*

Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

EU ei halua rajoittaa metsien käyttöä

Euroopan unionin jäsenyys on tuonut meille valtavasti lisää vaikutusvaltaa. 

Voimme jopa nyt olla huolissamme metsiemme avohakkuista, kun meillä on vaikutusvaltaa näin toimia. Ennen EU-jäsenyyttä voimme vain hakata metsiä ja jos kauppa ei käynyt devalvoimme markan.

Vaikutusvaltaa ei anneta se otetaan. Ei ole mitään järkeä puristella kuumeisesti nyrkkiä taskussa ja heittää irvileukaista herjaa Euroopan unionista, kun samalla vaivalla voi vaikuttaa puhumalla ranskaa tai englantia komissiossa.

Keväällä nousi kova kohu, että Suomen metsien hakkuita rajoitetaan hiilinielun ja ilmastonmuutoksen ja kansallisen taakankannon perusteella. Brysselistä kantautui viestejä, että Suomi joutuu vähentämään hakkuusuunnitelmiaan ja näin moni uusi bio-hanke kaatuu tai ei lähde liikkeelle lainkaan.

Asiasta täällä blogistanissa ensimmäisenä kertoi Anneli Jäätteenmäki.

"Esityksen ongelma on, että laskentatavan mukaan EU-maan tulevien metsähakkuiden laajuutta verrataan historialliseen hakkuiden keskiarvoon". (lainaus Anneli Jäätteenmäen blogista)

Tänään komission edustaja sanoo pokkana, että EU ei ole mörkö, eikä halua rajoittaa metsiemme hakkuita.

Mistä tämä ristiriita on sitten tullut, meppi kertoo toista ja komissaari antaa väitteelle piupaut ja sanoo, että ei mitään hätää suomalaiset EU ei tee teille pahaa.

Kun sanoja oli Jyrki Katainen pitää ottaa huomioon, että se on suuri sumutusyritys ja lopullinen päätös on Suomelle kielteinen, eli sanktiot tulevat ja Jyrki levittelee meille kämmeniään ja sanoo voi voi, en olisi uskonut näin käyvän.

Jyrki Katainen ei lupaa, että hakkuumäärän vääristävä vertailu poistuu, hän vain toteaa, että EU ei halua rajoittaa Suomen metsien hoitoa. Miksi hän ei ampunut ankkaa alas ja sanonut että näin ei tehdä?

Jos meillä suomalaisilla on EU:ssa vaikutusvaltaa, niin miksi päätökset sitten ovat tai olisivat meille pääosin kielteisiä.

Miksi mepit Jäätteenmäki ja Sarvamaa sitten taistelevat LULUCF - raportin henkeä vastaan ja samalla Jyrki Katainen komissiosta viittaa asialle kintaalla sanomalla, että ei EU halua?

Ei meidän suomalaisten vaikutusvalta taida olla siellä Brysselissä kovin yhtenäistä, kun vihreiden kantakin on täysin eri kuin Jäätteenmäen ja Sarvamaan, mutta myös eri kuin Jyrki Kataisen. Sitten vielä meiltä puuttuu kokonaan persukanta asiassa. Missähän se luuraa vai veivätkö siniset kielen?

Ongelma on siinä, että EU yrittää ratkaista kahta ongelmaa tässä niin että talouskriisi saa korvilleen, kun ilmastokysymykseen etsitään vastausta, kun ratkaisuun tulisi löytää talouskriisiä ja ilmastoa palveleva ratkaisu yhdessä. Eikä niin, että osa suomalaisia meppejä yrittää monottaa toisia suomalaisia meppejä nilkkoihin ja kukkona tunkiolla oleva komissaari ei halua puhua asiasta oikeilla termeillä, muuta kuin mutuna, eli jos Suomi haluaa vaikutusvaltaa ja Suomelle parempia EU-päätöksiä niin peli on pelattava reilusti joukkueena, ei napinkiillottajien sooloiluja enää.

Kuka mepeistä nyt kertoisi meille, mikä on tilanne tällä haavaa, uskottavuus alkaa jo mennä, jos rotia ei metsäpuheisiin tule.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Met­sän hii­li­nie­lu tar­koit­taa, et­tä met­sään si­tou­tuu enem­män hii­li­di­ok­si­dia kuin siel­tä va­pau­tuu il­ma­ke­hään.

Tuo määritelmä kyllä ontuu pahasti jos siihen ei anneta aikamäärettä. Jos aika on 10 tai 29 vuotta avohakkuu on paha asia, mutta jos aikajänne on metsien tuotannollinen ikä, eli 60-100 vuotta on asia jo aivan toisella tolalla.

Nyt tutkijat ovat esittäneet arvioitaan tuon lyhyen kaavan mukaan, eli puhuvat osatotuutta. Miksi tarkasteluun metsien hiilinielusta on otettu vain viidennes siitä ajasta mitä metsiemme hakkuuväli todellisuudessa on?

Sen lisäksi esitys on ris­ti­rii­das­sa ko­mis­si­on uu­siu­tu­van ener­gi­an di­rek­tii­vin esi­tyk­sen kans­sa, joka kan­nus­taa jäsenmaitaan ak­tii­vi­seen bi­o­mas­san käyt­töön.

Kannattaa myös lukea Kreeta Karvalan ansiollinen artikkeli Iltalehdestä heinäkuulta.

http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201707142200264816_u...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mistähän löytyisi arvovaltaa sanomaan EU:n komissiolle, että kasvava metsä on paras hiilinielu. Kasvavaa metsää saadaan aikaan vain vanhoja metsiä hakkaamalla, vaikka siten avohakkuilla, mikä monissa tapauksissa on taloudellisin ja tehokkain menetelmä.

Harvennushakkuukin käy, mutta silloin pitää varoa, etteivät jäävät puut vaurioidu. Harvennuksilla pitää käyttää keveämpiä koneita. Paras tulos saavutetaan moottorisahan ja kuljetuskoneen yhdistelmällä. Raskaat harvesterit toimivat hyvin vain avohakkuilla.

Alsio on täysin oikeassa siinä, että 10 tai 29 vuoden tähtäimellä avohakkuu on paha asia, mutta jos aikajänne on metsien tuotannollinen ikä, eli 60-100 vuotta on asia jo aivan toisella tolalla. Pitäisi kait EU:ssa sen verran järkeä olla, että myönnetään puun koko kasvukierto parhaaksi perusmittariksi. Lisäksi pitää myöntää se, etteivät suojelualueet ole hiilinieluja. Siinä mielessä ne ovat +-0 alueita. Vain kasvava metsä toimii nieluna. Suojelualueilla metsän uudistuminen on pysähtynyt. Puusto uudistuu vain sen verran kuin uutta kasvua syntyy kaatuneiden puiden tilalle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Viljolla on näkemys kohdallaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olisi kiva tietää missä vaiheessa tutkimukset ovat ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañetelle esitettyjen syytösten käsittelyssä?

Häntä on syytetty ja pyydetty eroamaan useammastakin syystä. Yksi syytös on veljeily öljyalan kanssa, mikä selittäisi taisteluhärkäpäisyyden tässä Suomen metsäasiassa.

Myös epäilyjä rahanpesuun on ja petostentorjuntavirasto (OLAF) tutkii tapausta.

Hänen vaimonsa on myös syytösten kohteena koska johtaa nyt perheen liiketoimintaa, kun mies on ns. estyneenä komissaarin virkansa puolesta. Perhe saa kuulemma huomattavia EU-tukia.

Onko tämä enää eettisesti oikea henkilö käsittelemään Suomen asiaa joka bio-energiapositiivisena on vastakkain perinteisen fossiiliöljyalan kanssa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Nostan omaa häntääni. Olen kirjoittanut kaksi blogia metsien hillinielusta ja EU:sta aika varhain:

2.11.2016: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225405-...

1.4.2017: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234723-...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Oletkin kirjoittanut asiaa, mutta selkeästi tätä asiaa nyt kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Osa ilmeisesti haluaa käyttää mahdollista tulevaa Suomelle kielteistä päätöstä positiivisena päätöksenä. Eli on kaksi eri puolta, mutta ei ole halua keskustella ja väitellä asiasta, koska toisella osapuolella ei ole puhtaat jauhot pussissa, vaan päätöstä ajetaan väärin perustein ja siksi asia nyt halutaan vaieta kuoliaaksi.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

On toki olemassa metsienhoitoa monenlaista, ja tehokkain tapa viedä puut metsästä on toki avohakkuu. Kun vielä juuret ja risut nostetaan sieltä saadaan tasainen kenttä joka voidaan sitten urittaa ja uriin istuttaa puita kasvamaan. Sen jälkeen saadaan tasakasvuista puuta jota voidaan avohakata eteläsuomessa 40-60 vuoden välein lähinnä massapuuksi. Pohjois-suomessa 60-120vuoden päästä sahatavaraksi, 200 vuoden päästä 10 tuuman hirsirungoksi.
Tällä menetelmällä joka 2 omistajasukupolvi etelässä, joka 3 sukupolvi pohjosessa, voi avohakata puunsa kertarysäyksellä ja käyttää nämä tulot kulutukseen tai opiskeluun.
Tätä hakkuutapaa voidaan kutsua peltohakkuuksi jossa kasvuaika on 40-200 vuoteen, riippuen siitä halutaanko massaa, lautaa, vaiko hirsipuuta.
Viljaa ja kasviksia viljellään vuosittain, satoa tulee joka vuosi.

Miten pitäisi metsät hyödyntää, tässä ohje. :)
Metsäalueen puiden ikäjakauma kannattaa pitää koko elinkaaren laajuisena.
Hakkuumenetelmänä harvennushakkuu, maksimissaan 5% vuosittain siitä puustolajista mitä kulloinkin halutaan, massa, lauta, hirsi, jne.
Puusto rakenne sekametsätyylisenä.
Istutustoimia ei tarvita koska olemassa oleva puusto istuttaa itsensä.

Avohakkuumenetelmä sopii näihin etelä-suomen kuusikkotureikkoihin jotka sadassa vuodessa alkaa lahoamaan.
Mäntymetsiköt, vanhat lehtimetsiköt pohjoisen hitaammin kasvavat metisköt, eivät ole sopivia avohakkuumenetelmille.
Puhumattakaan siitä järkyttävän näköisesti pohjan kynsimisestä jota vieläkin harrastetaan pohjosessa. Ne raapimisjäljet pysyvät maastossa 50 vuotta ja pitempääkin.

Ja se soiden ojitus,,järkyttävää miten "järkevän" metsäteollisuuden peltoajattelun takia suomen ojista 90% on ojitettu pilalle ja samalla purovesistöt ja tammukkakannat.

Kysymyshän on, haluammeko metsien tuottavan vuosittain, hyvää puuta, eri elinkaaren vaiheista tulevaa raaka-ainetta, massaa, lautaa, hyvää hirttä, kestävän kehityksen mukaisesti. Siten myös että metsämaan pinta peruskallion päällä ei köyhdy liiaksi, ravinnoidakseen uudet puusukupolvet.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos Heikki hyvä kommentti, mutta avaus oli nyt pääpainolla EU ja sen suomalainen toteuttaminen.

Olemmeko yhtenäisiä, kun päätämme omista asioistamme toisten EU-maiden kanssa vai pelaammeko poliittista peliä suhmuroimalla sisäpoliittisia asioita silmälläpitäen, kun tulisi tehdä avointa yhteistyötä Suomen hyvksi.

Sisäpolitiikka sitten erikseen ja avohakkuut.

Nyt avaohakkuusta on tehty syntipukki, mutta mitään vaihtoehtoa ei sen tilalle oikeasti ole hetkessä antaa. Pitää siis tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelma avohakkuiden minimoimiseksi, eikä sotkea direktiivipellejä tähän asiaan ennenaikaisesti.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Syntipukki yleensä tehdään siitä joka on syntipukki, ja metsätaloudessahan se on selvästi nähtävillä, kertakorvaus tulee parhaiten avohakkuulla ja hidas harvennushakkuu taasen on hidasta ja tuotos voi jopa jäädä saamatta itseltä pahimmassa tapauksessa, siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Tämähän se on se hetken ero. No asia erikseen on suomen historia ja se kun nälän ja vilun takia metsiä hakattiin suomen saloilla. Kyllä motolla voi tehdä sopivaa harvennushakkuutta jos halutaan,,

Totta kai Suomen on itse luotava omat säännöt ja jos eu-direktiivi ei siihen sovi niin sitä ei pidä hyväksyä.

Jaa,,voiko avoin yhteistyötä kehittää asioita jos tavoitteet on erilaisia ja historian tuntemus samoin?

---
Pitää siis tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelma avohakkuiden minimoimiseksi, eikä sotkea direktiivipellejä tähän asiaan ennenaikaisesti.
---
Näinhän se on.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset