vaihtui Sauli Niinistöön vuonna 1996.

Niinistön johdolla Suomi maksoi ulkomaanvelkaansa aina vuoteen 2003 saakka.

Sitten tuli mukaan velanmaksuun Antti Kalliomäki Jäätteenmäen ja Vanhasen hallituksissa.

Kunnes vuoden 2008 tilanteen ollessa jo 32,7 % se kiipesi nykyisiin lukemiin kymmenessä vuodessa, eli yli 61 %. Velkaa on otettu kymmenen vuotta yhtäperää ja sitä joudutaan edelleen ottamaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #21

Jos tarkkoja ollaan niin lyhensi sitä jonkin verran Heinäluomakin ja myös Katainen kunnes finanssikriisi iski.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkin...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #28

Suomen julkinen velka on kasvanut vuodesta 1992 vuoteen 2018 yhtäjaksoisesti koko ajan kahta hyvin pientä poikkeusvuotta lukuunottamatta, mikäli nyt on uskominen EKP:n tilastointiin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

Näyttää nuo tilastoinnit vaihtelevan aika paljon.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #28

Outoja lukuja Seija linkkisi takana, eli siellä velkaantimisasteemme on vain 46 % kun toisaalta löytyy yli 60% lukuja.

http://www.findikaattori.fi/fi/44

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #32
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #38

On tuokin käppyrä, eli BKT jana koskettaa velkaa ja siti velan sanotaan olevan noin 50%.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #39

Valtiokonttorin sivuilta löytyy tilastoa, linkki tähänkin:

Julkisyhteisöjen alijäämä 0,6 prosenttia ja velka 61,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2017

http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/index.html

http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot/Valtionv...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #40

Aika rajut heitot siis pelkästään sinun lähettämien linkkien arvoissa. Jos muistan hatusta oikein niin heittoa tulee kymmenisen prosenttia.

Erotus selittyy sillä että isot luvut ovat julkisyhteisön lukuja ja pienemmät ovat onneksi niitä kansaan kohdistuvia.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #42

Valtiolla (kansalla) ei kuitenkaan ole mitään hätää - ainakaan jos korot eivät nouse huomattavasti.

Suomella on lähes 100 miljardia velkaa, jota ei tarvitse maksaa pois

https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/suomel...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #44

Valtio maksaa 100 miljardin valtionvelastaan korkokuluja vain noin 1,5 miljardia euroa vuosittain.

Kerrotaan tämä asia kauniisti aktiivimallin kärsineille osapuolille, että ei tule heille paha mieli. Vaikka heillehän tuo matala korkotaso on hyvä asia, sillä muuten heidän aktiivisuuttaan koeteltaisiin paljon tiukemmin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #38

Keväällä 2009 Suomen valtion velka oli 53 miljardia euroa ja nyt arvioidaan sen olevan jo 106 miljardia euroa. Velka on 9 vuodessa tuplaantunut, mutta BKT ei ole tuplaantunut. BKT vääristää laskentakaavaa kun sinne on ympätty kaikki mahdollinen ja ei mahdollinen.

Bkt on luotu talouspolitiikan seurantavälineeksi, mutta näyttää siltä, että seurantaväline ohjaakin politiikkaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #38

Itse käytän mieluumin valtionvelan sijaan eurostatin määrittelemää julkista velkaa. Kyllä kuntienkin velka on lopulta valtion ja veronmaksajien vastuulla.

EKP ja Eurostat eivät taida edes tuntea ns. valtionvelkaa, vaan ilmoittavat luvun julkiselle velalle.

Vuoden 2017 Suomen julkinen velka oli vuoden lopussa 140,3 miljardia euroa, joka on 62,6 % / BKT.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #46

Nuo luvut ovat jo lähempänä totuutta.

Miksi me feikkaamme itseämme epämääräisillä luvuilla, jotka pätevät vain Suomessa?

Se on sisäpolitiikkaa, hymyile Juha olet valokeilassa;)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mä hitusen vierastan tätä ajatusta siitä, etteivätkö alennetut verokannat yms olisi tukea. Ymmärrän väitteen pohjan, mutta yleisesti sekä Suomessa että Euroopassa niputetaan tuon termin alle. Olen tästä vääntänyt aiemminkin ja vaikka tuki tarkalta merkitykseltään on eri, niin käytännössä tähän lasketaan myös veronalennukset suhteessa muihin.

Jos nyt vaikkapa Ruotsi laskisi henkilöautojen tuotannosta kaikki verot heiltä nollaan, niin sanottaisiinko ettei Ruotsi tue autoteollisuutta suhteessa muihin. Sekä muuhun teollisuuteen että muihin maihin.

Suurteollisuudella kuten UPM:llähän on se tilanne, että ensin se saa sähköä teollisuudelle tarkoitetulla merkittävästi alemmalla sähköverokannalla. Sitten se saa erikseen vielä energiaveron palautuksen siitä jo alemmalla verokannalla maksetusta energiasta. Nythän myös kaivokset sekä kasvihuoneet ovat tuon alemman verokannan piirissä - palautuksia ne eivät sentään saa.

Lopun listaa ihmettelin, kukletustuilla on paikkansa Suomessa ja kansainvälsitymiseen sekä vientiin tähtäävillä on sentään joku tavoite suhteessa vaikkapa puhtaasti alueellisiin yritystukiin, jotka vääristävät merkittävästi sisöistä kilpailua epäterveellä tavalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Onhan se tukea, eihän sitä kukaan kiistä, mutta olisi aiheellista puhua yritysten verotuista ja kehitys- ym. tuista erikseen.

Silloin niihin olisi helpompi perehtyä ja helpompi mieltää keskustelussa, mutta nyt ne halutaankin nivoa yhteen, että ei yksikään tuki olisi helposti alas ammuttavissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Koska UPM saa erikoistukea ei se ole yleisesti yritystukea, vaan tulkitsen sen UPM-tueksi. Eli yritystuen varjolla voidaan tukea mitä tahansa ja kaikki luetaan yritysten saamaksi tueksi, vaikka sitä tukea saa vain kourallinen yrityksistä.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Pitkän, raskaan, raastavan, laudan ja kaikinpuolin viheliäisen talven jälkeen kevät tulee vihdoin hallituksen ja erityisesti Juhan ansiosta muuten kevät ei olisi tullut koskaan ja kenenkään vuodenaikamuisti ei riitä viime kevääseen, hyvä jos syksyn loppuun ja syihin miksi talvi alkoi ja kenen takia, saati että kukaan osaisi vertailla keväitä keskenään, syitä niihin, syitä vuodenaikoihin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Talvi ei ollut erityisen raastava, oikeastaan ilmat olivat kuin Kekkosen aikana, eli aurinko paistoi ja pakkanenkin paukkui.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Vahtera ja litania numeroita, ei auta vienninveto silloin kun toivokin on jo, siis jo viety: "Suomalaisilta on viety toivo." https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2018/04/...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Toivo ei ole mennyt. Katso vaikka Juha Sipilän kasvoilla olevaa hymyä.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Toivo on myös esim. uskonnollinen käsite, ja jeesus kuulemma pyyhkii kyyneleet. Mutta vain Juhalta, joka viellä sentään jaksaa hymyillä. Toivo on myös oululainen kuunari, vuonna 1883 vesillelaskettu purjealus. (wikipedia) En kuitenkaan jaksa uskoa että Juhaa hymyilyttää kyseinen kuunari, vaikka mistäpä sitäkään tietää näinä niin absurdeina aikoina ;O•

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Jos mietitään vaikka energian verotusta, niin mitä järkeä on tehdä sellaista veromallia kun sitten muutama yritys vapautetaan siitä yritystuilla? Esimerkiksi UPM taitaa olla yksi suurimmista tuen saajista ja se vääristää myös alan kilpailua kun muut eivät sitten samaa tukea saakaan.

Monissa maissa on joitakin toimialoja vapautettu tai niiden energiaverotusta pienennetty. Se koskettaa kaikkia alan yrityksiä eikä kuten Suomessa, joitakin yksittäisiä.

Suomi on täysin korruptoitunut maa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Toivo, oululainen vuonna 1871 vesillelaskettu purjealus.
Toivo (kuunari) oululainen vuonna 1883 vesillelaskettu purjealus.

Monta toivoa on veteen heitettynä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomessa on yritystuet ja pysyy.

Euroopassa on noin 1850 miljardin euron suuruinen harmaatalous ja sekin pysyy.

Suomessakin harmaatalous on monta kertaa suurempaa kuin yritystukipotti, kun yritystukia ei saatu leikatuksi, ei leikata harmaata talouttakaan.

Mikään ei muutu ja Juha hymyilee, kun kannatus säilyy...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomessa toteutetaan hyvinvointivaltiomallia, jossa verotus on kireää, mutta kaikki saavat verovaroin kustannettuja julkisia palveluita edullisesti tai maksutta. Yrityksille sitä myös tukina jaetaan tämän kaiken muun päälle.

Osa kansalaisista on järjestelmän nettomaksajia.

Koko maan asuttuna pitämisen merkitys on juhlapuheiden suola, mutta maksaa paljon, eikä edes pidä paikkaansa.

Siitä huolimatta Suomessa on ärhäkät työmarkkinajärjestöt, joilla on itsenäistä valtaa lakkoilla ja sopia ruhtinaallisista palkoista kaiken tukemisen päälle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jäin pohtimaan tätä viimeistä: "Siitä huolimatta Suomessa on ärhäkät työmarkkinajärjestöt, joilla on itsenäistä valtaa lakkoilla ja sopia ruhtinaallisista palkoista kaiken tukemisen päälle."

Jos minä katson vaikkapa kolmea nykyisen hallituksen vuotta, niin siihen mahtuu kiky-sopimus ja yksi merkittävä lakkopäivä liittyen aktiivimalliin. Kiky lienee varsin poikkeuksellinen ratkaisu Euroopassakin ja lakkoja on ollut aika vähän.

Jotenkin en tunnista tätä ärhäkkyyttä muutoin kuin kenties puheiden muodossa, joka nyt on ihan normaalia retoriikkaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ärhäkkyys ei näy, mutta näkyy sittenkin jos katsoo sitä syvältä. Ilman ay-liikkeiden "ärhäkkyyttä" koko kikyä ei olisi tarvinnut tehdä, olisi vain tehty paikallisesti joustojen sallimissa rajoissa jo vuosia sitten, eikä mitään suurta näytelmää olisi koskaan tullutkaan.

Miksi kikyssä sitten meni vuosi jotta saatiin mitään aikaan, ja miski nyt rakennusliitto uhkaa kikystä huolimatta lakoilla. Me vain olemme lakkouhkan alla jatkuvasti, milloin tahansa joku näkee tilaisuuden lakkoilla tai uhata lakolla se tapahtuu.

On tosi epätavallista, että pääministerin pitää keskittyä kikyyn ja hallitusneuvotteluun yhtäaikaisesti. Jos ei olisi ärhäkkää ay-liikettä niin tuskin olisi noin toiminut kuten tuli jo sanotuksi.

Kaikki aktiivimallit ja muut manooverit ovat vain ay-liikkeen taltuttamista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #53

Paikallisissa joustoissa on sama ongelma kuin ennenkin - halutaan yksipuolista sopimista tahi sanelua olematta valmiita Ruotsin ja Saksan mallien mukaiseen myötämääräämisoikeuteen ja hemkilöstön edustukseen mm yrityksen hallituksessa. Ei voida ottaa vain toista puolta noiden maiden ratkaisuista. Edelleenkin minulle on arvoitus miksi tämä on EK:lle ongelma vaikka esim Suomen Yrittäjät ovat rakentavammalla linjalla.

Mitä tulee rakennusliittoon, niin Suomessa on tällä hetkellä suuri rajentamisbuumi. Pitäisikö siis tekijöiden olla ottamatta siivua siitä ja vain omistajien hyötyä tästä? Miksi näin pitäisi tehdä markkinataloudessa? Yhden keskeisimmän tuotantotekijän pitäisi olla ottamatta myös itselleen hyöty kasvusta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #54

EK on sisällä tässä ärhäkkäiden joukossa onhan sekin ay-liike tavallaan, eli samaa mieltä. SY on ulkona kuin tampoonin narut tai lumiukko juuri EK:n ja muiden ay-liikeärjyjen toimesta ja kaikista enemmän omasta syystään. Sy haluaa vain kerätä jäsenmaksuja ja järjestää kunnallisseminaareja, mutta ei todella ole ärhäkkä pitämään pienyrittäjien puolia.

Nössö järjestö se SY, toiset ovat ainakin ärhäkämpiä, mot.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #54

- Yhden keskeisimmän tuotantotekijän pitäisi olla ottamatta myös itselleen hyöty kasvusta.

Niin lakon avulla omaan taskuun ärhäkkäästi ja muka ansaitusti. Missä tässäkin nyt joustot ovat. Lakko on joustoista viimeisin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #56

Jos ollaan pattitilanteessa, niin mitkä muut ovat nähdäksesi muut vaihtoehdot?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kaistakorpi, Suomen ay-liike on aivan varmasti hoitanut palkankorotusten suhteen tonttinsa maassa hyvin viimeisten 10 vuoden aikana - jopa liian hyvin. Ay-liikehän on kiinnostunut vain jäsennistölleen maksettavasta rahasta ja rahan arvoisista eduista.

Vuodesta 2008 lähtien Suomen julkisen sektorin ja yritysten maksama palkkkasummat ovat nousseet huomattavasti enemmän, mitä muissa EU-maissa keskimäärin. Tämä on tapahtunut aikana, jolloin Suomen BKT ei ole kasvanut LAINKAAN, mutta kaikkien muiden EU-maiden BKT on kasvanut kiintein 2010 hinnoin 8,1 %. Suomen palkankorotukset eivät ole oleet perusteltuja tai järkeviä.

Tuona samana aikana Suomen julkinen velka kasvoi yli kaksinkertaiseksi 120 %:lla, kuin muissa EU-maissa velkaantuminen kasvoi 71 %.

Suomen vienti on edelleen arvoltaan matalammalla, mitä se oli v. 2008 muiden maiden kasvatettua vientiään v. 2010 kiintein hinnoin yli 30 %.

Työttömien määrä on kasvanut samaan aikaan n. 200.000 > n. 400.000 työtilaisuuksien pirstaloiduttua tämän lisäksi vielä entisestään.

Kaistakorpi, miten nuo palkankorotukset ihan niin kuin omasta mielestä meni sitten vuoden 2007 vaikutuksineen ?

Suomen ay-liikehän lupasi pyhästi pysyä maltillisella linjalla EMU-päätöksen yhteydessä ja tämä olikin kaikkein suurin ehto rahaliittoon siirryttäessä.

Oleellista on, että BKT ei ole kasvanut 2008- 2017 sen senttiäkään 120 miljardin lisävelanotosta huolimatta, joka on jo Kreikkaan verrattava mahalasku kerrakseen.

Julkiset menot meillä ovat kasvaneet v. 2008 - 2017 eniten koko EU:n alueella -pientä veroparatiisia Luxenburgia lukuunottamatta - rahoitettuna rajuin veronkorotuksin ja sen lisäksi velkarahoin.

Ei hyvältä näytä ay-liikkeen aiemmat saavutukset tänä päivänä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #59

Lauri,

kiitos! - eikä tänään Juha Sipilän & hallituksen!!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Eikö olisi selväpiirteistä, että yritystukia ei saa, jos ei yritys maksa veroja Suomeen ?
Mites tähän kuvaan mahtuu mm. Fortum, joka laajentaa veropartiisitoimintaansa Irlannissa jne.. ?

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Juhalla on sympaattinen hymy. Hän on sitkeä mies, kun jaksaa hymyillä kaikesta riepottelusta huolimatta. Tsemppiä Juha!!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Elle Marketta,

luehan lisää - niin sinunkin pitäisi vihdoin viimein päinvastoin erityisesti vakavoitua! - eikä huomioida valtiomiesten vain vallattomia otsakiehkuroita:

Sipilä ratsastelee ja patsastelee muitten hepoilla… :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2531...

"Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan* :
09 huh 2018

Kirjoittanut Pauli Vahtera | 155 Kommenttia

"Suomi on suurten päätösten edessä. Onko meillä enää varaa kohtalokkaiden ja peruuttamattomien virheiden tekemiseen. Yhtä kohtalokasta on ajautua virheisiin mitään tekemättä.

Hallitus pakottaa eduskunnan enemmistön SOTE-ja maakuntauudistuksiin, vaikka niiden uskottavuus on viime kuukausina mennyt. Hallituspuolueissakin rakoilee, esimerkiksi kansanedustajat Elina Lepomäki ja Hjallis Harkimo ovat perustellusti kaatamassa uudistukset. Myös emeritusprofessori Martti Kekomäen kannanotto on varteenotettava.

SOTE-uudistusta markkinoitiin kolmen miljardin euron säästöillä. Mitään perusteita säästöjen syntymiseen ei ole esitetty. Tulee käymään päinvastoin. Miljardeja tulee siirtymään kansainvälisten toimijoiden voittoina veroparatiiseihin."

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2018/04/...

Median ensimmäinen uhri näyttää olevan totuus:

http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

Avoin kirje Juha Sipilälle ja Timo Soinille + :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2052...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset