Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Yritystukiryhmän työaika loppuu kuun lopussa

Yritystuista ei päästä Suomessa koskaan, vaikka niistä luopumiseksi on perustettu yritystukien uudistamista ehdottava työryhmä. Työryhmä joka on asetettu 1. lokakuuta 2017 on määrä antaa selvitys viimeistään 28. kuluvaa kuuta. Mutta uskon että se selvitys jää talviolympialaisten varjossa pimentoon. Eikä sitä muista kukaan enää maaliskuussa.

Valtion suorat yritystuet ja erilaiset verotuet ovat noin 3,6 miljardia euroa, mutta voidaan piilotettujen veroetujen kanssa laskea jopa kahdeksaan miljardiin saakka.

Voidaan laskea tietyt verotkin tuiksi, koska verohelpotusten vuoksi valtion kassa ei täyty veroalennusten suojassa olevien yritysten saadessa näin etua valtiolta. Esimerkkinä alennetut sähköverokannat ja työkoneiden lupa käyttää polttoöljyä jossa on dieseliä alempi verokanta.

Yritystuet ova myös innovaatiotukia, joita voidaan hakea tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Oulussa on sellainen ”kempelepolish”, joka on saanut tukia vuosikausia tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Kun sitten läpimurto olisi tullut oli pääministeri ”rasite”, eikä menestystä suomalaiset olisikaan halunneet miljooniensa vastineeksi.

Asetetun työryhmän pääpointtina on nimenomaan innovaatiotuet ja määrärahat, joidaan siis puhua noin 3,6 miljardin kysymymyksestä.

Valtio on ottanut tässä omituisen roolin, eli mitä pankit, eikä yksityinen rahoitus sun surminkaan rahoita, niin valtio kyllä rahoittaa. Sillä edellytyksellä, että virkamies on tarpeeksi ”voideltu” voi saada siis rahaa mihin tahansa, mihin kukaan muu ei rahaa antaisi.

Onkin todettu, että koko yritystukipotista vain noin 11 prosenttia on toimivia. Noin 90 % siis rahoista menee hukan persieen. 320 miljoonaa siis toimii ja 3,2 miljardia menee hukkaan!

Vaikka yritystukia kaikki ovat moittineet, niiden arvo aina vain nousee. Vuodesta 2012 ne nousivat vuoteen 2016 yli 200 miljoonaa. Ei voin näkynyt mitenkään työllisyydessä tai viennin vetona. Nyt näkyviä positiivisia vientinäkymiä, voidaan tietysti perustella yritystuilla, mutta aika ontuvaa se minusta on. Yritystuet kun ovat olleet tuolla tasolla vuosikymmenet, eikä niillä ollut vaikutusta 2008-2016 välisenä aikana juuri mitään.

Valtiovarainministeri Petteri Orpolta jos kysytään, niin hän viljelee tietty sellaista pelkoa, että metsäteollisuus siirtää välittömästi tuotantonsa muihin maihin, jossa saavat työvoimaa halvemmalla. Eli hänestä on hyväksyttävää, että ay-liikkeen ylisuuria palkkaratkaisuja kompensoidaan valtion verorahoilla, että työ säilyy kotimaassa. Miksi ei pidetä vain maltillisesti malttia palkankorotuksissa. Puutun tähän siksi, että pienyritykset joutuvat tässä pelissä epätasa-arvoiseen asemaan.

Suuret yritykset jallittavat, eli he ovat päättämässä työehtosopimuksista ja heille yritystuet pääsääntöisesti menevät. Helppoahan se on lakkouhkan alla myöntyä ylisuuriin palkkoihin, kun valtiolta valuu yritystukina rahaa kannettuna vapaasti kassaan.

Petteri Orpon mukaan poliitikot voivat eri lähteistä muodostaa tuen tehokkuudesta oman näkemyksensä, vaikka tutkimus sotisi sitä vastaan, mutta tutkimus osoittaa, että vain 11 % yritystuista on hyödyllisiä. Petterin silmänkääntötemppu silti Suomessa toimii, kun meistä äänestäjälampaista ei määkimisen lisäksi mihinkään muuhun ole.

Petteri Orpo ei siis ole valmis ottamaan sitä riskiä, että yritystuet lakkautettaisiin, mutta miksi ihmeessä silloin koko työryhmää edes ajateltiin perustaa? No jos joku asia halutaan painaa villasella, niin perustetaan työryhmä nollaamaan ihmisten poliittinen muisti. Ilman työryhmääkin olisi voitu tehdä opäätös, että ne tuet lopetetaan joista ei ole ollut hyötyä, ja jotka ovat tutkitustikin hyödyttömiä. Eli 3,24 miljardia euroa säästyisi.

Meillä vain tuetaan, vaikka tutkimusten mukaan ei kannattaisi.

”Jos yritystukia pystyttäisiin vähentämään, säästetyt tulot voitaisiin suunnata verotuksen kautta kaikille yrityksille” !

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti kutsua koolle työryhmän, jonka tehtävänä on laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa ryhmä tekee esityksen supistettavista nykyisistä tuista 15.12.2017 mennessä. Mutta, mutta, työryhmästä ei 15. joulukuuta kuulunut yhtään mitään, paitsi että se ilmoitti, että viimeistään nyt helmikuun loppuun mennessä jotain kuuluu. Työryhmän toimikausi on 1.10.2017 – 28.2.2018, eli ilmeisesti työryhmä vain ilmoittaa saaneensa työnsä päätökseen eikä mitään muuta tapahdu.

Laitetaanpa tähän työryhmän jäsenet, jotta äänestävä yleisö voi olla yhteydessä omaan edustajaansa.

Jäsenet: Kansanedustaja Hanna Sarkkinen, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä (kansanedustaja Kari Uotila) Kansanedustaja Peter Östman, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä (kansanedustaja Antero Laukkanen) Kansanedustaja Harri Jaskari, Kokoomuksen eduskuntaryhmä (kansanedustaja Eero Suutari) Kansaedustaja Mauri Pekkarinen, Keskustan eduskuntaryhmä (kansanedustaja Katja Kulmuni) Kansanedustaja Kaj Turunen, Sinisten eduskuntaryhmä (kansanedustaja Matti Torvinen) Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (kansanedustaja Ville Vähämäki) Kansanedustaja Lauri Ihalainen, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (kansanedustaja Pia Viitanen) Kansanedustaja Emma Kari, Vihreä eduskuntaryhmä (kansanedustaja Antero Vartia) Kansanedustaja Mats Nylund, Ruotsalainen eduskuntaryhmä (kansanedustaja Joakim Strand) Osastopäällikkö Terhi Järvikare, valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Ilona Lundström, työ- ja elinkeinoministeriö Yksikön päällikkö Sanna Ruuskanen, liikenne- ja viestintäministeriö (erityisasiantuntija Pasi Ovaska) Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriö (ylitarkastaja Juuso Kalliokoski) Pysyvät asiantuntijat: Pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät Johtaja Jouni Hakala, Elinkeinoelämän keskusliitto ry Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, MTK ry Johtava energia-asiantuntija Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, SAK (Palkansaajakeskusjärjestö- jen SAK, STTK ja Akava yhteinen edustaja) Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT Pääsihteerit: Osastopäällikkö Terhi Järvikare, valtiovarainministeriö


 

Minulla on parempi ehdotus, eli tehdään jotain eikä siirretä päätöksiä tuhkatumaan työryhmiin.

Ensiksikin lopetetaan yritystuet niin, että nuo 11 % säilytetään, eli ne tutkitusti toimivat saavat jäädä. Muut kaikki lopetetaan ja niitä myöntävät virkamiehet siirretään aktivoitumaan työkkäriin tai muihin hommiin.

Säästö suomalaisille noin 5 miljardia euroa. Mutta kun hallituksen ei haluta leikkavan mitään etuja, niin kompensoidaan leikkaus antamalla kuluttajille se verohyötynä takaisin. Kun leikataan yritystukia suuryrityksiltä on 5 miljardia valtiolle säästöä. Annetaan hyvitystä pienyrittäjille alentamalla al-veroa 7% yksikköä eli kustannusvaikutuksitaan 5 miljardia euroa. Eli 5 miljardia leikataan ja saman verran annetaan, silti vaikutus on huomattava. Kuluttajalle tulee 7% prosenttia lisää ostovoimaa, pienyrittäjien tuska harmaata taloutta vastaan kapenee oleellisesti. Kaikki ovat voittajia, paitsi ne pulleakätiset kannetun rahan kanssa puuhailleet puliveivarit menettävät helpon rahansa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Verrattuna kaikkeen muuhun tekemiseen näitä yritystukia on tutkittu hartaudella. Juuri ennen eduskuntavaaleja valmistui VATTin selvitys, jonka pohjalta luvattiin muutoksia. Puoliväliriiheen odottelun jälkeen tehtiin jälleen virkamiestyöryhmän selvitys tuista. Silloin Orpo totesi kaikilla tuilla olevan puolustajansa. Teetettiin lisää selvittelyä ja luvattiin viime syksylle päätöksiä - ainoa päätös oli, että perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Tätä exäkansliapäällikkö Virtane kuvasi samaksi kuin olisi haudattu asia kuuden metrin syvyyteen.

Tutkittua tietoa kerrankin on ja suosituksia, mutta joko uskallus puuttuu tai sitten liian moni hyvä veli olisi kärsijänä.

Lisäksi Keskusta on säännöllisesti rajannut pois alueelliset EU-rahoitteiset tuet eli mikäli Tekesille ideasi ei ole riittävän hyvä, niin rahaa kyllä irtoaa kevyemmin sopivassa maakunnassa. Näiden jakohan on menossa maakunnille jatkossa ELYjen sijaan jatkossa, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Jopa EK on huolissaan tämän vaikutuksesta sisäiselle kilpailulle. Nämä pidetään mielestäni tarkoituksella pimennossa, esimerkkejä aiemmassa blogissani:

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Nythän sitten yllättäen juuri ennen vuodenvaihdetta Business Finlandin halituksen puheenjohtajaksi valikoitui Elektrobitin ex-toimitusjohtaja Oulusta. Toki puhdasta sattumaa.

MOT-ohjelmassa taannoin haastateltiin taannoin VATTin asiantuntijaa ja hänen toteamuksensa oli, että yritystuet ovat haalituskaudella muuttuneet yhä enemmän vanhaa säilyttävään eikä uudistavaan. Tällä voi kyllä olla aika ikävät vaikutukset tulevaisuudessa mikäli tuemme pysähtyneisyyttä.

Kiitos kirjoituksesta, tämä on kyllä sellainen matolaatikko koko yritystukijärjestelmä eikä sitä taida mikään lähiaikoina muuttaa. Jotain pientä kosmeettista tullee, mutta tuskin muuta - valitettavasti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin paljon menee rahaa myös näihin työryhmiin. Joskus tuntuu, että koko talous pyörii työryhmien voimilla. Mihin päättäjiä tarvitaan, kun aina asiat laitetaan työryhmiin?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Mä, kun oon vähän hidas - mulla kesti muutama vuosi ennenku' mä hiffasin et' sä ootkin ihan fiksu jätkä.
Tämä:
"Ensiksikin lopetetaan yritystuet niin, että nuo 11 % säilytetään, eli ne tutkitusti toimivat saavat jäädä. Muut kaikki lopetetaan ja niitä myöntävät virkamiehet siirretään aktivoitumaan työkkäriin tai muihin hommiin."

Joo, mä oon edelleenkin sitä mieltä, että me kaksi voitais pistää nää Suomen asiat kondikseen muutamassa viikossa. Eturistiriitoja ei oo.
_______

Fyrkkaa voitaisiin antaa pienille sitotuville yrityksille - ei se nii' vaikeeta oo.

Henry

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ari, yhden vaihtoehdon unohdit. Työryhmä hakee vain jatkoaikaa työlleen. Asetetaan uusi määräaika ja kokouspalkkiot juoksevat. Ja sama uudestaan ja uudestaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

No sehän on selviö ja Niko paljastaa tuon jo eka kommentissa. Työryhmä työryhmän perään kokoontuu. Katso tuota työryhmän kokoa ja mieti millaiset työaikamenetyskorvaukset ja kokouspalkkiot siinä palaakaan aina yhdessä kokouksessa jossa ei päätetä mistään mitään.

Sitten yritetään aktivoida työtöntä muutaman euron porkkanalla. Lopetetaan toimikunnat ja aletaan tehdä politiikkaa, eli yhteistyötä Suomen hyväksi, eikä aina vain omaksi eduksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Anttosen businekset tuulivoimassa ovat mukavasti esillä yritystukien kärjessä:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/04/mot-tutki...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Anttonen on nero, ottaa helppoa rahaa ja puhuu mukavia. Anttonen on menestyjä, mihin menestyjät yritystukia tarvitsevat?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

No, Anttosen miljardit ovat lähtöisin öljybisneksestä, jonka hän perusti nollista opittuaan ensin bisnestä Nesteen Oil Tradingissä. ST1:n arvo oli 2014 6,6 miljardia. Tuuliwatti Oy:n, josta omistaa puolet, liikevaihto oli vajaat 50 miljoonaa.

Mielenkiintoista olisi tutkia kakkosena tuulivoimassa olevan oululaisen Peter Fagernäsin luotsaaman Taalerin ja Fortumin vaiheet. Taalerin hallituksen puheenjohtaja ja suurin omistaja oli Fortumissa hallituksen puheenjohtaja vuoteen 2009 ja Taalerin varapuheenjohtaja Juha Laaksonen Fortumin talousjohtaja vuoteen 2012. Fortum yhtiönä ei sijoittanut käytännössä ollenkaan tuulivoimaan Suomessa.

Sen sijaan näiden herrojen Taaleri sitten on noussut 2010-luvulla toiseksi suurimmaksi tuulivoimassa Suomessa? Mikä osuus heillä oli siihen, ettei Fortum lähtenyt ilmeisen tuottavaan ja tuettuun liiketoimintaan Suomessa ja jätti sen strategiansa ulkopuolelle muille hyödynnettäväksi?

Taalerista löytyy myös Pekkarisen vävypoika ja tytär on Energiakolmiossa, joka järjesti Taalerin tuulivoimatuotannon myyntiä markkinoille.

"En sano enkä väitä", mutta tässä olisi mielestäni pengottavaa jollekin tutkivalle journalistille paremmilla resursseilla.

Taaleri ja Fortum taas pelastivat Chempolisin jnejne.. Vyyhti on melkoinen - joko yhteydet ovat sattumaa tai sitten ei. On kumma kuinka tutut nimet ponnahtelevat eri kuvioista esiin. Soneran ilmatilan oston jälkeen Suomen huonoimmaksi mainitussa yrityskaupassa Conventumin myynnissä Pohjolalle vuonna 2001 neuvottelijoina olivat sijoittaja Peter Fagernäs myyjänä ja ostajana Ilmarisen sijoitusjohtaja Eero Heliövaara, joka toimii nykyään valtion omistajaohjauksen päällikkönä. Conventum fuusioitui aikanaa Arctosin kanssa, jonka hallituksessa ja yhtenä suurimmista omistajista oli Sipilä..

Piiri pieni hyörii, hyvät veljet siellä pyörii - omilla ja valtion rahoilla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #33

Miten niin omilla rahoilla? Raha on uitettu valtion yritystukiviidakosta ja se sitten on omaksi omittu, niinkö? Paljonko Nalle Wahlroos sijoitti omaa rahaa omaisuutensa alussa?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #33

"Sen sijaan näiden herrojen Taaleri sitten on noussut 2010-luvulla toiseksi suurimmaksi tuulivoimassa Suomessa? Mikä osuus heillä oli siihen, ettei Fortum lähtenyt ilmeisen tuottavaan ja tuettuun liiketoimintaan Suomessa ja jätti sen strategiansa ulkopuolelle muille hyödynnettäväksi?"

Tästä se riemu syntyy, mutta on pakko rehellisyyden nimissä sanoa, että vaikka me hukkaamme tuulitukeen 3-4 miljardia vuoteen 2030 mennessä, tuulivoimabisnes on silti kannattamatonta liiketoimintaa Suomessa, uskomatonta, mutta totta:

https://www.taaleri.com/application/files/4615/033...

https://www.finder.fi/S%C3%A4hk%C3%B6keskuksia/Tuu...

Tänne Kotkaan pystytettiin v. 2013 kaksi myllyä, jotka olivat yhtiön johdon mukaan " tuulivoimaloiden mersuja " ja "tuotavat miljoonia viivan alle ".

https://yle.fi/uutiset/3-6929686

Opponoin julkisesti väittäen - miljoonatuista huolimatta-niiden joko juuri ja juuri maksavan itsensä takaisin 12 vuodessa tai jopa tuottavan tappiota ; sain kylähullun maineen.

Energiayhtiössämme vaihtui juuri johto nuorempaan ja avoimempaan suuntaan : laskimme TJ:n kanssa yhdessä toteutuneet tuotot ja menot huomioiden myllyjen tilanteen v. 2025, jolloin tuki loppuu . Lopputulos- siis yhtiöstä saatujen lukujen perusteella- oli lähes plus-miinus-nolla .

Kyllä, myllyt ehkä vielä pyörivät 2025 jälkeen, mutta se on " herran kädessä" tuottavatko ne yhtään mitään : uudehkon myllyn huolto/hallintokulut ovat n. 20€/MWh , vanhoista meillä ei vielä ole kokemusta , mutta järki sanoo kulujen nousevan ja sähkötuoton laskevan ikääntymisen mukana : sähkön markkinahintahan on pyörinyt 30 € /MWh.

Fortumissa on osattu laskea ; vaikka me tuemme tätä järjetöntä tuulisähköä takaamalla tuottajalle 12 vuodeksi 83,50€/MWh hinnan , EI se siis ole Suomessa kannattava bisnes.

https://yle.fi/uutiset/3-9671282

Fortum saa Venäjällä 15 vuotta 115-135€/MWh takuuhinnan tuulisähköpelleilylleen ; nyt alkaa jo kannattamaankin...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Yritystukea tarvitsee alkava yritys, mutta miksi jotkut yritykset kuppaavat tukea koko elinkaarensa ajan?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

"yritystukien takana on yleensä ajatus työpaikkojen pelastamisesta"

Eli telakkatuki oli tarpeen, jotta telakka säilyy ja niin edelleen, mutta mistä se oikeasti johtuu, että telakka ei menesty jää tuen myöntämisen jälkeen selvittämättä.

Kilpailu siis vääristyy, mitä enemmän tukia myönnetään. Kun alvia alennetaan rahaa "kylvetään samalla tavalla", mutta yrittäjän on se lunastettava itselleen tekemällä kauppaa. Yritystukia keräävät ne jotka osaavat täyttää anomuskaavakkeen. Onhan siinä yrittäjänä eroa sen välillä, joka saa anomalla rahaa verorahoista, kuin se joka elinkeinoaan harjoittaen tekee rahaa liiketoiminnallaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Muistatkos Ari laivatilausten valumisen Turusta Ranskaaan ?
Kyllä sitä yritystukia maksetaan muuallakin ja vääristetään kilpailua.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

Niinpä, mutta vääristää se silti kilpailua, tai oikeasti sehän on juurikin hyvä esimerkki siitä.

Esim. maataloustuet ovat sellaisia, että koko Eurooppa niistä nbauttii ja parhaita paikkoja kuten Euroopan vilja-aittaa Keski.Euroopassa tuetaan eniten. Kyllä jonkun maatalousmaan tulisi olla nollamaa, johon sitten muita verrataan ja tuetaan sen mukaan kun viljelyolosuhteet antavat aihetta.

Yritystuetkin menevät ruotsinlaivoilla palkkatukeen, miksi kuivalla maalla ei tueta kaikkia ravitsemusalan työpaikkoja palkkatuella jne?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Olen kritisoinut ekonomistikonetta enkä nyt siitä edelleenkään tiedä, mutta laitetaan nyt linkki ekonomistien näkemykseen telakkatuista..

http://www.ekonomistikone.fi/kysymys-18/

Vain viidesosa ekonomisteista tukisi Suomen telakoita siksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin. Enemmistö taloustieteilijöistä jättäisi telakat ilman tukia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

Minusta yritys ei tarvitse tukea jos se on kannattava, ja tuottamatonta yritystä ei kannata tukea eikä saa tukea.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

EU: n puitteet maaseudun kehittämisohjelmille
Jäsenvaltiot ja alueet laativat maaseudun kehittämisohjelmansa alueidensa tarpeiden mukaan ja käsittelevät vähintään neljä seuraavista kuudesta yhteisestä EU : n painopisteestä:

- tiedonsiirron ja innovoinnin edistäminen maataloudessa, metsätaloudessa ja maaseutualueilla

-kaikentyyppisen maatalouden elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä innovatiivisten viljelymenetelmien ja kestävän metsänhoidon edistäminen

- elintarvikeketjun organisoinnin edistäminen, eläinten hyvinvointi ja riskinhallinta maataloudessa

- maa- ja metsätalouden ekosysteemien palauttaminen, säilyttäminen ja parantaminen

- resurssitehokkuuden edistäminen ja siirtyminen kohti vähähiilistä ja ilmastokykyistä taloutta maatalous-, elintarvike- ja metsätalousalalla

- sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla

On vain siis osattava hakea, kyllä sitten rahaa tulee eläinten hyvinvointiin ja ihmistenkin.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #11

Taisi RCCL vain olla viittuuntunut Turun telakan touhuihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kuvasta puuttuu juuri ne piilossa pidettävät EU-osarahoitteiset tuet, joita menee alueellisesti enemmän kuin Tekisin suoraa tukea. Ne tarkoituksella rajataan pois.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juu valtion talousarviosta näkee todellisen suuruusluokan ja se on noin 3,6 miljardia joka vuosi hiukan nousten isommaksi ja isommaksi.

Valtion talousarviohan tehdään nykyisin korottamalla kaikkia lukuja jollain sovitulla kertoimella isommaksi ja sitten se virkamiesten tyä poliittisesti hyväksytään noin neljän tunnin budjettiriihessä. Josta päätöslounaan syömiseen menee kaksi tuntia ja aloituskahviin puolituntia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Euroopassa epäsuoraa rahoitusta hallinnoivat kansalliset ja alueelliset viranomaiset. Sen osuus EU:n budjetista on noin 80 prosenttia. Ei mikään pieni asia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksen mukaan valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotukena paljon energiaa käyttäville yrityksille, eikä mikään osoita tukien parantaneen yritysten kilpailukykyä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juu, yritystuissa on paljon kaikenlaista kyseenalaista alkaen niistä tuulivoimaloista ja polttoaineista y.m., mutta suurin osa siitä 89%:sta on aivan arkipäiväistä ELY-keskusten myöntämää "projektitukea", "innovaatiotukea" j.n.e., jota myönnetään "taidokkaasti" laadittujen hakemusten pohjalta ja myönnetään maakuntien ELY-keskusten ja paikallisten yrittäjäkaverien yhdessä vietettyjen pubi-illanistujaisten yhteydessä tehtyjen "sopimusten" perusteella.

Suurin osa siitä hukkarahasta menee PK-yrityksiin tyyliin 20.000 sinne, 30.000 tonne ja 40.000 jonnekin. Ja sen jälkeen taas istutaan yhdessä yrittäjän ja ELY-keskusvirkailijan kanssa samassa pubissa partaansa nauraen seuraavia "projektiorganisaatioita" ja hakemusotsikoita suunnitellen.

Markkinataloudessa pitäisi lähteä siitä, että firmojen toiminta perustuu itsensä kannattaviin tuotteisiin ja laadukkaaseen yrityksen taloushallinnolliseen pyörittämiseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Täsmällisesti oikein. Komppaan varsinkin viimeisen kappaleen täysillä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Yritystuet olisivat suunnattava uuden luomiseen, ei vanhojen yritysten pönkkitämiseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Arto kilpailukyvyn tukemiseen on toimivampia keinoja, jotka eivät kohdistu valikoivasti vain tiettyyn toimialaan tai tiettyihin yrityksiin toimialan sisällä. Esimerkiksi al-veron alentaminen olisi paljon tehokkaampi tuki pienyrityksille, jotka taistelevat harmaata taloutta vastaan.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Tuet ja avustukset on vallankäytön väline.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tuet ja avustukset ovat juuri vallankäyttöä, niillä saadaan ote yrityksestä ja tehdään virkamies tarpeelliseksi. On se niin mukavaa sitten saunaillassa naureskella virkamiehen tyhmille vitseille, kun se tietää sitä enemmän rahaa mitä mehevämmin nauraa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Täällä on myös eräs ansiokas "vihreäkin" näkemys yritystuista.

http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23594...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen
Kansanedustaja Peter Östman
Kansanedustaja Harri Jaskari
Kansanedustaja Mauri Pekkarinen
Kansanedustaja Kaj Turunen
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen
Kansanedustaja Lauri Ihalainen
Kansanedustaja Emma Kari
Kansanedustaja Mats Nylund

Muistakaa tehdä oikeita johtopäätöksiä työryhmässä ja sitten se lopullinen yritystukien poisto mahdollisimman nopealla aikataululla. Miksi muuten Vihreät eivät asettaneet Antero Vartiaa Emma Karin paikalle ja Emma Karia varaedustajaksi, kun Anterolla on selkeä näkemys yritystuista, vai juuri siksi? Lukekaa linkki kommentista 27 (Antero Vartia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oma veikkaukseni Vartian osalta on, että hän on Vihreille vähän kuin Juhana Vartiainen ja Elina Lepomäki Kokoomukselle - jossain määrin villi kortti välillä osin puolueen linjasta poiketen.

Listassa on huolestuttavia nimiä kuten Pekkarinen aiempine kytköksineen ja Jaskari EK:n varauksettomana äänitorvena. Jännityksellä odotan mitä tuosta seuraa - mitäänhän ei tihku ulos ennen määräaikaa, kun työryhmästä lentää pellolle mikäli asioista jutelee julkisuuteen.

Muistaakseni jo lähtökohta työryhmälle oli, että muutoksia tulisi aikaisintaan 2019 eli saapi nähdä osuuko mitään tälle vaalikaudelle. Mä luulen ettei tässä tule yritysten aktiivimallia pikaisella aikataululla.. ;-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mielenkiintoista olisi kuulla nyt Arton kommentti Lauri Ihalaisesta ja Laurin roolista työryhmässä, miksi ay-liike ei osoita mieltä työnseisauksin näitä turhia tukia vastaan?

Vartian mukaan puhutaan 8 miljardin potista eli aivan eri summa kuin aktiivimalli.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ei tarvita soteuudistusta, kun lopetetaan turhat yritystuet. Voidaan kehittää nykyistä järjestelmää ja silti säästyy rahaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei noin Vesa, eli ei passivoiduta pelkästään leikkaamaan, vaan pitää myös sijoittaa tulevaisuuteen. Leikataan yritystuet ja samalla summalla alennetaan al-veroa, niin se on otto puliveivaajayrityksiltä ja anto pienyrittäjille ja kuluttajille.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Tutkitaan tutkittua kunnessaadaan orpon lailla yrityksille myönteinen tukiviidakko jatkumaan ja vieläpä entistälaajemmein kenties? Kohta työntekijöidenkin palkat osittain maksetaan yhteiskunnan varoista.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Eikä tuet ja avustukset edes ole pelkkää plussaa.

Jos saa tukia, kaikissa hankinnoissa on tuki lisä, esim. viljelijä maksaa rehuista, lannoitteista ym. korkeamman hinnan koska saa tukea ja saa tuotteistaan pienemmän hinnan koska saa tukea.

Joka päivä tulee sähköpostiin kaiken maailman kurssitarjouksia konsulttitoimistoilta ja vastaavilta.
Hinta 4000€, sinulle vain 2000€ koska tuki on 50%, kustannustehokas oikea hinta olisi todennäköisesti 500€.
Tähän tyyliin se menee.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllähän tuki, eli löysä raha jokaisen kädestä helposti livahtaa muille, eli ei kannettu vesi kauaa kaivossa pysy. Maataloustuet menevät maajussilta helpostikin juuri rehutehtaille ja maatalouskonemyyjille.

Jos tukia ei olisi hintataso todella olisi matalampi, tuki ruokkii inflaatiota parhaiten.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Pekkarinen mainosti ministeri aikanaan säädettyä tuulivoiman syöttötariffi lakia sanoilla "nerokas tariffi", sitähän se oli hänen perheelle, niin kuin on huomattu. Kotitalouksilla sähkövero on noussut vuoden 2011 tasosta yli 260%, ja nousu jatkuu. Piti tulla työtä ja työpaikkoja, ei se ole toteutunut. - Meille valehdeltiin.

Tuuliwatti Oy on S-ryhmän ja ST1:n omistama tuulivoimayritys. Yrityksellä ei ole ainuttakaan työntekijää, eikä yritys maksa euroakaan veroa. Silti yritys saa Suomessa eniten yritystukia.
Tuuliwatti Oy on katsottu olevan voittoa tavoittelematon yritys ja on näin ollen vapautettu verojen maksusta. Vapautusta perustellaan Mankala-periaatteella.

Fortum (valtio) myi sähköverkon Australiaan ja nyt Caruna ei maksa käytännössä lainkaan veroja Suomeen – toimitusjohtaja: ”Normaalia suomalaista kirjanpitoa”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001110923.html

- Historiasta ei olla opittu mitään, suomalaisia "viedään kuin litran mittaa", töppäyksiä tehnyt entinen ministeri johtaa nyt tukien leikkaus ryhmää. Ryhmä ei saa tuloksia aikaan, se on lähes mahdoton tehtävä, eikä niitä näytä olevan tulossakaan.

"Ministeri ei saa valehdella, mutta ministeri kyllä voi valehdella."
"Nyt on syytä vaihtaa koko kentälliset. Meille ei riitä, että ihminen on erehtyväinen ja lehmä märehtiväinen. Todelliset syylliset on saatava vastuuseen. Miljardimunarit on saatava taloudelliseen ja oikeudelliseen vastuuseen."
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2012/06/sonera-...

Täässäkin kähminnässä oli jo Pekkarinen mukana!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pukki on todella tuossa ryhmässä kaalimaan vartijana.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En pidä tuulivoimatukia nykymuodossakaan kohtuullisina mutten myöskään pidä vääristä ja/tai harhaanjohtavista väittämistä.

1)"Yrityksellä ei ole ainuttakaan työntekijää."

Niin, työthän tarvitsee kuitenkin hoitaa ja ne tekevät omistajien ST1:n ja S-ryhmän palveluksessa olevat henkilöt ja työ sitten veloitetaan Tuuliwatilta. Mikä tässä on se suuri ongelma? Vastaa esim normaalia alihankintaa ja tehdään ihan suomalaisilta yrityksiltä ja työntekijöillä.

2)"Silti yritys saa Suomessa eniten yritystukia."
Ei pidä paikkaansa, esim UPM hakkaa ko tahon mennen tullen. Esim Ylen MOT:ssa tuotiin asiaa esille: "UPM ja sen osin omistamat energiayritykset ovat saaneet vuosina 2010-16 noin 100 miljoonaa euroa, niistä noin 80 miljoonaa on erilaisia puu-, bio ja metsähaketukia."

Energiaintensiivisen toiminnan verotuesta palautetaan kp firmalle lisäksi noin 25-30 miljoonaa euroa vuosittain.

Tuuliwatin tuet 2016 olivat 19 miljoonaa.

3)"Tuuliwatti Oy on katsottu olevan voittoa tavoittelematon yritys ja on näin ollen vapautettu verojen maksusta. Vapautusta perustellaan Mankala-periaatteella."

Mankala-periaatteella toimii myös vaikkapa UPM omistaessaan useita sähköntuotantolaitoksia ja osuuksia yhteiöistä. Se että ko yritys ei maksa suoraan veroa ei tarkoita etteikö veroja lopulta tulisi.

"Yrityksen kotimaiset omistajat maksavat veronsa tuloksesta omien yhtiöidensä verotuksessa Suomeen”, Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen vastaa.
Mankala-periaatteella toimivat yhtiöt eivät välttämättä joudu maksamaan veroja, sillä ne luetaan voittoa tuottamattomiksi yhtiöiksi.
Verot on kuitenkin maksettava viimeistään siinä vaiheessa, kun osakkaat myyvät sähkön edelleen markkinoille tai käyttävät sitä omassa tuotannossaan."

Siitä lyhennettynä, osakasyhtiöt maksavat verot, kun sähköä käytetään tai sitä myydään. Sähköllä ei ole mitään arvoa käyttämättömänä. Jten verot maksetaan joko itse käytettäessä tai myydessä osakasyhtiöistä. Joten missä se ongelma?

Tarkoitushakuinen asioiden poimiminen on aika ikävä tapa puolustella asiaansa vaikka kuinka uskoisi olevansa oikealla asialla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Tarkoitushakuinen asioiden poimiminen on aika ikävä tapa puolustella asiaansa vaikka kuinka uskoisi olevansa oikealla asialla."

- Samaa mieltä, sinulla oli muunneltua tietoa tuulivoimatuesta esim. Tuuliwatin osalta. Tuulivoimalle on maksettu yht. jo 2012 alkaen yli 500 miljoona euroa.
http://tuulivahinko.fi/

"Yhtiö saa Suomessa eniten tukia ja on saanut jo monen vuoden ajan. Vuonna 2015 yhtiön tulospotti oli 73% vuoden yritystuista. Kolme neljäsosaa valui siis voittoatavoittelemattoman yhtiön voittoihin."

Vuonna 2012 liikevaihto 1 929 377, tuet 3 116 870, tulos +1 847 146
Vuonna 2013 liikevaihto 8 082 000, tuet 13 774 670, tulos +11 860 000
Vuonna 2014 liikevaihto 39 317 611, tuet 25 839 964, tulos +26 182 317
Vuonna 2015 liikevaihto 70 198 000, tuet 57 000 000, tulos +41 753 000
Vuonna 2016 liikevaihto 47 628 000, tuet 60 000 000, tulos +10 578 000

https://www.nykysuomi.com/2017/10/24/tuuliwatti-oy...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #44

Olet oikeassa siinä että katsoin Ylen uutisesta väärin Anttosen osuuden Tuuliwatista eli 19 miljoonaa. Koko Tuuliwatin osuus oli 37,7 miljoonaa vuonna 2016 Ylen mukaan - anteeksi virheeni. Sitä en tiedä mistä mystinen nykysuomi-verkkojulkaisu on mukavan 60 miljoonan tasalukunsa repinyt. Itse luotan ennemmin Ylen tutkivan journalismin osastoon kuin lähes tuntemattomaan verkkojulkaisuun.

Arvio Ylen artikkelissa oli UPM:lle tytäryritysten kautta energiatukea noin 10 miljoonaa ja lisäksi 25-30 miljoonaa energiaveron palautuksia, jolloin päästään 35-40 miljoonaan euroon. Paljonko UPM on sitten lisäksi saanut Tekesiltä yms on sitten arvoitus. Itse uskon summan ylittävän tuon 37,7 miljoonaa. Paikkoin tarkka luku selvinnee, kun EU on määrännyt verottajan kertomaan nämä tänä vuonna.

Ihmettelen mistä tasaluku 60 miljoonaa on revitty kunnes siihen löytyy perustelut ja dataa, siihen asti uskon Yleä.

Edelleen kaksi muut kohtaa auki, miksi työvoima ST1:n ja S-ryhmän työnantajina on ongelma? Ja se että osakasyhtiöt maksvat verot, kun sähköä käytetään tai myydään?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #46

Pikaisesti lueskelin : TuuliWatin tuet v. 2016 olivat 37 705 678,46 €.

Muilta vuosilta nopeasti katsoen Hannun antamat luvut ovat linjassa Energiaviraston virallisten lukujen kanssa :

https://tuotantotuki.emvi.fi/Installations

( Edit: Lieneekö tuo 60M€ tullut vuoden 2017 tuista, joita TuuliWatti on nostanut 56 899 816,75 € : tässä ei välttämättä ole kaikki vuoden 2017 tuet, koska - jos oikein muistan- tukien hakuaika on helmikuun loppuun asti.)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ei asiantuntijan selvitys tukien tarpeellisuudesta ole harhaanjohtamista, tässä vielä yksi kolumni aiheesta:

"Mitä yhteistä on Tuuliwatilla, Viking Linella, Kasvuryhmä Suomella, Mandatumilla, Aapajärven jahdilla, HK-Scanilla ja S-ryhmällä? Nämä yritykset ja yhdistykset ovat saaneet yritystukia vuonna 2106 valtion maksamasta 4,1 miljardin euron yritystukipotista.

Poliitikkojen jakamilla veroeuroilla on tuettu tuulivoiman rakentamista, huviristeilyä, kannattavia pörssiyhtiöitä, kelo-iglujen ja pitkospuiden rakentamista ja perhetyötä sekä keskittynyttä ruokakauppaa.

Kukaan ei ole vuosikausiin pystynyt selvittämään, millä perusteilla yritystukia jaetaan. Ekonomistit ja virkamiehet ovat toistelleet yritystukien vääristävän kilpailua ja lisäävän kansantalouden tehottomuutta. Viesti ei ole mennyt perille, yritystukien määrä kasvoi 4,1 miljardiin euroon vuonna 2016.

Jos tukipottiin lisätään vielä maatalouden kansallinen tuki (runsaat 1 miljardia euroa) ja alennetut alv-kannat (yhteensä 3 miljardia euroa), nousee summa käsittämättömään 8 miljardiin euroon.

Tehottomien ja haitallisten tukien lista on loputon, esimerkkeinä uusiutuvan energian tuki, energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poronhoitajien lomituspalveluiden rahoitustuki ja niin edelleen.

Poliittiset päättäjät ja yritystukien saajat perustelevat tätä käsittämätöntä miljardipottia työpaikoilla ja kilpailukyvyllä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on todennut julkisuudessa: ”En ole valmis ottamaan sitä riskiä, että menetämme työpaikkoja.”

Onko porvariministeri todella sitä mieltä, että veronmaksajien rahoilla tuetaan konkurssiyritysten työpaikkoja tai S-ryhmän kilpailukykyä ruokamarkkinoilla, jossa ei ole olemassa edes kilpailua?

Kasvuryhmä Suomi ry sai vuonna 2016 toimintaansa valtiontukea 134.811,00 euroa. Yhdistys käyttää veromaksajien avustuksia toimintaan, jota kuvaillaan sellaisilla iskulauseilla kuin ”yrittäjyys takaisin yrityksiin” ja ”Suomi kohti kukoistavaa yrittäjähenkistä yhteiskuntaa”.

Kasvuryhmän takana näitä hienoja tavoitteita ovat ajamassa muun muassa Suomen rikkain mies Antti Herlin ja yritystukia 31 miljoonan euron edestä yrityksilleen Tuuliwatti ja St 1 kahminut miljonääri Mika Anttonen, joka komeili yritystukia saaneiden listan kärkipaikalla vuonna 2016. On aikoihin eletty.

Erilaisia elinkeinotoiminnan verotukia maksetaan kymmenisen miljardia vuodessa. Tähän lukuun sisältyvät esimerkiksi arvolisäveron alennetut verokannat ja energian sekä liikenteen verohuojennukset. Näin tuet pienentävät tietysti valtion kassaa saamatta jääneinä veroina. Esimerkiksi Viking Line sai 24 miljoonan verotuen vuonna 2015 ja yhtiö maksoi veroja vain parisen miljoonaa.

On turha syyttää yrityksiä hulppeista verotuista. Sanotaan, että ei hullu ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ja näitä hulluja ovat poliittiset päättäjät, jotka ennen vaaleja yhteen ääneen esittävät miljardien yritystukien leikkaamista.

Nyt yritystukien karsimista pohtii Mauri Pekkarisen parlamentaarinen työryhmä, jonka työ näyttää ylivoimaiselta. Ryhmän puheenjohtaja oli aikoinaan luomassa tukiautomaattia tuulivoimalle. Pekkarisen tytär ja vävypoika ovat olleet mukana tuulivoimakonsultointia harjoittavissa yhtiöissä.

Miksi sitten poliitikoille on ylivoimaista karsia ylisuuria yritystukia? Poliitikoille tuet ovat käyttökelpoinen keino jakaa omille äänestäjilleen ja muille sidosryhmille yhteistä hyvää veronmaksajien pussista. Yritystuen saajista löytyy myös kansanedustajaehdokkaiden vaalirahoittajia. Kun tämän tietää, ei ole mikään ihme ettei yritystukia leikata."

Seppo Konttinen

"Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin."

"Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa."

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ihan kiva blogi poimittuna Seppo Konttiselta, mutta ei se kyllä vastannut noihin kohtiin, mistä kritisoin.

Minähän en todellakaan vastusta yritystukien poistoa ja vähentämistä vaan pikemminkin sitä ajan eteenpäin vähäpätöisillä kirjoituksillani.

Yksi ydinpointti tuossa kirjoituksessa on kuitenkin myös se, että se ei ole tyhmä joka pyytää ja hakee olemassaolevien lakien mukaan vaan se joka maksaa.

Saa sitten nähdä onko työryhmästä muuttamaan sääntöjä oleellisesti.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ylen uutisoinnissa on tunteet faktojen edellä, tuulivoimaa agitoidaan kaiken hyvän tuojana, työtä ja verotuloja kunnille, lisäksi se halpuuttaa sähkölaskuja. Uskokoon kuka haluaa, minä en usko. Haittojen pois jättäminen laskuista aiheuttaa pahoja virheitä, säätövoima ottaa tuulivoiman aiheuttamista haitoista myös omat kustannukset pois, hinta voi olla satakertainen normaaliin sähkön hintaan verrattuna.
Jokatapauksessa aina kotitaloudet maksaa, sähkövero on noussut vuoden 2011 tasosta n. 260%, syynä tuulivoiman syöttötariffi, tuulivoima sekoitti sähkömarkkinat.

"Yle pääsi tutustumaan tutkimuksen keskeisiin tuloksiin ennen sen julkaisua."
"Hurja tutkimustulos: Tuulivoima laskee sähkön hintaa Pohjoismaissa liki 70 % – Voimayhtiöt menettäisivät miljardeja"
https://yle.fi/uutiset/3-8411187

"Tutkimus arvioi, että pohjoismaisten sähkönkuluttajien vuotuinen sähkölasku putoaa tuulivoiman vuoksi 18 miljardista eurosta alle kuuteen miljardiin vuosien 2001–2020 välillä. Tuulivoima pienentäisi siis vuotuista sähkölaskua 12 miljardia euroa."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset