Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Regulaatio, vaiko deregulaatio

Mitä suomalainen tavallinen ihminen oikeasti haluaa? Haluaako asua sääntelytaloudessa vai markkinataloudessa, jossa sääntely on viety minimiin?

ST1 keulakuva Mika Anttonen vannoo regulaation nimeen ilmastonmuutoksessa. Hänen mielestään poliittisella ohjauksella saataisiin ilmastoasiat kuntoon parhaiten. Vaikka arvostankin Mika Anttosta nerona, niin tässä asiassa mies puhuu omaan pussiinsa.

Regulaatiolla eli säännöstelyllä on tehty paljon hyvää maailmassa, mutta säännöstelystä on tullut työkalu joka orjuuttaa meidät kaikki. Kaikki talous on nykyisin olevinaan markkinavetoista, mutta todellisuudessa kaikki on jo säänösteltyä.

Regulaatio on ammattiyhdistysliike, regulaatio on maataloustuet, regulaatio on EU:n komissio. 

Yritystuetkin ovat säännöstelyä, tukien voimin laitetaan yritysjohtajat laulamaan kansainvälistä hämyisissä saunailloissa ja tukihanaa puristava käsi säännöstelee markkinoita. Markkinatalous on vain näivettynyt kiiltokuva jossain homeisessa lootaassa. Kaikki on säännösteltyä maailmassa.

Demokratia on lumetta, suuri poliittinen kupla, mitään demokratiaa ei ole, onko koskaan ollutkaan?

Poliittiset järjestelmät ovat vain regulaation eri asteita, vapaus puuttuu jokaisesta uskonnosta tai poliittisesta järjestelmästä.

Nyt kun nero Mika Anttonen sanoo meille, että regulaatio pelastaa ilmastokatastrofilta, niin pitäähän se uskoa, koska hän osaa asiansa. Hän tietää miten säännöstely toimii ja miten säännöstelyn avulla rikastutaan. Säännöstely toimii kaikessa.

Regulaatio on myös se, kun sukeltajan ilmaa säännöstellään. Samalla tekniikalla yritystuet toimivat, niillä säännöstellään yritysten kasvua, elinvoimaa, julkisuuskuvaa, kaikkea. Kun yritysjohtaja puhuu regulaation onnesta, niin hän kuuluu silloin yritystukien piiriin. Poliittisesti hämärä yhdistelmä joka yrittäjänä kannattaa markkinataloutta, mutta takahuoneessa uittaa rännistä valtion yritystukia niin paljon ja hiukan enemmänkin kuin lupa olisi.

Yritystuet tappavat yrittäjyyden! Säännöstely tappoi suunnitelmatalouden ja markkinatalouden ja nyt sen tulisi tappaa vielä ilmasto.

Sääntelyssähän itsessään ei ole mitään vikaa, mutta kuka vetelee sääntelytalouden henkseleistä, Mika Anttonen, vai kuka? Sääntelytalouden vika on kabineteissa, diktaattorilla on kabinetissa kaverinaan vain hyväntahtoiset hölmöt. Sääntelytalous on diktatuuri!

No siinähän Mika Anttonen on oikeassa diktatuurilla ilmastonmuutos voidaan hoitaa mallikkaasti, hän vain verhoaa sanansa regulaation taakse. Säännöstely kun on hieman kalskahtava sana, puhuu hän regulaatiosta, joka lopulta paljastuu diktatuuriksi.

Markkinataloudessa markkinat tuovat onnen? Diktatuurissa diktaattori on se isä aurinkoinen? Demokratiasssa luottamusmiehet tekevät päätökset, jotka virkamiehet ovat ensin kirjoittaneet. Lobbareista en virka mitään.

Rahasta on tullut mesenaatti joka rahoittaa meidän elämää. Kun raha ei tarpeeksi kierrä sitä painetaan lisää. Ahneus ja laupeus taistelivat, kumman luulet voittaneet? Regulaation eli sääntelyn tehtävänä on toimia jokaiselle joatkin periaatteella, mutta yleensä kaikki sääntely on päätynyt harvoille ja valituille. Tarvitaanko regulaation sääntelyä ja miten se toimisi?

Mika Anttonen tietää varmaan senkin, miten säänneltyä säännellään ja kuka lopulta sitä säätää ja se tuossa MIkan puheessa pelottaakin minua. Joku on aina viisaampi toista ja haluaa säännellä tyhmempiään.

Eduskunta on sääntelytalouden keskus Suomessa. Siellä säännellään lait. Mutta lakeja on säännelty Suomessa itsenäisesti kohta sata vuotta, mutta köyhiä on silti viljalti. Demokratia ei toimi jos sata vuotta ei riitä. Miten ilmastonmuutosta on ajettu, kuin käärmettä pulloon jo vuosikymmeniä. Aina on vain huonoja uutisia, mutta mikään ei parane.

Demokratia joutaa hautaan, siinä missä diktatuuri ja suunnitelmatalouskin.

Mitä sitten tilalle? Se sama kuin tähänkin saakka, eli evoluutio, jatkuva muutos. Demokratiassa voidaan tehdä muutos, diktatuurissa voidaan vaihtaa diktaattoria ja suunnitelmatalouteen tehdä paremmat suunnitelmat.

Mitäpä jos tehtäisiin se muutos!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (68 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jos nyt vähän karkeistaisi, niin markkinataloudessa kaikki saavat yrittää, joten erilaisia tuote- ja palveluyritelmiä syntyy mahdollisimman paljon. Toiset niistä karsiutuvat ja jotkut kukoistavat. Asiakkaat antavat potkut huonoille yrittäjille.

Sääntelytaloudessa taloustsaari päättää, mitä yrityksiä perustetaan. Uusien yritysten kirjo jää paljon kapeammaksi ja potentiaalisesti hyviä yrityksiä kokonaan syntymättä. Taloustsaari myös päättää, mitkä yritykset pidetään hengissä. Niinpä pystyssä pidetään kehnojakin yrityksiä resursseja haaskaamassa ja sekundaa tuottamassa.

Markkinatalous aiheuttaa enemmän turbulenssia, mutta tuottaa myös enemmän ja parempia tuloksia siksi, että se kykenee generoimaan enemmän vaihtoehtoja ja karsimaan paremmin huonoja ratkaisuja.

Vastaavat kuviot muuten pätevät tuolla politiikan puolella demokratian ja autoritääristen hallintomallien väliseen suhteeseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos nyt myös hieman karkeistan Jaakko, niin yritystuilla Suomessa heikennetään markkinataloutta, samoin helmikuun kihlaus tuhosi osaltaan markkinatalouden periaatteet. Nyt hatetaan markkinatalouden nimissä joustoja lisää, mutta sitä puhetta vain pidetään ja toisaalta sääntely voimistuu koko ajan.

Olen itse ollut laulamassa demarivirkamiehen mieliksi työväenlauluja kosteassa saunaillassa, jotta saatiin rahahanat auki "markkinataloudelle", joka sitten lopulta kuppasi kuntalaisten rahat. Mitä markkinataloutta se on?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Meillä on pieni mutta yleinen väärinkäsitys päässyt putkahtamaan joukkoon.

Markkinatalous ei edellytä yksityistä omistamista. Markkinatalous toimii ihan loistavasti valtion omistaessa yhtiöitä.

Markkinataloudessa tuotetaan tuotteita, joilla on kysyntää. Se kuka tuottajat omistaa, ei liity aiheeseen mitenkään. Valtion omistama yhtiö voi olla yhtä tehokas ja tuottava kuin yksityisten omistama yhtiö.

Käytännön esimerkeiksi käyvät aasialaiset valtionyhtiöt tai valtion enemmistöomisteiset yhtiöt Kiinassa tai Singaporessa. Ne ovat kilpailukykyisiä ja niitä johtavat huippupätevät henkilöt.

Niissä on sekin ikävä puoli, että niiden tuotot menevät haluttaessa valtion kassaan ja vähentävät tarvetta ansiotulon verotukseen tai välillisiä veroja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

Hyvä tarkennus. Markkinatalous on systeemi, ei mikään yksityisen omistuspohja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Moni asia ratkeasi,kun annettaisii oikeasti kuluttajien päättää. Mutta siinäpä se..sitä ei säädellä ja siksi kuluttajat eivät saa päättää. Vaan yritykset päättää kuluttajien puolesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pätevästi sanottu.

Taloussanomat kirjoittaa asiaa, vaikka on vanha juttu, pätee yhä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001923316....

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Osaatko sinä kertoa miten se on keneltäkään pois,jos kuluttajat voisivat ylipäätänsä ostaa tukkureilta tavaraa ja vielä jopa samalla hinnalla kuin yrittäjät?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Tukkukauppa "suojaa" vähitttäiskauppiaita, muuten tukkukaupoista tulisi samalla myös jakelukauppoja ja vähittäiskaupat kuolisivat. Tukku siis keskittyy omiin asioihin eli toimittaa kauppiaille tavaraa, jos hinta olisi sama ja ovet auki kaikille ei ne mitään tukkuja enää olisikaan. Isot kauppaketjut omistavat omat tukkunsa, joten käytännössä tuo on vain oppiriita.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

Eli meillä pyöritetään kaksinkertaista kauppaa ja ihmetellään miksi kaikki on niin kallista.

Siinö sinulle sitä sääntelyä mihin kannattaisi uhrata voimavaroja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

No, kauppa on ketju, tuottajalta kuluttajille, jos tukku on siinä mielestäsi turha lenkki, se on sinun mielipiteesi.

Minusta tukku on kuin "luottamusmies" teollisuuden ja kaupan välissä. Se kilpailuttaa kokonaisuuksia ja hoitaa varastointia ja saa tästä oman siivunsa.

Tukulla ei ole intressiä eikä mahdollisuuksia kaikille myymiseen joten se rajaa asiakkaansa muutamiin, jotka sitten jakavat sen laajemmin. Kysymys on työn jakamisesta enemän kuin sääntelystä. Jos siellä tapahtuu sääntelyä se on kielteinen ilmiö.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #20

Miksi ei lisätä pari kolme kerrosta vielä väliin.

En vain ymmärrä miksi olen eriarvoinen ostaja esim. ahlsellillä kuin yrittäjä joka ostaa vuodessa kaksi kertaa yhden hanakulman sieltä. ja sitten pyytää minulta kaksinkertaisen hinnan siitä..ihan vain koska en saa ostettua sieltä.

Se on äärimmäisen sääntelyn tulos joka liippaa lähelle aikaa jolloin mustille ei myyty värinsä perusteella. Nyt yhteiskunnallinen status on vaikuttajana.

Mikäli kaupat ei pysy pystyssä ilman näitä "suojelijoita" vastoin kuluttajan etua,niin kaatukoot.Sinussa elää sittenkin tällainen säätelyvimma,jos koet sen kohdistuvan oikeiden tyyppien eduksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #32

Eihän se nyt ole sääntelyä jos tukku hoitaa tonttiaan. Ostojen määrään tuo tukun sijainti perustuu, tukku ostaa ja välittää, kauppa ostaa ja välittää, sinä ostat mutta et välitä, siinä se ero. Jos sinä möisit edelleen olisi sinullekin hyväksi pieni suoja, muuten et saisi mitään kaupaksi.

Tukku ei ole sääntelyä, sehän myy kaikille joilla on jatkomyyntiä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #33

Suomessa tehdään valtava määrä kauppaa ilman minkäänlaista suojaa ja sen kaupan tekee kuluttaja jo ostetuilla tuotteilla.

Mutta onhan toki sinusta hyvä olla suoja sillä kauppiaalla eikä kuluttajalla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #33

asia voitaisiin kirjoittaa myös "tukku myy kaikille yli 100 000 tienaaville" tai "tukku myy kaikille vuorineuvoksille"
Etkä sinä näkisi tuossakaan säätelyä vaan kaikille yhtäläisen oikeuden..miksi ei tienaa 100 000 tai osta titteliä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #44

Tuo sinun teoriasi perustuu aina "jos" sanan käyttöön. Sellaista ei ole mitä sinä väität. Se "jos" on nyt sinun korvien välissä, ja pysyy.

Et vain huomaa, että tukku tekee työtään, siinä missä sinäkin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #46

En minä ole sanonut etteikö tukku tekisi työtään. Minä olen sanonut,että asiakas saa päättää ostaako suoraan tukusta vaiko kauppiaalta samaan hintaan. Sinä olet sitä mieltä,että asiakkaa kuuluu maksaa enemmän,koska ei myy tuotetta. Se on järjetön perustelu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #49

Kuka on sanonut että kuuluu maksaa? Olen puhunut suojasta. Eli tukku ei myy yksityiselle, vaikka myy vähittäiskauppiaalle. Se on vähittäiskaupan etu, ei tukkurin etu.

Asiakashan maksaa kilpailun mukaisen hinnan ei muuta. Tukkuri toimii sellaisessa kohdassa, että sen ei ole järkevää myydä kelle tahtoo, sillä se menettäisi väittäiskaupan jakelun.

Jos sinä olisit tukku, myisitkö suoraan kaikille, jos seurauksena siitä olisi, että menettäisit seuraavalla viikolla 90% myynnistäsi. Ja joutuisit sitten rakentamaan itsellesi jakeluketju. Jakeluketjussa on omat silmukkansa ja sääntönsä, mutta sääntelyä se ei ole.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #32

Niitä lisäkerroksia ei lisätä, jos ne ovat tarpeettomia. Useimmiten ovat.
Tukkuportaalla on selvä roolinsa logistiikan kannalta. Toimittajan on yksinkertaisempaa asioida parin-kolmen tukkuasiakkaan kanssa sen sijaan, että suoria asiakkaita olisi muutamia satoja. Sama päte vähittäiskauppaan. On käytännöllisempää ostaa pääosa tuotteista tukusta sen sijaan, että asioitaisiin lukuisien alkutuottajien kanssa.

Niitä lisäkerroksia kyllä lisätään silloin, kun niille löytyy käytännöllinen rooli. Tavallisimmin siinä roolissa ovat maahantuojat.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #34

Juuri noin, mitä siitä tulisi, jos jokainen kävisi tehtaalta ja maatilalta tuotteet, kun kaikki kaupat ovat vain "riisto" ja sääntely siinä välissä. Jos Vellua uskotaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #36

Anteeksi nyt..mutta kerro mitä ne kaupat mielestäsi ovat,jos kerran mitään lisäarvoa tuottamatta ottavat välistä hinnan?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #34

Entä asiakkaan? Alkuperäisessä kommetissani juuri kirjoitin tästä,että antaa kuluttajien päättää eikä siten kuin nyt missä yrittäjät päättää kuluttajien puolesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #37

Mitähän nyt ajat takaa? Yrittäjä ei päätä asiakkaat siinä päättävät, eli vähittäiskauppa ei oikein salli tukulta suoramyyntiä, vaan jos sitä tapahtuu, niin sellainen tukku menee helposti poikottiin, koska väittäiskaupalta putoaa pohja. Yrittäjä kun on myös asiakas.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #39

Miten asiakas pääsi päättämään mitä yrittäjä ottaa tukkuhinnan lisäksi tai mitä yrittäjä ottaa valikoimiinsa?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #41

Asiakas äänestää aina jaloillaan, eli kilpailu pitää tuon asian aisoissa. Kartellit ovat kiellettyjä, vaikka voihan aina epäillä kartellia, sillä onhan niitäkin nähty maailman sivu. Se ei kuitenkaan tee tukkukaupasta sääntelyä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #45

Tukku...kartelli. Joo o.
Lainais wikistä:

"Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta."

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Vielä tuohon tukkuetuun, niin se ei aina ole vähittäiskauppiaalle se halvin ostopaikka, vaikka tukkukortti olisikin. Pienkauppias saa monia tuotteita halvemmalla Prismasta, City-Marketista tai Sokkarilta. Eli pienkauppias on monesti samalla viimalla omien asiakkaidensa kanssa, vai mitä luulet miten kannattaa myydä tuotetta, jonka ostaa sisään samalla hinnalla kun sinäkin sen saat mistä tahansa, paitsi tukusta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #35

No siinäpä se..ei sen putkarin kuulukkaan tehdä kauppaa sillä,että saa halvalla hankittua vaan työllä.

Se mikä teitä jänskättä tässä,että olisiko niin monelle putkarille käyttöä enään,jos kuluttaja saisikin sen samaan hintaan ellei halvemmalla. Toki samaan voidaan liittää vakuutukset. Putkarit ovat tällä hetkellä hyvin keinotekoinen ammatti..ja siksi veloitukset on korkeita. Sääntely pois eli vakuutusyhtiötä pitäisi kiinnostaa vain se onko putkityöt oikein tehty eikä se kuka ne on tehnyt.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #38

Höpö, eihän se artikkeli olekaan kuin riesa mikä on jakelussa suurkaupassa halvemmalla. Mutta kun kauppias haluaa palvella tarjoamalla mahdollisimman laadukkaan valikoiman asiakkalleen.

Vai olisiko sinusta siihen kauppiaan osassa, että myisit vain rusinoita ja halpistuotteen kohdalla tokaisisit vain asiakkaalle, että polkaseppa hyvä mies sitten Prismaan sitä hakemaan.

Kauppias tekee juuri työtä rahansa eteen myymällä tuotetta joka on hänelle tuottamaton.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #43

"kun kauppias haluaa" huomatko..ei siis "kun asiakas haluaa".

Tuotahan moni kauppias tekee aina motonetista kärkkäiseen. Myy keskinkertaista halvalla tuotettua kapinetta...kaikille,mutta siinäkin eri hinnoin.

"Kauppias tekee juuri työtä rahansa eteen myymällä tuotetta joka on hänelle tuottamaton."

Noniin..suotta sitten rasitetaan poloista kauppiasta sillä vaivalla vaan ohitetaan se porras,jos halutaan. Eli kauppiaat ostavat samalla hinnalla mitä kuluttajat ja tekevät jotain työtä voittojensa eteen. Minä voin olla arvostamatta tätä työtä ja ostaa tukusta tai arvostan tätä työtä ja ostan kauppiaalta. Kuluttaja päättää...ai ei käy vaan kauppiaan pitää saada helpommalla tulos?0

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #47
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #48
Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ääripäitä ovat Euroopassa Iso-Britannia ja Norja.Ettei kävisi kuten Kensingtonissa
tai Norjassa ei juuri pellolle rakennusta pistetä pystyyn.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Etkö tosiaankaan näe muita mahdollisuuksia? Minä toivoisin järjellisesti suunniteltua taloutta. Jota ei ole pakko jatkuvasti kasvattaa.
Kaikkea ei tarvitse saada mitä mieli tekee. Jos vaan rahat riittävät. Sääntelykin on paikallaan monessa asiassa. Ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen.
Tällaisessa pelitaloudessa köyhän euro on sentti.
Rahan ylläpidon kustannukset ovat ylettömät. Nykyisenä IT-aikana kaikki vaihto voidaan kirjata suoraan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Minä toivoisin järjellisesti suunniteltua taloutta.

Ostan Margaretan ajatuksen heti kun hän sanoo, kuka sitä järkeä tuossa suunnittelussa sitten käyttäisi ja kenen valtuuksilla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikki joilla sitä järkeä on. Todellinen demokratia lähtee ruohonjuuritasolta. Kansan valtuuksilla. Nykyisin kohtaamisella ja keskustelulla on olemassa mahtavat välineet.
Mutta mitään paremman yhteiskunnan mallia ei sentään voi minulta pyytää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Kuka päättää mikä on järkeä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Ei sitä tarvitse päättää. Järjettömätkin saisivat osallistua keskusteluun. Minä tarkoitan järjellä lähinnä käytännössä koeteltuun tietoon perustuva johdonmukaista ajattelua.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Kun tuet ja avustukset on näinkin vahvasti kuvassa mukana kuin Suomessa on kaikissa hinnoissa on myös tuki lisä.
Jos jotain hintoja tuet laskee niin se myös nostaa hintoja, miten päin se sitten suuressa kuvassa on ?
Tärkeintä tuissa ja avustuksissa on nimenomaan regulaatio.
On tietysti myös se mistä ei paljon puhuta, kun mukana on yhteiskunta tukijana ja rahoittajana tieto on siellä yleisessä käytössä, se taas helpottaa sen säätämistä mitä ja kuka mitäkin tekee.
On lapsellista uskoa tarinoita liikesalaisuuksien t.m.s. suojasta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lassi, kun Suomessa nostetaan alkoholiveroa oluelta, niin samalla valtio maksaa 7 miljoonaa pienpanimotukea yrityksille. Olisiko järkevämpi laskea veroruuvia 7 miljoonan edestä ja jättää tuki maksamatta?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Haaste syntynee siitä, että tanskalaisjättien omistamat Hartwall ja Sinebrychoff hallitsevat markkinaa varmaan 80-90 prosenttisesti. Jos halutaan tukea pienpanimotoimintaa, niin tuki kohdistuu niihin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Eli säännellään markkinataloutta verorahoilla palkitsemalla pientä ja kurmuuttamalla suurta? Yritystuet siitä huolimatta menevät kuitenkin etupäässä suurille.

MItä haittaa olisi jos pienpanimot kilpailisivatkin hinnalla ja laadulla isoja vastaan ja valtio keskittyisi omiin asioihinsa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #22

Minulle sopii mainiosti, käsittelin vain problematiikkaa ottamatta kantaa tukeeko vai ei. Itse poistaisin suurimman osan yritystuista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

Ymmärsin ja ymmärrän. Ajattelua tulee jalostaa kaikilla tasoilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikissa kaupallisissa hinnoissa on kilpailun tuottamat markkinointi ja mainontakulut sekä massiiviset hävikkikulut.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ilmastoasiathan ovat vallan mainiossa kunnossa kuten ennenkin, jopa ihmisen kannalta. Sen verran iso hyrrä pyörimässä, ettei siihen Anttonen eikä ketkään muutkaan regulaattorit juuri pysty hiilidioksidillaan vaikuttamaan. Tukia eli regulaatiota vain vonkaavat.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niinpä, siitä juuri kirjoitin, että Anttonen helposti haluaisi säädellä ilmastonmuutosta omaksi edukseen. Tarkoittaa suomeksi lisää tuulitukia Anttosen taskuihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvä vuodatus!
Luin vasta edellisen kommentin jälkeen. Olen sama miltä kuin sinä ja paavikin: talousjärjestelmää on muutettava. Ongelma on vain miten. Nuorena uskoin vielä ihmisten tietoisuutta muuttaavaan valistukseen.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

#11
Sepä se, siis miksi tukia maksetaan ?

Käyttäjän ppauto kuva
Janne Pirinen

Anttonen: "ei ilmastonmuutosta torjuta, elleivät valtiot ala väkisin rajoittaa energiayhtiöiden päästöjä."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005392256....

Oletko siis eri mieltä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Rajoittaminen on toki säätelyä, mutta mitä Anttonen sanoo ja mitä hän tekee on jo toinen juttu.

Sääntely kun voi olla verorahanjuoksuttamista siihen suuntaan jossa sitä muka tarvitaan kipeimmin, eli Suomen halvimman energiatuotantomuodon tuotta,miseen. Vertaa tuulitariffi.

Mitä taas päästökauppaan tulee, niin sanoppas, kuka siitä hyötyy eniten? Kun ne päästörahat eivät ole korvamerkittyjä ne pakenevat helposti parempiin taskuihin.

Suomalaiset eivät saa hakta metsää, jos hakkaavat pitää maksaa. Mihin maksu päätyy?

Kertoikaa minulle mitä päästökaupan rahoilla ostetaan?

Ostetaanko sillä puhdasta ilmaa, kuten Sonera-kauppa aikoinaan teki? Vai palkitaanko sillä puhdasta teollisuutta investoimaan yhä puhtaampaa? Monesti päästökauppa on juurikin rangaissut puhdasta ja likainen on saanut jatkaa ilman mitään sanktioita.

Sanoppa Janne se mikä on oikein ja mikä väärin?

Sääntely on kaksiteräinen miekka ja sitä on osattava käyttää. Yksinkertaisesti sääntelyä ei voi tuomita tai hyväksyä, pitää ymmärtää minkälaisesta säätelystä on kyse ja kuka osaa säädellä oikeudenmukaisesti, Anttonen vaiko kuka?

Puhuminen valtiosta on absurdia. Pohjois-Korea ja Etelä-Korea ovat joskus olleet sama valtio, mutta onko niiden toiveet enää samat. Kumman valtion päätöksillä niiitä pakotteita haluaisit suorutettavan, minä perään parempaa suunnitelmaa, kuin Anttosen ympäripyöreä "valtiopuhe"!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olen enemmän Hansenin kanssa samaa mieltä, kuin Anttosen. Hansenin ajatus on jalostunut pidemmälle. Kyllä Anttosella joku asia on mielessä, mutta sitä pitää voimakkaasti jalostaa, eli keskustella auki enemmän, ei "valtiot" ole mitään pyhimyksiä päättäämään pakotteista nykyisessä päätöskunnosssaan.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Politiikastahan kaikki lähtee, ja sitä kautta meistä äänestäjistä.

Kun äänestät Antti Rinnettä, Petteri Orpoa ja Juha Sipilää, niin voit unohtaa sanan uudistus.

Ainoa keino on valita päättäämään sellaiset päättäjät, jotka puhuvat hulluja, ja joiden ehdotus tuntuu vastenmieliseltä.

Tätä järjestelmää ei nyt pystytä noeasti muuttamaan, vaikka se olisikin huono, niin toiseksi paras vaihtoehto on äänestää uusia ja uudenlaisia päättäjiä.

Suurin virhe äänestämisessä on puolueuskollisuus, se pilaa ja hidastaa kehitystä. Tuloksien mukaan pitää äänestää, ei niin, että kun aina ennenkin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ritalan kanssa samaa mieltä - TÄYSIN.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä taas en ole aikoihin löytänyt yhtään tolkullista ehdokasta. Tuntuu kuin poliitikot olisi joku oma laji. Kaikki vaikuttavat aivopestyiltä; laidasta laitaan hokevat sama kasvun ja kilpailukuvyn mantraa.
Kuka haluaa kymmeniä vuosia asua rakennustyömaalla? Kyllä vain, heitäkin löytyy jotka pitävät Tamperetta "vetovoimaisena". Vai olisikohan pikemminkin niin,että ihmiset muuttavat tänne pakosta työn perässä?

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Nyt on Ari asioitten ytimessä! Nyt on Ari Nukkuvien asian ytimessä!

Mika Anttonen on hovinarri siinä missä joku Harry Harkimo tai Peter Vesterbacka tai jopa Tekes Supercell porukka - lukekaa Tekes blogini jos ette usko.

Jos nuo kaverit tulevat politiikkaan ja pääsevät sitten valtaan saamme upouusia Juha Sipilöitä vaikka joka vaaleissa.

Jos Petteri Ritalakin haluaa että se ei tapahtuisi niin jottain isompaa tarttis tehdä aivan uudella tavalla. Ari sen jo tietääkin -

www.nukkuvat.fi

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Jos tukkukaupasta tehdään vähittäiskauppa myös hinnoittelu muuttuu vähittäiskaupan hinnoitteluksi.
Myyn tukkueriä kenelle hyvänsä kun veronumerot on kunnossa, vähittäis myymälää ei edes ole.
Tukkuliike jakaa tukkueriä esimerkiksi ympäri Suomen, vähittäiskauppa myy niitä edelleen asiakkaille.
Rekkakuorman ja yhden pullon hinta ei voi olla sama, toimituskuluista ja myymäläkuluista johtuen

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näinhän se mene, jos tukku ottaa lisää hommia, niin hintakin nousee.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Toimituskulut ovat asiakkaan ongelma. Ainoastaan myymäläkulut jää..jotka voivat olla hyvinkin pieniä nettiaikana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Myymälän seiniä ja kalusteita et voi mitenkään selittää nettiajalla;)))

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #62

Ai ei tukkukaupalla tarvitse nyt siis seiniä olla?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #67

Tarvitsee olla , mutta ei niin montaa seinäryhmää kuin valtakunnallisella jakeluverkolla. Taidat saivarrella tahallasi. Jos Tukolla oli tukku ja seinät Hämeenkylässä ja jakeluverkko läpi Suomen, niin voit miettiä mitä seiniä tarkoitin.

Tulipa joskus käytyä tukussa ja ei se nyt niin ihmeellinen paikka ole, että siitä tarvitsee tuollainen itkupotkuraivari ottaa jos ei sinulle myy.

Ajattelet vain itseäsi, että sinulle pitäisi jokaisen myydä, muuten tuomitset sen sääntelyksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos ajattelee vaikkapa tupakkayhtiöitä tai isoja öljy-yhtiöitä, niin itse en kyllä usko niiden hyväntahtoisuuteen ilman regulaatiota. Tai vaikkapa kaivostoimintaan liittyen siihen, että ympäristöasiat vapaaehtoisesti hoidettaisiin kunnolla. Säännöistä huolimattakin hommat mennyt reisille Suomessa.

Kuluttajien valveutuneisuden osalta voi vaikkapa pohtia paljonko Nokian renkaiden tai VAG-konsernin myyntiin Suomessa epäeettinen toiminta on vaikuttanut. Tai kuinka Applen tai Niken toiminta vaikuttaa mýyntiin, kyllä se iPhone pitää saada vaikka mitä tekisivät.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niko, muutos lähtee itsestä. Turha syyttää tupakkiyhtiöitä jos itse demokratiassa äänestää väärin.

Aina on muutos lähdettävä jokaisesta itsestään, muuten voimme aina vaan syytellä muita.

Kaikki muuttuu jos me itse muutumme. Ajattelu pitää olla kokonaista, on turha läiskiä leimoja toisten otsiin, jos oma otsa ei ole kirkas.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ja jos oma otsa on kirkas, niin sitten vain etsimään toista kirkasotsaa ja yhdistämään voimia. Hajoita ja hallitse systeemi tarvitsee muutoksen, eli harkitse ja rakenna.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mitä suomalainen tavallinen ihminen oikeasti haluaa? Haluaako asua sääntelytaloudessa vai markkinataloudessa, jossa sääntely on viety minimiin?"

Ei tavallinen suomalainen piittaa (sinänsä ja näillä termeillä ilmaistuna) siitä, onko järjestelmä kapitalismi vai sosialismi. Tavallinen suomalainen ihminen haluaa elää elämää, jossa perusturvallisuus ja perustarpeiden tyydyttäminen on turvattu ja vapaa-ajalla riittää mielenkiintoista puuhasteltavaa.

Yhteiskunnan valtaapitävien huolena on miettiä, pystytäänkö tuollaiset olosuhteet tarjoamaan varmimmin kapitalismin vai sosialismin keinoin. Ja koska yhteiskunnan valtaapitävillä on oma lehmä (etten sanoisi Lehman) ojassa, on yhteiskunnan älymystön tehtävänä pitää meteliä siitä, miten maapallon elinkelpoisuus ja kaikkien ihmisten perus- ym. tarpeiden tyydyttäminen voidaan turvata.

Joissakin sosialistisissa maissa, kuten esimerkiksi Pohjois-Koreassa, pyritään siihen, että koko kansa kiinnostuisi yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tähän pyrittäessä koko kansa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi työajalla yhteiskunnallisten teorioiden opiskelemiseen.

Kapitalismia kannattavat tahot kutsuvat tuollaista tietenkin aivopesuksi, koska kapitalistit haluavat, että tavallinen kansa jättäisi yheiskunnallisista asioista huolehtimisen muiden huoleksi.

Muiden muassa Suomessa noin on tehtykin. Tavallisen kansan ei tarvitse osallistua eikä ymmärtää yhteiskunnallisia asioita. Tavallisen kansan osana on vain äänestää vaaleissa ja sitten valittaa sitä, miten huonosti valitut poliitikot hoitavat asioita. Seuraavissa vaaleissa sitten kansa voi vaihtaa poliitikot ja jatkaa sen jälkeen siitä valittamista, kuinka nämä uudet poliitikot hoitavat asioita aivan yhtä huonosti -- ja vieläpä samalla tavalla huonosti -- kuin ne edelliset.

Noin siis kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa poliitikot ovat pelkkiä marionetteja kapitalistien käsissä ja jossa tavallinen kansa pidetään siinä uskossa, että poliitikot todella päättäisivät jostain. Kansa siis äänestää vaaleissa marionetteja eikä vallanpitäjiä. Tästä yhteiskunnan älykköjen tulisi pitää meteliä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- - - Tästä yhteiskunnan älykköjen tulisi pitää meteliä.

Eikö riitä että minä pidän, vaikka en ole älykkö. Miksi pitäisi olla joku Saarinen tai Wahlroos?

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Jos on vilu ja nälkä vapaa-ajalla riittää puuhasteltavaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Joskus kannattaa ojankaivajankin nousta penkalle katsomaan missä muut menevät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset