Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Eikö lama koskaan opeta mitään

 

Nyt kun finanssikriisi on pääministeri Sipilän ja muidenkin hallitusmielisten mukaan takana niin on kai sopiva aika hieman kerrata viimeistä kymmentä vuotta.

Markkinatalous toimii niin, että markkinat määräävät. Suomessa näin ei tapahdu, tuskin näin säänneltyä markkinataloutta voidaan markkinataloudeksi edes kutsua. Parempi ilmaisu on sekatalous, jossa kolmikannan haamu on yhä vallassa ja takaraivoissamme olemassa.

Markkinatalous lypsää markkinoita, miksi se silloin tappaisi kuluttajat? Markkinatalous ilman markkinoita on tuhoon tuomittua ei kapitalisti voi ostaa itseltään, pitää olla markkinat josta kate lypsetään.

Kapitaali etsii markkinarakoa ponnekkaasti ja vaihtaa taktiikkaa markkinoiden imussa. Saako kapitalismi tai markkinatalous mitään hyvää aikaiseksi? Se on markkinoista kiinni, vain markkinoiden käyttäytyminen muuttaa markkinoita, lypsäjä lypsää lehmää joka tuottaa. Mahoa lehmää ei kukaan lypsä, mutta lihaksi se vielä kertaluontoisesti kelpaa.

Vaihtoehtona on valtion talouden säätely, joka tarkoittaa laajempaa verotusta ja laajempaa holhousta. Se voi toimia vallan hyvin jos kaikki ovat siinä mukana, mutta tuskin on. Aina löytyy joukosta kauppiasveren tahraamia kauppiaita jotka kauppaavat itsensä massoille ja rikastuvat vaikka järjestelmä olisi mikä.

Se kehitys joka tapahtui 1970-luvulta 1990-luvulle pysähtyi vuonna 2008, eikä Suomessa ole vieläkään päästy 2008 luvun tasolle. Kymmenen vuotta on sinnitelty lainarahan turvin. Kataisen hallitus elvytti ensimmäisenä laman jälkeisenä vuonna, mutta sen jälkeen on enemmän tai vähemmän on taiteiltu leikkausten ja tulevaisuuden nimiin tehdyn toiveikkuuden valossa.

 

Jos haetaan lähtöpiste toisen maailmansodan loppumisesta on kehitys tässä sekataloudessa ollut valtaisa. Mutta viimeiset kymmenen vuotta on ollut rämpimistä. Olemme olleet ikään kuin hukassa, taloustieteilijät puhuvat ristiin, toiset elvyttää, toiset taas kiristävät taloutta. Menneisyyteen emme enää pääse, elämmehän nykyaikaa, globalisaatio on ja pysyy aikansa. Emme haikaile kivikautta tai 1990-luvun lamakautta. Etsimme sitä kehitystä joka tapahtui parhaiten ehkä pienen hetken ennen 90-luvun lamaa ja sitten hetken pidempään ennen vuoden 2008 romahdusta.

On vain muutamia tekijöitä jotka ovat muuttuneet. Rahaa on tehty lisää, mutta inflaatiota ei ole. Rahaa painettiin kiivaasti deflaation pelossa ja se onnistuttiin taittamaan. Valtioiden velkaantuminen on kuitenkin painanut odotukset matalalle. Valtiot ovat rahoittaneet markkinoita, mutta rahaa ei ole jaettu ruohonjuuritasolle, vaan se on haravoitu harvempiin taskuihin. Raha pyörii pörssin sisällä, jos et ole sijoittaja et ole pelissä mukana.

Suomi nousee kapitalismin voimin globalisaatiossa, jos kansainvälistä kasvua on olemassa. Toistemme paitoja pesemällä me emme pelastu, vaikka devalvoisimme sisäisesti itsemme hengiltä. Silti järkiperäinen tiukka talouspolitiikka on tarpeen. Valtio ei voi rahoittaa kansakuntansa elämää. Rattaiden on pyörittävä markkinoiden mukana ja ostaja päättää mitä tuotetaan. Markkinataloudessa kuninkaan osan pitää olla kuluttajalla ei kauppiaalla. Nyt olemme laiskoja kuluttajia, kun on lama ja taantuma. Pelkoa on media vain ruokkinut kohta vuosikymmenen, eli ei ole ihme, että velkaannumme, kun kuluttajat eivät luota tulevaisuuteen.

On markkinoiden moraalikato, eli yritykset ovat kääntäneet taskunsa valtion suuntaan ja elävät valtion hallinnnon kanssa sopuisasti, koska suurin osa liikkuvasta rahasta on verorahaa. Kun kuluttajilla ei ole rahaa siirtyy markkinat muualle, eli alkavat lypsää sieltä missä sitä rahaa on. Keskuspankit ympäri maailmaa painavat rahaa ja markkinat lypsävät sitä. Kuluttajia ei enää tarvita rahaa saadaan ilman tuotteita, sioitetaan kaikki löysä raha pörssiin ja kurssit nousevat.

Sanotaan, että Ruotsissa on asuntokupla, eli asuntojen hinnat ovat todellisuutta suuremmat. Sellaista varmaan on, mutta onko pörssissä myös kupla? Onko pörssikurssit todellista arvoa suuremmat? Kun keskuspankkien raha lopahtaa nousun alkaessa pitää markkinoiden alkaa toimia entiseen malliin. Mutta tapahtuuko se, kun kapitaali on tottunut lypsämään valtiota ja siirtänyt ansaintafilosofiansa pörssiin.

Asuntokuplia, tai pörssikuplia ei syntyisi, jos markkinat toimisivat ja kasvua olisi koko ajan tasaisesti.

Suomessa kahdeksankymmentäluvulla, kaikki olisi mennyt hyvin, jos vain asuntojen arvot olisivat ikuisesti nousseet.

Kun näin ei tapahtunut syntyi 90-luvun lama. Valtio pelasti pankit josta seurasi pienyrittäjien sekasorto. Kaikki eivät olleet samalla viivalla, jopa samalla pikkukylällä toimivat pankit rokottivat asiakkaitaan aivan eri asteikolla. Ja valtio katsoi päältä kun sotaa käytiin. Henkilökohtaiset vastuut olivat muutamille tuntemattomat ja laskun kuittasi veromnmaksajat. Pankin tappiot sosialisoitiin markkinatalousmiesten voimin.

Pankit saivat hyötyjä laittamalla yrityksiä lihoiksi surutta, kun valtion piikki oli auki. Mutta pankit saivat myös harmeja sen seurauksena. Pankkeja alettiin läpivalaista, koska valtio halusi päästä tarkkailemaan pankkeja paremmin, että enää koskaan ei näin enää tapahtuisi. Se johti siihen että pankit eivät enää ota riskejä, vaikka rahaa olisi riskiä ottaa. Kun lainahanoja kiristetään asuntojen hinnat eivät nouse ja se jarruuttaa myös investointeja. Pankkien nuivuus vaikuttaa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Pankit saivat ”ilmaista” rahaa valtiolta, joka myöhemmin osoittautui taakaksi yrittäjyydelle.

Eihän pankit ole mikään tuottava bisnes ilman asiakkaita, jos pankkien ovet eivät käy ei siinä silloin tulostakaan näy. Pankkien tarkoitus on ottaa siivu lainanottajalta, jos lainaa ei myönnetä jää siivut saamatta. Siksi piti nostaa palvelumaksuja, työntää ottomaatit ulkoseinään, että pankkisaliin ei tule rahvaan tuomaa hiekkaa. Rahaa voitiin tehdä pörssissä ja sitä myös siellä tehdään. Se on kuitenkin kuplarahaa, sillä osakkeiden arvo ei nouse ”omia paitoja pesemällä” eli jostain on saatava oikeaa arvonnousua.

Kun pankit eivät uskalla innostua lainaamaan riskillä ei kukaan enää halua kasvaa lainarahalla. Pinnalle päässeet pokayritykset pärjäävät ison kassansa turvin ja investoivat omalla rahalla. Se johtaa siihen, että kilpailu häviää ja lopulta olemme kartellien alla.

Suomessa on lähdetty kuitenkin keynesiläiseen tempputyöllistämisen uralle, jossa valtio pumppaa rahaa ja valvoo kenelle rahaa annetaan. Terve talous ei toimi noin, siellä yritykset kasvavat kilpailun ja kuluttajien ehdoilla ei valtion vaalikausien tai demokratian mukaan. Ei talous kasva äänestäen, vaan hyviä kannattavia päätöksiä tehden.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Mielestäni villakoiran ytimessä on nykyisen fiat(paperi)-rahajärjestelmämme ongelmat:

Nykyinen raha- ja pankkijärjestelmä johtaa automaattisesti ylivelkaantumiseen, jota nyt yritetään epätoivoisesti korjata globaalilla rahaelvytyksellä. Ja lopulta päädytään valuuttojen romahdukseen.

Koko kuvio selvisi itselleni Ville Iivarisen Raha-teoksesta:

https://intokustannus.fi/kirja/raha/

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Noin on, eli talousgurut eivät ajattele ikiliikkujan tavoin, vaan niin miten kermaa saadaan eniten pintaan.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ei se fiat-raha tässä ongelma ole vaan valtioiden velkaannuttaminen globaalilla verokilpailulla. Yksityisten ihmisten korkea veroaste johtuu vain siitä, etteivät kaikki tahot osallistu veronmaksuun. Tämä johtaa heikkoon kulutuskysyntään ja kysyntälamaan, työttömyyteen ja tätäkin kautta verojen nousuun. Ihmiset myös koettavat paikata ostovoimavajettaan velkarahalla.

Se oli joku Baselin kokous joskus 1980-luvulla, kun valtioilta kiellettiin keskuspankkirahoitus, eli setelikone. Nyt tätä kierretään EKP:n lainojenosto-ohjelmalla. No minneppäs muualle lainakirjojen myynnistä saadut rahat sijoitetaan, kuin pörssipeliin. Kupla puhkeaa ihan kohta ja rahastoidut eläkevarammekin tulevat hupenemaan.

Sitten lokaali näkymä: Tämä taajama kuuluu siihen Suomen alueeseen (n. 90% pinta-alasta), minne ei sijoitusmielessä kannata mitään rakentaa. Rakentamiseen ei ainakaan lainaa ole tarjolla, edes remontteihin. Pentti Haanpäätä mukaillen, tuntuu kuin maailma olisi tullut valmiiksi. Kunta painii tyhjien vuokra-asuntojensa kanssa (käyttöaste 70%) ja nostaa vuosittain vuokria arava-tappiin ja ajaa asukkaita näin muualle. Tyhjiä teollisuushalleja jaetaan ilmaiseksi. Urheilukenttä nurmettuu ja koulut sekä päiväkodit homehtuvat.
Niin tätä lamaa on opiskeltu jo pian 25 vuotta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Alkaako romahdus Yhdysvalloista? Varallisuus jakautunut hyvin epätasaisesti ja keskiluokka supistunut ja köyhtynyt. Niin on käynyt myös meillä, pienemmässä mittakaavassa tosin.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Oma veikkaukseni on että kriisi alkaa euroalueelta, sillä se ei ole yhtenäinen valtio kuten USA.

Itsenäisten valtioiden rahaliitto ei voi toimia edes teoriassa. Se yhdistettynä automaattisesti ylivelkaannuttavaan pankkijärjestelmään johtaa väistämättä kriisiin.

Euroalue tulisi purkaa sekä tehdä raha- ja pankkiuudistus, mutta molemmat ovat poliittisia mahdottomuuksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset