Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Kiinteistövero luikertelee verovajeen paikkaajaksi

Rakennuksen jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan kyseessä olevaa rakennusta vastaavan uudisrakennuksen todennäköisiä rakennuskustannuksia arviointihetkellä. Rakennusten arvostuksessa ei oteta huomioon rakennuskustannusten alueellisia eroja, vaan rakennukset arvostetaan samoin perustein koko maassa. Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan arvonlisäverottomia rakennuskustannuksia.

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa jälleenhankinta-arvoasetuksessa määriteltyjä rakennustyyppikohtaisia arvoja, pidetään rakennuksen jälleenhankinta-arvona 75 prosenttia vastaavan rakennuksen rakennuskustannuksista. Samoin menetellään rakennelmien kanssa. Toisin kuin maapohjan verotusarvoon, rakennuksen sijainti ei vaikuta sen verotusarvoon, vaan se lasketaan pelkästään rakennustyypin, rakennuksen ominaisuuksien ja iän perusteella.

Asetuksen arvot ovat sitovia, eikä rakennuksen myyntihinnalla tai todellisilla rakennuskustannuksilla ole siten yleensä merkitystä rakennuksen jälleenhankinta-arvoa määrättäessä.

 

Jos olen ymmärtänyt oikein kiinteistöveron perintärajoja nostetaan, eli yhä enemmän verotuksen pohjasta nojautuu jatkossa kiinteistöjen verottamiseen.

Edellä olevassa lainauksessa verottajan sivuilta näkyy selkeästi sellainen epäkohta, joka hiukan hämmästyttää tässä tasa-arvon maassa elävää kulkijaa.

Nyt kun puhutaan kaupungistumisesta. Voidaan olettaa, että kaupunkien kiinteistöjen arvot nousevat, kun kiinnostus kaupunkeihin lisääntyy. Kysynnän ja tarjonnan laki, vaikuttaa kiinteistöjen hintaan, mutta verottaja ei katso missä kohtaa Suomea talosi jököttää, vaan maksat kiinteistöveroa rakennuksesta Taka- Hikiällä sen minkä Etu- Töölössäkin.

Eli jos sinulla on kaksi samalaista ja samanikäistä taloa, toinen Espoossa ja toinen Pudasjärvellä on kiinteistövero molemmista taloista sama. Tuntuu tasa-arvoiselta, mutta kaupungistumiskehitys alentaa maaseudulla kiinteistöjen jälleenmyyntiarvoja. On kirjoitettu, että syrjäkyline kiinteitöjen arvot ovat enemmän nolla kuin että niillä olisi mitään arvoa. Asuminen sellaisessa talossa on kuitenkin yhtä kallista kiinteistöveron osaalta, kuin asuminen trendikkäällä ja asuntojen arvoa arvostavalla alueella.

Kun kaupungissa on kiinteistöveron vastineena talvikunnossapitoa ynnä muuta kunnallistekniikkaa ja joukkoliikennettä, voidaan ajatella, että peini kiinteistöveroprosentin nosto ei tunnu missään.

Maaseudulla jossa navetatkin ovat kiinteistöveron piirissä voidaan kysyä mitä tarkoittaa, että tuloveroaste ei nouse, jos tuotantokiinteistön veroa nostetaan? Kun isäntä ja emäntä peruskunnostavat navettaansa ja automatisoivat samalla sen nykyaikiseen valmiuteen rakennuskustannusten mukaan kiinteistöveroa lasketaan kuin ruuhkasuomessa. Kaupunkien vilkastunut rakentaminen johtaa hintojen nousuun, joka maksetaan myös maaseudulla navettarakentamisessa. Maajussin kiinteistöjen arvo katsotaan maajussin omaisuuden kasvuksi, eli tuloksi, jota nyt kiinteistöverolla kiristetään kepujohtoisen hallituksen toimesta.

No me kaupunkilaiset kohautamme nyt hartioitamme ja viittaamme asialle kintaalla, koska asiahan ei oikeasti koske meitä. Selvittäköön kepu kannatuksen laskunsa omin päin.

Onhan kepu menettänyt otteensa koko maan asuttamisessa, koska asuntojen hinnat ovat maaseudulla pudonneet lähelle nollaa ja nyt ollaan kiinteistöjä kuitenkin verottamassa siellä kaupunkien asumiskustannusten mukaan, vaikka maaseudun asukkaalla on pidemmät välimatkat kouluihin, kauppoihin, teattereihin sekä oopperoihin, kuin city-vihreiden ja kokoomuslaisten äänestyspyhätöissä eli kaupungeissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Asuinkerrostalojen rakentamisen teollistuminen Suomessa on ollut merkittävä ilmiö. Suomen kaupungistuminen erityisesti 1960-luvulta alkaen yllytti yrityksiä innovoimaan uusia ratkaisuja. Tekes kumppaneineen on edistänyt muutoksen toteutumista.

Tekes kehuskelee omilla sivuillaan olleensa auttamassa maaseudun autioitumisessa;)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ajelin viikonloppuna Tallinnan OK-taloalueilla ja ihmettelin miten suuria taloja siellä on.

Pihassa suomalaisittain ökyauto.

Suomen mökit on säälittäviä niiden rinnalla ja tappiin asti verotettu. Ei seiso niiden mökkien pihoissa mersut, bemarit, audit ja lexukset.

Miten Suomi on onnistunut tyrimään asumisenkin arktisilla alueillaan?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kaavoittamisella ja kiinteistöverolla;)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinteistövero oli 90-luvulla suuri topikki ruotsalaisen yhteiskunnan keskustelussa. Siellä ujutettiin jo silloin kiinteistöveroa merkittävämmäksi valtion tulolähteeksi, kun muita veroja ei enää uskallettu nostella. Kiinteistöveroa sitten nosteltiinkin ja reippaasti.

Kiinteistövero aiheutti niin suurta raivoa ruotsalaisten keskuudessa, että porvarihallitus vaalilupauksensa mukaisesti poisti sen kokonaan viime vuosikymmenen puolivälissä valtaan päästyään.

Suomi näkäjään tapansa mukaan elää pari vuosikymmentä läntisen naapurin perässä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kieltämättä samat ajatukset tulevat mieleen väistämättä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Perinteisesti on Suomen virkamiesrärssi halveksuntaa tuntien kansaa kohtaan verottanut kansaa aina nälkäkuolemaan asti.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tyhjenevien taajamien liiketalot ja muu käyttöä vaille jäävä kiinteistömassa siirtyy pian kiinteistoverorästien kautta yhteiskunnan syliin. Siinnäpä taas Senaattikiinteistöille purtavaa. Käyttökustannusten takia ja mielivaltaisen kiinteistoveron määrityksen takia ne eivät mene kaupaksi ilmankaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Martti on oikeassa entiset kylät ovat muodostumassa aavemaiseksi ränsytyneiden kiinteistöjen hautausmaiksi. Kiinteistövero kuitenkin peritään sitkeästi sellaisen rakennuksen tämänhetkisten rakennuskustannusten mukaisesti.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Lisäksi tulee muutto/ostovero 4%. Vastaava vero on Virossa 0,12%.

Käyttäjän EsaOlkoniemi11 kuva
Esa Olkoniemi

Hyvä esimerkki on nykyinen asuntoni (vanha koulu rak. 1952) Verotusarvo oli 2002 alkaen 10 000 euroa, mikä vastasi Pellon alueella olevaa markkinahintaa remontoimattomista kiinteistöistä.

Verottaja korotti yksipuolisesti muutama vuosi sitten verotusarvon kiinteistöstä liki 230 000 euroon ja maapohjan verotusarvo nousi 100%.

Poliitikoilla on ilmeisesti tullut kepityskausi kansalaisia kohtaan, kun perustarpeista aletaan perimään jättiveroja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juuri tuo on blogini villakoiran ydin, eli sitä vaan verottajan toimesta maksamme yhä enemmän veroja, vaikka tulovero laskee.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Täällä samat kokemukset Hyrynsalmen vanhan Posti- ja Poliisitalon tapauksessa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Äkkipäätä voisi ajatella, ettei kiinteistövero koske köyhää vuokralla-asujaa. Hätäinen ajattelu ei välttämättä ole aina oikein.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Koskee köyhää ja koskee rikasta, rikkaalla on varaa maksaa, köyhä katselee kengän kuluneita kärkiä.

Hannu Töyri

Tuo on kokoomuksen linja. Progressiivinen vero alas ja välilliset, ei progressiiviset, ylös. Ja Kepu menettää kannatustaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Miksi kepun pitäisi menettää kannatustaan kokoomuksen politiikan vuoksi? Vai tarkoitatko sitä, että kansa komppaa sen verran selkeästi tuota ilmoittamaasi kokoomuksen politiikkaa, että kokoomus saa siksi lisää kepulaisten ääniä itselleen?

No, itse asiassa kokoomus ei ole peräänkuuluttamassa mmitään verojen nostoa. ALV:n kohdalla on kyllä ollut valmiutta mennä Ruotsin tasolle edellyttäen, että muualla sitten päästään alaspäin.

Hannu Töyri

ALV, energiavero, kiinteistövero, polttoainevero, tupakkavero ja monet veroluonteiset maksut. Joten älä nyt yritä...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Vihreillä sama linja, eli painopiste kulutuksen verotukseen ja mitä muuta asuminen on kuin kulutusjuhlaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

asujat ovat ainoita jotka todellisuudessa maksavat kiinteistöveroa Suomessa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Maalla tilapäisesti asuva voi asua asuntovaunussa. Asuntovaunun voi sijoittaa vanhan heinäladon suojaan. Heinäladosta ei mene kiinteistöveroa.
Näin sanottiin verotoimistossa. Kannatan Ruotsin mallia niin kiinteistövero asiassa kuin perintöverossakin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vain neuvovat heinäladossa asumista;)

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

En neuvo vaan joskus mökin rakennusvaiheessa voi joutua asumaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Rakeennusteollisuuden mukaan uusien asutojen hinnasta n. 50 % on veroja ja veroluontoisia maksuja. Tähän päälle sitten vuosittaiset kiinteistöverot, niin onpa sitten asuminen kallista kylmässä pimeässä pohjolassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset