Niinistön puhe ja tentti
Tasavallan Presidentii Sauli Niinistö on puhunut. Jos joku odotti enemmän on syytä puhujassa enemmän kuin odottajassa.
Näin se menee, kun yksi on ylitse muiden ovat kaikki virheet joita hän tekee paisuteltava mahdollismman suureksi, muuten keskustelu tyrehtyy täysin, koska suomalainen ei osaa kehua.
Ihmeen vähän on vikoja löytynyt Niinistön puheesta tai tentistä. Nekin mitä on löytynyt on tietysti tuotu suurella toiveella esiin ja kertoja odottaa suurta notkahdusta Niinistön kannatukseen.
Vaalikamppailun aikana olen sivusta seurannut, miten oman ehdokkaan on aina toimittajat tyrmänneet tyysti, jos näin ei tapahdu sanotaan, että toimittaja on lepsuillut tahallisesti. Naurettavaa! Suomlainen jääkiekkokansakin tuon ongelman tietää, aina kun Suomi pelaa huonosti on tuomarit tehneet ne suurimmat virheet.
Kun Laura Huhtasaari oli vaikeuksissa toimittajan kynsissä, niin selvääkin selvempää oli, että toimittaja oli vittumainen.
Kun Paavo Väyrynen toisteli Niinistön nimeä puheessaan kyllästymiseen saakka, niin puhe oli hieno kannattajien mielestä.
Jos joku omistaa auton niin hänen oma merkkinsä on aina kaikkein paras, vaikka se olisi täysi romu. Me vain pidämme omastamme kiinni viimeiseen saakka. Pahimpia ovat ne jotka sitten muuttavat merkkiä, entisestä merkistä tuleevaihtohetkessä aivan paska ja nykyinen on paljon parempi, kuin minkään ennen.
Puolueisiin pätee sama. On päiviä jolloin katsomme sormien lävitse asioita joita oman puolueen edustajat tekevät, se ehkä meitä sisäisesti häiritsee ja kiukkumme nouse, mutta ulospäin näytämme, että meidän puolue on paras kaikista. Paine sisällä kuitenkin kasvaa ja siiteen kun vihaamamme puolue tekee pienenkin rikkeen puramme kiukkumme siihen. Onko se reilua, se pitää jokaisen tykönäään miettiä.
Odottelin tänään Irja Laamasen kirjoitusta, eli jatkoa hänen kiitettävään presidenttiehdokas-sarjaan. Sitä ei valitettavsti tullut. Ehkä siksi, että Niinistön puheesta ei jäänyt paljoa sanottava, niin tyhjentävä se oli. Puhuja tyhjensi pöydän, eikä meille blogisteille jäänyt yhtään virhettä mistä purnata. No Irja ei purnaa, hän kirjoittaa asiaa ja siksi hänen avauksiaan odotan innolla.
Toimittaja ei päästänyt Niinistöä helpolla, mutta Niinistön vastaukset olivat kokonaisia, ehkä joskus liiankin perusteellisia. Ei olisi tarvinnut niin syvältä perusteluja aina kaivaa, muta se on Niinitön tapa vastata. Muutama kysymys sai yllättävän vastauksen, eli Niinistö ikäään kuin antoi toimittajalle viisaampana periksi ja pääsi näin pälkähästa. Ehkä Sauli oli huomioimut, että jos jää inttämään toimittajan kanssa häviää varmasti.
Saulilla oli siis hyötyä siitä, että Huhtassaai ja Väyrynen olivat keulilla ja pääsi näin toimittajien tyylistä kiinni ajoissa. Jos Laura Huhtasaari saisi nyt samat kysymykset eteensä hän pärjäisi varmasti paremmin, vaikka toimittaja tekisi samat kysymykset. Syy ei siis ole toimittajan.
Syy ei myöskään ole Ylen, eli Jan Andesson ei tullutkaan haastamaan Sauli Ninistöä, kuten täällä blogistanissa pahimmat Niinistön vihaajat vihjailivat näyttävästi.
On vaikea minun ymmärtää, millainen viha joillakin sydämessään asuu joitakin ehdokkaita kohtaan. Jo ennakolta maalaillaan piruja seinille jne…
On muistettava, että poliitikotkin ovat vain ihmisiä, ei Väyrynen tai Niinistö teknisesti poikkea ihmisestä mitenkään, mutta molemmat saavat vihaa niskaansa, ihmisiltä, jotka eivät ehkä koskaan ole tavanneet kyseisiä henkilöitä. Mistä se viha sikiää, jos ei ole henkilökohtaista kokemusta edes henkilöstä?
Itse olen tavannut henkilökohtaisesti Paavo Väyrysen ja hän on aina ollut minulle sellainen poliitikko jota en äänestäisi, mutta tapaamiset ovat olleet miellyttäviä, eikä minulla ole vihaa tai kaunaa Paavo kohtaan. Olen ottanut joskus tavakseni ottaa itselleni vastakkainen poliittinen kanta asioihin kuin Paavo. Siinä mielessä hänestä on ollut minulle paljon hyötyä.
Olen tavannut myös Matti Vanhasen ja mielikuva jonka hänestä näiden tapaamisten aikana on syntynyt on positiivinen, mutta en silti äänestäisi häntä. Matti on mukava seuramies, mutta hänen linjansa on liikaa puoluetoimiston kanta, kuin hänen oma kantansa.
Merja Kyllösen kanssa on myös keskustellut, hän on iloinen vilpitön ja ehkä hiukan tuore ja siksi kainokin poliitikkona. Mikään ei estä minua häntä äänestämästä. Hänessä ei henkilönä kiusaa minua mikään erityinen ja siksi hän jää vielä toistaiseksi minulle seurantaan. Ehkä seuraavissa pressavaaleissa hän on jo kypsempi poliitikkona.
Pekka Haaviston tapasin vuosia sitten erään toimeksiannon seurauksena. Minun piti hakea eräs puhuja erääseen tilaisuuteen, kun menin paikalle sovittuun aikaan häntä hakemaan oli Pekka Haavisto kertomassa, että puhuja on estynyt saapumaan. Tämä tapahtui paljon ennen kun Pekka Haavisto oli politiikan ytimessä, enkä voi sanoa, että olisin koskaan tavannut poliitikko Pekka Haavistoa, enkä siksi voi häntäkään vihata.
Sauli Niinistönkin olen tavannut muutaman kerran, ensimmäisellä kerralla hän oli hyvin kiireinen mies Kolilla. Sauli puikkelehtikuin elohiiri ihmisten välissä ja ajattelin, että tuollainen adhd on vaarallista. Tapasin hänet mysö sen jälkeen ja aina hän näytti yhtä kiireiseltä. Kerrankin meidät esiteltiin isännän pöydässä, mutta eihän Sauli siinäkään pöydässä muutamaa minuuttia kauempaa kestänyt paikoillaan. Sauli itsekin kommentoi siihen aikaan itseään vallattomana poikamiehenä.
Nils Torvaldsia en ole henkilökohtaisesti tavannut, mutta hänen sukkansa ovat kyllä kiinittäneet huomioni. Hänen vaalitenttinsä meni myös loistavasti, enkä siksikään voi häntä vihata.
Laura Huhtasaarta en ole koskaan tavannut, mutta osallituin hänen blogissaan keskusteluun hänen kanssaan. Miellyttävät kasvot ja rehellisyyyteen pyrkiväajatuksen juoksu, en siis vihaa kentään jolla on "friendy face", kuten Lauralla ehdottamasti on.
Tuula Haataista en myöskään ole valitettavasti koskaan kasvokkain kohdannut, muta pidin häntä parhaana demariehdokkaan näistä kolmesta joista he kävivät äänestyksen. Häntä tulee verrattua Paavo Lipposeen, joka viime vaaleissa sai todella vähän kannatusta myöskin omiltaan, jotka ilmeisesti karkasivat Pekka Haaviston taakse jo ensimmäisellä kierroksella. Oikeasti minua hiukan säälittää Tuula Haatainen, lohdullisempaa olisi ollut hänen kohdallaan jos puolue olisi vain mennyt istuvan presidentin taakse.
Kuten nyt huomaan Tuula oli ainoa joka sai minussa jotain tunteita nousemaan esiin. Mihinkään vihaan ei ole siis aihetta. Luopukaamme vihasta ja valitaan Suomelle paras presidentti.
Presidentti ei voi olla täydellinen ilman pientä epätäydellisyyttä, siksi suokaa edes hieman myötätuntoa vihan sijaan näille ehdokkaille jotka asettavat itsensä meidän arvostelun kohteeksi.
Ari kirjoitti: ”Odottelin tänään Irja Laamasen kirjoitusta, eli jatkoa hänen kiitettävään presidenttiehdokas-sarjaan. Sitä ei valitettavsti tullut”.
Joo, harmi ettei Irja vielä ole kirjoittanut jatkoa hienoon sarjaansa. Ehkä sellainen on kuitenkin tulossa. Hän osaa muutenkin suhtautua Aria rauhallisemmin siihen, etteivät kaikki pidä nykyisestä presidentistä (ilman turhia nimityksiä, kuten ”Niinistö-vihaajia” tai ”Niinistö-kammoisia”). Mitä eilisiltaan tulee, toimittaja Seija Vaaherkumpu selvisi nyt varsin hyvin, kuten Sauli Niinistökin.
Kuten olen jo useasti todennut, Niinistöstä tulee myös seuraava presidentti ja jos/kun hän kelpaa enemmistölle niin hän kelpaa minullekin (muuten, samoin olen todennut Putinista venäläisille ystävilleni, omasta ihmettelystä huolimatta).
Toivon, että Arikin hyväksyy sitä, etten äänestä Saulia. Näin demokratia toimii käytännössä, vaikka arvostelu näköjään tekee kipeää. Eihän jokainen tarvitse kehua Saulia, eihän?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmari imee kaiken itseensä ja lisäksi menee Arin pään sisään ja alkaa uskoa, että Ari ajattelee kuten hän itse kuvittelee. Siksi en enää kommentoi Ilmaria enkä jatka tästä enempää. Jokainen osaa ajatella itsenäisesti, minä sanon sen omassa blogissani ja se riittää minulle, en vihaa ketään, mutta vihaan vihaamista.
Näkemiin Ilmari ja hyvää kevättä.
Ilmoita asiaton viesti
”vihaan vihaamista”. Niin minäkin, siitä vastaukseni.
Terveisin ja mukavaa kevättä,
Mies, joka ei suinkaan vihaa Niinistöä vaikkei äänestä häntä.
Ilmoita asiaton viesti
MTV julkaisi eilen vähän erilaisen ”kallupin” (Vrt. YLE, HS).
Ja ”rosentit” ovat suurempia kaikilla paitsi Niinistöllä
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtv-k…
Suattaahan olla noennii, mutta suattaahan olla toisennii !
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on köyhää mitata sellaista jota ei vaaleissa tarvita, kuten ”ei missään tapauksessa”, vaaleissahan jaetaan suosiota ei kielteisyyttä.
Kaikki ehdokaat selviäisivät tuosta melko turhasta hommasta, eli koko virka on varsin vallaton. Sauli on hoitanut homman esimerkillisesti, mutta en näe yhtään syytä miksi ei nuo kaikki muutkin ehdokkaat siitä selviäisi. En osaa asettaa Pekka Haaviston suosiolle mitään syytä, esimerkiksi Vanhaseen tai Kyllöseen verrattuna, mutta Sauli suosion kyllä ymmärrän, koska hän on hoitanut tointa moitteetta jo.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka mitenkäkin asian näkee.
Itse en nähnyt Niinistön ”tentissä” muuta kuin varmistelua.
Nato- ja liittovaltiokannassa hän oli perääntynyt aika reilusti. Tämähän on vain sitä kuuluisaa populismia.
Hän kertoi säälittävästi ”tarinan” irakilaiseta joka oli sopeutunut maan tavoille. Kunnes tuli töistä kotiin ja alkoi harrastamaan omaa kulttuuriaan. Mitä se tarkoitti, sitä hän ei kertonut.
Maamiinoista hän väitti että on korvaavat järjestelmät vaikka armeija on sanonut että niitä korvaavia menetelmiä ei ole.
Muutoin hänen puheensa ja ”tentin” vastaukset olivat sitä samaa höttöä johon jokainen voi yhtyä: Kuka ei halua rauhaa? Kuka ei halua että kehitysmaiden ihmisten asiat saataisin kuntoon? Kuka ei haluaisi olla hyvissä väleissä Venäjän ja kaikkien muiden kanssa? jne.
Ei sanaakaan siitä minkälainen Suomen pitisi olla tulevaisuudessa, pitäisikö suomalaisilla olla päätösvalta omissa asioissa itsellään. Ei mitään muutakaan selkeää kannanottoa mihinkään asiaan.
Lisäksi hän valehteli suoraan. Hän sanoi että Euroon meno hyväksyttiin eduskunnassa. Näinhän ei tehty. Euroon liittymisestä ei ylipäätään äänestetty eduskunnassa. Kyseessä oli luottamus hallituksen toimiin. Oikaiskaa jos olen väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten kukakin näkee aloitat, ja minä lopetan, että minä näin kuten kirjoitin. Amen.
Ilmoita asiaton viesti
Meillähän presidenttiä pidetään paitsi ulkopolitiikan myös arvojohtajana.
Pressaehdokkaista useampikin on tainnut sivuta syrjäytymisteemaa, mutta vain yksi on käyttänyt osuvaa Hylkysyrjä-vertausta, vieläpä kaikessa monimerkityksisyydessään niin, että se pitää sisällään yhtä aikaa sisä- ja ulkopoliittisen ulottuvuuden. Monet, joiden elämä on mennyt vähän kuin Strömsössä, eivät välttämättä ole kuulleetkaan Hylkysyrjän kaikista sosiaali- ja geopoliittisista näkökohdista.
Pitäisiköhän ihan vaikka taktikoiden äänestää juuri tämä pro-hylkysyrjäläiskandiaatti toiselle kierrokselle? On sääli, jos suomalaiset jättävät korkean tason työhönottohaastattelussaan kerrankin rekrytoijina ollessaan kilpailuttamismahdollisuutensa yksivaiheiseksi hätiköimällä istuvan pätkätyöläisen jatkoon ilman kunnon syvätenttausta oikein käsi sydämellä!
Jos tämä hylkysyrjän oivaltanut ehdokas tulee kakkoseksi eikä ennakkosuosikki saakaan yli puolta äänistä, on molempien pakko terävoittää kantojaan hylkysyrjä-kysymyksissä kaikista näkökohdista pärjätäkseen loppuun asti, ja sanasta miestä, voittipä Sauli tai tämä Hylkysyrjänpuolustaja, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249134-h…
Ilmoita asiaton viesti
Nils olisi varsin hyvä presidentti. Mutta, Sauli on parempi, koska me tiedämme miten hän hoitaa hommiaan, kaikki muut joudumme toiveajattelemaan tehtävään.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistöhän nimenomaan sanoi ”tentissään” että hän ei ole arvojohtaja.
Ilmoita asiaton viesti
Ja olenko muuta väittänyt?
Ilmoita asiaton viesti
Minusta kaikki ehdokkaat ovat omalla tavallaan hyviä ehdokkaita. Noita vasemmiston naisehdokkaita pidän kovin värittöminä.
Vanhanen on asiajohtaja, sellaisena ihan pätevä presidentiksikin.
Väyrynen on aina ollut takarivissä, ikinä ei ole ottanut osaa mihinkään päätöksen tekoon, joten hän on aina ollut myös oikeassa. Presidenttinäkin hän todennäköisesti tyytyisi Trumpin rooliin: edeltäjien haukkumiseen. Kuusi vuotta nalkutusta Niinistölle ja Lippospaavolle ja Koivisto-vainaalle. Jaksaisiko sellaista?
Huhtasaari on ihan eri kaliiberia muihin ehdokkaisiin verrattuna. Populisti, joka on vaalikoneiden kiistaton kuningatar. Linjakkaasti kaikkien kanssa samaa mieltä. Linjana on miellyttää kaikkia, josta seuraa epäjohdonmukaisuuksia. Kevyt asiaosaaminen vie Huhtasaaren tenteissä paitsioasemaan. Liian kevyt tähän sarjaan.
Torvalds on turvallisuuspoliittisesti vakuuttavin. Hänellä on linja ja näkemys. Muuten ei hänestä ole presidentiksi: karisma puuttuu. Rehnin kaltaiseksi ilmiöksi hän ei nouse.
Haavisto on takuuvarma. Osaa asettaa sanansa oikein ja on johdonmukainen. Jakaa Niinistön linjan ihan täysin, joten mitään väliä ei ole sillä, valittaisiinko presidentiksi Niinistö vaiko Haavisto.
Niinistö on käyttänyt asioiden miettimiseen kuusi vuotta. Uutissuomalaisen vaalikoneen väittämään ”Suomen tulisi liittyä Natoon lähitulevaisuudessa” Niinistö on vastannut ”En osaa sanoa”. Kummallinen vastaus presidentiltä.
Annetaan Niinistölle jatkoaika. Seuraavan kuuden vuoden ajaksi pitää kuitenkin edellyttää, että Sauli laittaa tabletin riittävän usein pois käsistään ja lopettaa Jenninkin toivomuksen mukaisesti pelaamisen hetkeksi ja miettii tasavallan asioita. Kuuden vuoden päästä presidentti Niinistön pitää pystyä kertomaan, pitäisikö Suomen liittyä sotilasliitto Natoon lähitulevaisuudessa. Ei liene liikaa pyydetty?
Ilmoita asiaton viesti
Seurasin mielenkiinnolla toimittajan hiostusta, mutta Sauli oli taitava, politiikassa pitkään ollut ja monta myrskyä kokenut.
Kuitteja tuli Paavolle aika nätisti. ”olen aika vaatimaton mies, en minä sitä päätöstä yksin tehnyt” ( vastaus Väyrysen intoiluun)
Toinen hieno veto oli, jota huvittuneena kuuntelin, ”Minä muistaakseni sanoin näin ja jos en sanonut, näin niin sanonpa sen nyt” Mitä tuohon on lisäämistä, toimittajakin jäi sanattomaksi, suu auki.
En ole kuunnellut muiden ehdokkaitten juttuja, kuin satunnaisesti. En usko köyhtyneeni siitä ollenkaan.
Eniten tympii tuo mainosbudjetti, johon Sauli talousmiehenä käyttää ( tukiyhdistys oikeammin) toisten rahoja 1,2 miljoonaa.
Kysyn miksi, koska siihen ei olisi tarvetta. Vaikka Sauli ei käyttäisi latiakaan, hän voittaisi pelkillä näytöillään vaalin.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalibudjetti ei ole minusta Saulin ongelma, hänen tukiryhmänsä saa tuhlata, koska se raha menee kiertoon. Muuten ei ehkä menisi. Siitä hyötyvät painotalot, media ja mainostoimistot.
Kuivilla budjeteilla ei raha kierrä ja Suomi kärsii juuri nyt liiallisesta pihtaamisesta, ei synny työpaikkoja jos ei joku laita rahaa haisemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ketään ihmistä ei pitäisi vihata niin paljon, että äänestäisi hänet sen vuoksi Suomen tasavallan presidentiksi.
Ilmoita asiaton viesti