*

Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Olemme syntyneet metsään

Suomessa vuonna 1929 aloitettiin kasvavan pienpuukysynnän vuoksi nostamaan metsiemme käyttöastetta. Jo silloin huomattiin, että luomalla tehometsätalous voimme nousta suosta.

Silloisten poliitikkojen mielessä oli työttömyyden pienentäminen, eli mikään ei ole niistä ajoista juurikaan muuttunut. Kun 1925 oli paperiteollisuus Suomessa maksanut työväestölle palkkaa 350 miljoonaa markkaa oli 1929 tavoitteena jo 450 miljoonaa markkaa työväestön osuudeksi.

Tarvittiin strategia millä metsiemme kasvu saataisiin nousuun. Vuonna 1927 hakattiin kuusipuuta 1,8 miljoonaa kuutiota enemmän mitä kuusikojemme kasvu oli vuosina 1924-1927.

Jo silloin puhuttiin hakkuutähteiden tarkemmasta hyödyntämisestä. Metsänhoitoa lisäämällä saatiin hakkuiden kasvaessa kuitenkin kasvu nopeammaksi ja näin jo 30-luvulla alkoin kuusikoihin jäädä "hakkuusäästöjä", eli metsämme kasvoivat enemmän kuin niitä hakattiin.

Tässä auttoi se, että männyn käyttöä lisättiin ja koivuhalkojen standardeja väljennettiin. Käytettiin pienpuuta joka mahdollisti metsien ensiharvennusten puuaineksen hyötykäytön. Tämä kaikki tehtiin suunnitellusti ja yhteistä hyvää etsien. Pääasiana mielessä oli työttömyyden poisto ja elintason nouseminen.

Silloin myös huomattiin, että kivihiilen polttoon kehitetty ketjuarina sopii myös puuhakkeen polttokattiloihin. Näin jo silloin puu alkoi syrjäyttää fossiilista kivihiiltä, joka oli suomalaislle tuontitavaraa ja sen vaihtaminen kotimaiseen puuhun oli enemmän kuin perusteltua.

Silloin asetettiin myös tavoite jalostusasteen nostosta suomalaista puuta ei haluttu enää viedä jalostamatta ulkomaille. Luotiin kotimainen paperiteollisuuden kasvu ja vietiin vähemmän kaivostukkeja ja raakapuuta ulos.

Tätä samaa kotiiinpäinvetämistä tapatui luonnollisesti kaikkialla ja siitä on syntynyt globaali kilpailutilanne jossa vahvat syövät heikot. Kilpailussa ei maailmalla pärjätä itkemällä omien sisäpoliittisten arvojen ristiriidassa, tarvitaan yhteinen tahtotila jos aiomme menestyä globaalissa kilpailussa. Brasiliassa puun kasvukausi on murto-osa siitä mitä Suomessa puu tarvitsee aikaa kasvaakseen hakkuuikään. Sitä ikää on turha keinoteisesti vielä yrittää pidentää.

Työttömyys, metsä ja suomalaisuus kuuluvat yhteen, mutta myös se tahtotila joka löydettiin jo 1927, että yhteisin ponnisteluin nostetaan työllisyysastetta Suomessa on nostettava taas kärkihankkeeksi numero yksi. EU:n taakse piiloutuminen ja EU:n valiokuntien käyttö omien sisäpoliittisten etujen ajamiseen on lopetettava ja suomalaisten on taas alettava hönkimään yhteen hiileen jotta saadaan Suomi nousuun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kaivoksiin ei viety tukkeja, vaan Englantiin hiilikaivoksille vietiin != jalkaisia mäntypropseja joista tuli lause,"rahat Suomeen ja propsit Englantiin.
Metsä tulee olemaan edelleenkin pohjavedenjälkeen tärkein uudistuva luonnonvara maassamme.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Metsä tulee edelleenkin säilymään pohjaveden jälkeen tärkeänä uudistuvana luonnon.varana maassamme

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aimolla on kokemusta kuntapäättäjänä siitä miten asiat eivät aina etene yhteistuumin. Nyt tulisi Suomessa puristaa enemmän yhteistyöhön, kuin yrittää jokaisen puoleen vetää eri suuntiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vapaavalintainen kilpailu on vallitsava trendi

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Voimistelussa on vapaavalinnainen osuus ja ainahan kilpailu on vapaaehtoista, mutta kun se leipä maistuu niin hyvältä on se joskus myös sen takia pakollista ajatella menestyä aivan tosissaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Suuuret metsänomistajat kaupittelevat ahkerasti ihania ranttatontteja. Kun tontille on rakennettu mökki saattaa käydä niin, että unelmoidot sieni ja marjametsät yhtäkkiä ovatkin kadonneet. Näistä on keskusteltu erinäisissä fb-ryhmissä..
"Vapaavalinnalla" tarkoitan taloustieteilijöiden ja politiikkojen käyttämä täysin harhaanjohtavaa termiä joka usein on päinvastoin pakkovalinta joka kuluttajalle aiheuttaa hirveästi ajankulua. Ja aina vaan senkun lisääntyy vaihtoehdot. Mikään rationaalinen valinta ei ole mahdollista. Minäkin valitsin väärän puhelimen jota en puolen vuoden käytön ja opiskelun jälkeen osaa käyttää! sitä huolimatta,että vietimme poikani kanssa monta tuntia yhdessä tarkastellen netistä satoja vaihtoehtoja. Ja hän lisäksi oli lukenut ties miten monta arvostelelua. Mutta unohti sanoa minulle, että tässä oli saanut moitteita kosketusnäyttö, mikä minulle olisi ollut hyvinkin olennaista. Myyjät eivät tietenkään juurikaan osaa neuvoa sopivinta tuhansien mallien joukosta.
Jos rupeaisi kaikki pakolliset menonsa kuten sähköt, vakuutukset, pankit, vakuutukset ym kilpailuttamaan aika ei riittäisi edes.
(VR:n päivittäin vaihtelevista hinnoistakin on melko mahdotonta saada selkoa, että valitsen kyllä Onnibussin kun menen Hesaan ja Turkuun ja Ouluunkin asti jaksaisin siinä istua kun sillä on niin hyvät istuimet.)
Sekö muka on vapautta?
Jos kilpailun sijaan tehtäisiin yhteistyötä voitaisiin momenmoisten, enemmän tai vähemmän epäonnistuneiden variaatioiden eli muunnelmien, sijaan kehittää valikoima optimaalisia malleja ja luoda yhteiset standardit ohjelmille ja symbooleille. Nyt eri merkit voi tarkoittaa sama tai eri toimintaa samassa kännykässä riippuen sovelluksesta. Manuaalitkin ovat niin sekavia, ettei aina IT-tietoa opiskellutkaan saa niistä selkoa.
Puhumattakaan tällaisesta mummu-ihmisestä jolla olisi mukavampaakin tekemistä kun tapella sekasolkuisten tekniikan vempaiden kaa.
Koko ajan vain muuttuu monimutkaisemmaksi ja sekavammaksi kaikki kun kehittäminen levittäytyy kaaosmallin mukaan

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Aimo, mainitsit pohjaveden! Onko niin, että maamme pohjavesivarannot alkavat kiinnostaa maailmalla? Kuka tai ketkä omistavat vesistömme?

Luulen, että puun ohella, makealla vedellä tulee olemaan valtava arvo kansainvälisessä kaupassa. Tosin kuulin, että on jo kehitetty laitteita, joilla merivedestä voidaan erottaa suola ja saada se juomakelpoiseksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kun valtio myy metsiään, niin metsästysoikeus ja pohjavesi todeta jäävän myyjän omistukseen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tein minäkin pokasaha-aikaan sen verran metsätöitä, että opin jalkamitat. Niitä käytettiin pääosin Englantiin menevissä kaivospölkyissä. En tiedä miten muualla, mutta Saarijärvellä vaadittiin tarkkaa pituusmittaa ja suoria pölkyn päitä. Sellupuulla ei ollut yhtä kovat laatuvaatimukset, Mutta kyllä pomot osasivat vaatia, vaikka ei olisi ollut tarpeenkaan.

Tuli vain mieleen pilakuva sillioisessa Maaseututyöväen liiton läsenlehdessä. Pomo ajeli mustan kiiltävällä mersulla. Jätkä katseli menoa ja totesi: Raakkipöllisuma.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vaadittiin laatua ja siinä myös ehkä oli simputuksen makua. Nyt ei saa simputtaa ja laatu on sen mukaista. No leikki sikseen, kyllä tiimityöskentely on kehittynyt noista ajoista, varsinaista luokkajakoa ei nykyisin ole, tai keskiluokka pehmentää sen jakoa niin, että luokat eivät enää ole niin vastakohtaisia.

Olin minäkin sen verran nuorena sahala että opin jalka- ja tuumamitat, mutta silmä ei enää tunnista enää niin hyvin. Hyvä kun kakkosnelosen erottaa kakkoskakkosesta;)))

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kakkosnelonen on nykyään kutistunut kokoon 50 milliä x 100 milliä, kun se tuumamitoilla oli 2 tuumaa x 4 tuumaa ja siitä nimitys kakkosnelonen. Yksi tuuma on 2,54 senttiä. Kakkosnelonen oli siis 8 milliä nykyistä paksumpi ja 16 milliä leveämpi. Ne mitat eivät sovellu nykyiseen rakentamiseen maissa, joissa on metrijärjestelmä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olen huomannut pidänkin uutta mittaa kevytkakkosnelosena. Silloin oli myös sanonta, että tuumasta toimeen, se oli kuullemma maailman lyhin työmatka.

Mitallistettu tavara ei ole edes tuota 50x100 vaan 48x98, kun se tuumamitoilla oli milleiksi muutettuna 50,8x 101,6. Se on nykyaikainen kevytkoolinki se.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

0,8 ja 1,6 mm ? 1" on 25,4 mm.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mikä on Jouni pielessä? 2x25,4= 50,8 ja 4x25,4= 101,6

Kaksitoista tuumaa on yksi jalka. Yksi tuuma on 2,54 senttimetriä: 1″ = 2,54 cm = 0,0254 m. Tuuma on alun perin vanhana mittana tarkoittanut joko ihmisen peukalon sormenpäänikaman pituutta tai peukalon leveyttä, mutta nykyisin sille on annettu tarkka arvo.

PS: Sorry huomasin Jouni, että mistä se vika oli peräisin. Viljolla on hiukan pilkku pielessä milleissä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #19

Joo. Aina pitäisi tarkistaa. 25,4 milliä on se oikea tuuman mitta ja sillä kakkosnelosen kooksi tulee 50,8 milliä x 101,6 milliä. Varmaan kyse on geenipohjaisesta huolimattomuudestani.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kuusi ja mänty sahataan mittoihin 52 x 105 mm, jolloin siitä tulee ulkokuivana noin 50 x 100 mm. (Kuusi ja mänty kutistuu noin 5%).
Venäjällä sahataan yleisesti 50 x 100 mm, jolloin lopputulos on noin 48 x 95 mm.
[Nämä ovat noin mittoja, koska kaikki rippu miten sahataan; puu kutistuu erilailla tangentiaalisti kuin radiaalisesti.]

Koivu kutistuu noin 8%, jolloin sahamitat vastaavalle olisi 54 x 108 mm.

Suomen standardit ovat samat kuin kaikissa pohjoismaissa. Koivusta ei ole standardeja pohjoismaissa, paitsi ne jotka pokkana kehitin Venäjällä ja joihin paperiversioihin liitin yhtä pokkana Suomen jellonavaakunan hologrammin vuonna 2001. Meni täydestä ja sain mitä halusin. ;)

Henry

Pertti Väänänen

EU halpuuttaa maanhinnan Suomessa, jotta Putin voisi ostaa koko Suomen halvalla.
Berliini-Moskova akseli toimii tehokkaasti, kun jotkut suomalaiset sitä auttavat.

Suomi ilman talousmetsiään on pitkässä juoksussa tyhjätasku.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Putinilla on turha uhkailla, metsien kasvu on Venäjällä kyllin riittävää. Siellä aukotkin ovat paljon isompia kuin meillä, mutta metsävaratkin ovat valtavat. Toivottavasti vihreä aate etenee siellä nopeasti, että Suomi saa kilpailukykynsä takaisin.

Pertti Väänänen

Putin ei tarvitse puita Suomesta, vaan aivan jotakin muuta. Putin ei viimeksi Suomessa käydessään onnitellut sata vuotiasta itsenäistä Suomea. Tästä voi ehkä päätellä, mitä Putin sieltä haluaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Kuten mitä? Mitä Putin saisi Suomesta mitä sillä ei jo ennestään ole? EU jäsenyys ja Naton kumppanuusko häntä kiihottaa?

Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #14

Palan entistä Tsaarin valtakuntaa!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Avohakkuut tehdään Venäjällä 'erikoisluvalla'. Laki siellä sanoo, että on hakattava Z-mallisia käytäviä, jotteivät tuulet ja myrskyt pääse kaatamaan metsiä. Mutta näitä erikoislupia saavat Venäjällä ainakin meidän suuret metsätoimijat. Ja saa niitä muutkin - kyse on vain rahasta.
Mä hakkautin Z-mallin mukaan, 30 metriä leveitä 50 metriä pitkiä käytäviä - köyhä orpo piru ku' aina oon ollu. ;)

Henry

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Palataanpa alkuperäiseen aiheeseen Suomen metsien käyttöön ja kasvuun. Hoitotoimien ja jalostuksen ansiosta puuvarantomme ja sen kasvu on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Hyödyntämällä metsävaroja kestavästi saamme siitä parhaan kansantalouden hyödyn, ei suinkaan suojelulla, joka on toivotonta yrittämistä metsän museoimiseksi. Metsä uudistuu sitenkin, joskin kasvua ajatellen paikalleen jämähtäneenä.

Kai se on tutkijoilla mukavaa puuhastelua tutkia, miten metsä "säilyy", kun sille ei ihmisen toimesta mitään tehdä, tai tehdään sittenkin: pitkospuupolkuja ja tulipaikkoja. Ne eivät metsään luontaisesti synny.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Oikein Viljo, poliitikot 90 vuotta sitten tekivät tämän kaiken meille mahdolliseksi, muuten eläisimme Ryysyrannassa edelleen. Nyt on monille helppoa kritisoida, vaikkapa avohakkuista, mutta kokonaisuudessa sellainen aukko ei aukkona pitkään pysy.

Kun irrotetaan avohakkuu kokonaisuudesta ja aletaan vihaamaan sen takia metsiemme kasvua ollaan todella metsässä sellaisessa ränsistyneessä metsässä ajatuksien kanssa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Blogista: "Silloisten poliitikkojen mielessä oli työttömyyden pienentäminen..."

Ööö, uskotko Ari, että Suomessa olisi vielä isänmaallisia politikkoja?

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Olen kirjoittanut tästä useita kertoja:
- Kaikki pohjooisen hitaasti kasvavat puut ovat erikoispuuta. Kuten myös saaristojemme puut. Niitä menisi rajattomasti ns. 'kanttelipuuna' keski-Euroopan ikkuna- ja oviteollisuudelle.
Ja mitä me niistä teemme? Keitämme ne selluksi, koska ovat 'lenkoja'. Huomautettakoon, että kantelipuu ovat n. 60 - 120 cm pitkiä sormiliitettyjä aihioita. (Lenkous ei siis ole kovin suuri ongelma.) Aihiot ovat kolme liimattuna yhteen, siten, että vuosirenkaat ovat 'eri suuntiin', eli liimattu aihio ei elä eikä esim. riko ikkunalasia kun sääolot muuttuvat. Tiheäsyisyys taas takaa ikkunapokan ja -puitteen pitkän iän.

Jos ei selluteollisuutemme, [tosin tuohta tekevä], tuhoava käsi olisi pohjoisesssa ja saaristossa, siellä ei olisi yhtään työtöntä.

Henry

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset