Kuka Suomessa määrää markkinat?

Talouttamme väitetään yleisesti markkinataloudeksi, mutta käytännössä yksikään valtio ei täytä kriteeriä puhtaasta markkinataloudesta tai suunnitelmataloudesta. Ei siis puhtaasti olla markkinatalous, vaikka markkinatalous onkin monien mielestä syypää köyhyyteen.

Julkisen vallan annetaan puuttua Suomessa markkinoiden toimintaan, eli lainsäädäntö nakertaa markkinatalouden reisiä. Markkinatalous ei Suomessa tai missään muuallakaan seiso omilla jaloillaan. Se ei silloin voi olla markkinatalous ja se on selkeästi jotain muuta.

Jos meillä olisi markkinatalous, julkinen valta ei puuttuisi mitenkään markkinoihin. Miksi meillä valtiovalta sitten puuttuu markkinoihin, vaikka olemme olevinamme markkinatalousmaa? Jos ei puuttuisi, niin olisko meillä tehottomat vaiko liian tehokkaat markkinat? Sitä valtio meillä vahtii.

Tästä holhonnasta johtuen on meillä Suomessa verrattain heikko ostovoima eurooppalaisten maiden vertailussa. Koska palkat ja verotus ja niiden suhde toisiinsa vaikuttaa myös ostovoimaan. Vodaan vetää johtopäätös, että joko palkat ovat liian matalat tai verotus liian korkea. Päätä itse kumpi, vai molemmat tekijät ovat oikein? Kuljetuskusannuksia usein moititaan ostovoiman heikkoudesta, mutta kannattaahan Kiinasta tuoda Suomeen halpatavaraa, joten ei välimatka Nuorgamista Hankoon ole se selittävä tekijä.

Perusajatus talousopeissa pohjautuu mikrotason toimijoiden päätöksiin, eli tavallinen kuluttaja päättää valtaosan markkinoiden ostopäätöksistä. Mutta kun valtiovalta on kolmikannassa päättänyt puolestasi, niin hintoja ei määrääkään sinun ja kauppiaan sopimat, vaan sopimustanne on rajattu verolailla ja kolmikantaisilla sopimuksilla. Sinua edustaa siellä päätöksissä sinun omat edusmiehet, jotka on valittu demokraattisesti. Demokratia siis ohjastaa markkinataloutta hyvin voimakkaasti. Silti jos jotain menee taloudessa pieleen on se useimpien mielestä markkinatalouden syy.

Suomessa valtio haluaa holhota, mutta ei halua kantaa holhouksen takia vääristyneen talouden vastuuta, vaan syyttä markkinoita, eli pääosassa sinun ostokäyttäytymistä- Kuluttaja/äänestäjä joko ostaa liian vähän tai lainaa liian paljon tai aivan mitä tahansa, mutta päättäjä eduskunnassa ei koskaan voi Suomessa olla väärässä, sillä hänellä on valtakirja sinulta. On vaikka et olisi koskaan edes äänestänyt ketään.

Suomessakin markkinoiden toiminnan holhoaminen on eräs julkisen vallan tehtävistä. Markkinataloudessa markkinat hoitavat tämän kehityksen itse, tavaran kysyntä ja saatavuus määrittää hinnan.

Talouden perimmäinen päämäärä on ihmisen tarpeiden tyydyttäminen. Ostovoima määrittää sitten sen kuinka täydellisesti sinä ostotarpeitasi tyydytät. Markkinataloudessa jos ostat yhdellä eurolla ja myyt kahdella niin yhtälö on selkeä, mutta sekataloudessa sinun tulee korottaa hintaa muiden päätöksillä loppukäsessä sinun oman edustajasi pyynnöstä, eli sinun on huomioitava työehtosopimukset, verolainsäädäntö ja kilpailulait ym.

Esimerkiksi bruttokansantuotteesta on tehtävä ostovoimakorjaus jos haluaa verrata sitä joihinkin muihin bruttokansantuotteisiin. Suomen bkt vuonna 2005 oli 37 014 USD, kun se harjataan ostovoimaiseksi, niin se putoaa liki 6000 USD eli oikeasti se jää 31 208 dollariin.

Tämä on tyypillinen hyvinvointihaitta, eli valtio demokraattisesti käyttää varojamme sinun hyvinvointisi parhaaksi, ja tätä virheellisesti kutsumme markkinataloudeksi.

Jos sitten kun kansa napisee hintojen korkeaa tasoa, vastaväittäjä sanoo herkästi, että markkinataloudessa sinä päätät mitä haluat maksaa. Ja se on totta, kun äänestää hyväntahtoista hölmöä eduskuntaan saa sitä mitä tilaa.

arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu