*

Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Suomessa kasvatetaan metsää

Mika Lintilä on jämäkkänä ja hän uhoaa, että hakkuuoikeudet hankitaan vaikka mistä, mutta bio-hankkeita ei nollata.

Se onkin miehen puhetta. Jos luvassa on parinkin miljardin liikevaihto ei siinä 20 miljoona hakkuuoikeuksista juurikaan paina. Ihetyttää vain , että mihin se raha, eli Suomen maksama 20 miljoonaa sitten käytetään?

Osaisiko Sirpa Pietikäinen tai Heidi Hautala tähän vastata?

Kun Suomessa hakataan metsää, sen tilalle istutetaan uusi metsä ja nyt on turha väittää, etteikö se metsä siihen kasva. Näin täällä on jotkut väittäneet. Minusta sellainen kasvamaton kaski olisi jo omiinkin silmiini jossain osunut, mutta enemmän olen nähnyt laiminlyötyjä pusikoita, kun kasvunsa lopettanutta metsänpohjaa.

Suurin laiskanläksymme metsien suhteen on hoitamattomuus.  Kun metsää istutetaan sitä pitää myös hoitaa. Jokainen kukkapenkkiä perustanut tietää miten nopeasti kukkien sekaan kasvaa "rikkaa" eli sellaisia kasveja mitä ei ole suinkaan tarkoitus siinä penkissä kasvattaa.

Näin käy myös metsässä, mutta jos metsänhoidolliset työt tehdään ajoissa tai ylipäätään, niin metsän puut hoitavat itsensä hakkuukypsiksi aikanaan. Suomen suurin luontoa rasittava asia on hoitamattommat tai viivästyneet hoitotoimenpiteet, eikä hakkuut.

Jos Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen haluavat Suomelle menestystä todellisten metsäbio-hankkeiden parissa, pitää ensin saada hakkuuasiat selvitetyksi. Nyt heidän on turha syyllistää hallituksen bio-hankkeita hypettämiseksi ja vanhan keksinnön hyötykäyttöön ottamisesta. Sillä todella uusikin metsäinnovaatio vaati varmaankin hakkuita.

Ei hakkuut ole haitta, koska Suomessa istutukset tehdään. Haitta tulee vasta sitten kun niitä istutuksia ei jatkohoideta, koska kukaan ei viitsi tehdä sitä, sen takia koska metsää ei saa vihreiden mielestä koskaan hakata. Miksi hoitaa metsää, kun satoa ei saada koskaan?

Sirpan ja Heidin puheita tosissaan ottaneet kaupunkilaiset jotka omistavat perittyä metsää, eivätkä ole koskaan ajatelleet edes omistavansa raivaussahaa tai moottorisahaa, luulevat, että metsä on vain metsää. Metsä kasvaa aikansa ja sitten ränsistyy, se kuolema tulee puillekin. Miten me puimme viljan pellosta, mutta emme saisi koskea metsän viljaan?

Jos palkkatyäläisiä kohdeltaisiin kuin metsää, eli aina vain siitettäisiin uusia ja uljaita työmiehiä, kuin liukuhihnalta, mutta työmiestä ei sasi kouluttaa, ja tyäikään päästyään hänelle ei maksettaisi palkkaa, vaan jätettäisinn kuolemaan omaan mahdottomuuteensa, niin sellaisesta nousisi äläkkä.

Mutta kun Heidi Hautala sanoo, että hallitus hypettää liikaa metsien hakkuita, siitä ei tahdota nostaa äläkkää, paitsi keskustalaiset. Minusta keskustalaiset ovat nyt oikealla asialla. Kun Suomessa kasvatetaan metsää, niin on syytä myöskin hakata sitä. Eihän siinä muuten mitään järkeä olisi.

Kiitoksia Mika Lintilälle tästä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos et halua myydä tai hakata niin anna lahota puut metsään. Suomeen tuodaan ´Venäjältä runsaasti puuta, sieltä kyllä saadaa bio-hankkeisiin puuta, vaikka kotimaisille vierhöperöille ei kotimainen puu kelpaisikaan.

Olemme outo kansa, osaamme potkia aina omaan nilkkaamme. Olemme tuontienergian ja tuontipuun varassa, vaikka asumme metsäisessä ja turverikkaassa Suomessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jep, tuodaan Venäjältä vanhoilla dieselrekoilla puuta Kemiin kiinalaisten tehtaalle biodieselin tuotantoon. Tehtaalle joka saa alkuun EU:n investointitukea muistaakseni vajaat 80 miljoonaa. Toimiessaan se sitten tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin Meri-Lapin muut tehtaat yhteensä, mutta sitä ei lasketa päästökauppaan, koska se tuottaa biopolttoaineita. Varmaan tälle saadaan hallituksen toimesta vielä jotain lisätukea hommattua. Mahdolliset voitot sitten tuloutetaan kiinalaisille. Mikä mahtaa olla puusta tuotetun biodieselin kuormittavuus sekä sitten hyötysuhde?

Kuulostaa loistavalta bisnekseltä, jota ei kannata ollenkaan kyseenalaistaa, kun Juhan mielestä tämä on Suomen tulevaisuuden kärkihankkeita. Juhan, jonka omat bioenergiasijoitukset Fortel Investin kautta ovat menneet lähinnä reisille.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Keneltä Suomen, joka on maailman metsäisimpiä maita, pitäisi ostaa hakkuuoikeuksia hakatakseen omia metsiään? Saksasta, Ranskasta, Kiinasta, mistä?

Ja mitä siinä sitten myydään?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Liito-oravilta?

Onkelma on kuitenkin siinä että osa metsistä on perintönä uusavuttomilla kaupunkilaisilla, joilla ei ole hajuakaan siitä miten metsää myynnin ja sen jälkeisten istutusten jälkeen hoidetaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tonhan ei pitäisi varsinaisesti olla se onkelma vaan kuulemma talousmetsien hakkuut. Ne uusavuttomat kaupunkilaiset kai pääsääntöisesti antavat metsänsä muuttua ryteiköiksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #4

Metsäomaisuuden pirstoutuminen se ongelma onkin. Kun jaettavana on vaikka parin hehtaarin metsä ja jakajia on useampi kuin yksi, kullekin jäävä palsta on niin pieni ettei sillä ole taloudellista merkitystä suuntaan eikä toiseen omistajan kannalta. Mutta kun tällaisia on enemmän, yhteiskunnan kannalta alkaa jo ollakin merkitystä.

Eikä se skaala rajoitu ihan vain parin hehtaarin metsiin. Pesänjakajana on tullut pirstottua vähän suurempiakin aloja, jotka todennäköisesti ovat tipahtaneet metsätalouden ulkopuolelle.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Eipä paria hetaaria juurikaan kannata jakaa, sillä lohkominen maksaa pelkästään 1250 egeä per lohkasu.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #9

Halkominen tunnetaan myös, mutta sen hintaa en muista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halkominen

Terv. KK

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin mitä rahoilla tehdään sen jälkeen kun ne on hakkuuoikeutena maasta lähteneet?

Pidetäänkö niillä EU:n ympäristövaliokunnan tanssiaisia?

Jos 20 miljoonaa maksetaan jonnekin, kiinnostaa mitä tai ketä ne rahat hyödyttävät, eli mihin ne sullotaan?

Pelkäämpä että niillä rahoilla ei ilmastonmuutosta yritetäkään korjata.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Oletan sen menevän näin: Jotta suomalainen saa hakata hehtaarin se maksaa X euroa ruotsalaiselle joka vastaavasti lupaa olla hakkaamatta oman hehtaarinsa. Ruotsalainen saa rahansa ja suomalainen saa myydä puunsa.

Jos ei makseta, sitten ruotsalainen hakkaa sen saman hehtaarinsa ja suomalainen ei. Metsää kaatuu joka tapauksessa saman verran.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Suomen suurin luontoa rasittava asia on hoitamattommat tai viivästyneet hoitotoimenpiteet, eikä hakkuut."

Luonnolla ei näiden kanssa mitään ongelmaa ole, se kyllä hoitaa asian ihan itse.

Kaikille metsät eivät ole pelkästään niitä mainitsemiasi kukkapenkkejä.

Kukaan mainitsemiasi henkilöistä ei ole vaatinut metsien käytön lopettamista vaan kyseenalaistavat onko lyli 30 prosentin hakkuiden lisäys oikein.Ja onko biopolttoainetuotanto lopulta kannattavaa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pitäisi kaiketi kysyä onko yli 30 prosentin hakkuiden lisäys jotenkin liikaa metsiemme kantokyvyn kannalta. Vastauksen saamisen jälkeen voitaneen keskustella lisää.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ensin pitäisi määritellä mikä on metsiemme kantokyky. Mitkä siihen vaikuttavat, ei ole kysymys pelkästään hiilinielusta. Miten esimerkiksi monimuotoisuus huomioidaan?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #15

Eli se määritelmä "oikein" on myös varsin epätarkka.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #16

Ei liene tahoa, joka määrittelee eksaktisti mikä on sopiva taso - siksi asiasta keskustellaan.

En tiennytkään, että oikealle on löydyttävä tarkka määritelmä. Sinulla on varmaan sitten tarkka sekä objektiivinen fakta olemassa tästä varsin kiistellystä asiasta?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #18

Minä en tiedä, mitä mainitsemasi "oikein" merkitsee.

Siksi kyselen sen "oikean" merkityssisältöä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Luonto hoitaa asian ihan itse!???
Joo, kyllä se hoitaa, tavalla tai toisella, mutta silloin ihmisellä ei siinä ole mitään sijaa.
Ajatellaanpa kukkapenkin sijaan nykyistä peltoviljelyä, karjanhoitoa, mitä tahansa ihmisen tointa. Ilman luonnon rajoittamista, kontrollia, ihmisellä ei olisi pienintäkään mahdollisuutta elää näin, kuten tänä päivänä elämme! Eikä oikein mitenkään, jos viitsimme vähänkään pidemmälle katsoa ja ajatella.
Tällaisia pinnallisia tunneperäisiä alkuajatuksia heittelemällä ei asioita ratkaista.

Jos/kun metsä kasvaa noin 100 milj. m3 vuodessa. Siitä hakataan nyt 65 milj. m3. Mihin, tällä huonollakin metsänhoidollakin, säästynyt 35 milj. m3 päätyy? Aluksi puupääomaan, mutta hyvin pian hiilidioksidiksi ilmakehään lahoamisen kautta! Summarum, kuka voitti? Talous vai ilmasto?
Vastaus on, ei kumpikaan! Kumpikin hävisivät.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Aluksi puupääomaan, mutta hyvin pian hiilidioksidiksi ilmakehään lahoamisen kautta!"

Älä nyt viitsi - hyvin pian? Monessako kymmenessä vuodessa?

Suomessa on alle 5% luonnontilaisia metsiä ja Etelä-suomessa promilleja, joten kuvaamasi ongelma ei ole tässä mittakaavassa merkittävä. Mm Metsähallituksen Lapin hakkuut pitävät huolta siitä, että määrä vähenee edelleen.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #27

Jos hakkuut ja metsänhoitotyöt lopetetaan tänään, sitähän "luonnon itse hoitaminen" tarkoittaa käytännössä, eri metsälöt lopettaisivat hiilen sitomisen tietenkin eri aikaan, mutta loppupelissä arvioisin että 30 vuoden kuluttua viimeistää metsät alkaisivat vapauttaa enemmän hiilidioksidia kuin sitoa. Kasvu siis pysähtyisi.

Samassa ajassa olisimme aiheuttaneet puun tuottajille tämän päivän hinnoilla arviolta 96 miljardin vahingon. Kansantaloudelle vielä monin verroin enemmän.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #36

Kukaan ei tietääkseni ole hakkuita edelleenkään lopettamassa kokonaan, kyse on siitä halutaanko yli 30% kasvua aiempiin vuosimääriin ja esi Metsähallituksen hakkaavat vanhoja metsiä Lapissa.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #41

Kun Kreikan tukeminen ei ollutkaan niin hyvä bisness kun Katainen ja Urpilainen hehkuttivat, ja kun Nokia romahti, atomivoimalat eivät valmistu kuin vasta ties milloin, matu bisness tuottaa vain kasvavia menoja, jne, jne. metsien hyödyntäminen jäänee ainoaksi tulonlähteeksi kansakunnalle!

Vuotuinen kasvu on nyt noin 100 milj. m3. Kestävää kehitystä lienee ellei metsiä hakata yli sen. Nyt hakkuut ovat noin 60 milj.m3. Hakkuiden nostaminen 80 milj. m3 on siten taloudellisesti tärkeää ja järkevää.
Hoitamattomat metsät tuottavat vain hiilidioksidia ja riukua ja ryteiköitä.
Monimuotoisuus on jo hoidettu laein ja rauhoituksin. Oman lisänsä siihen tuovat myös metsänsä laiminlyövät tietämättömät metsänomistajat.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #42

Kiitos Markku, näin se menee.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #41

Eikös suvereeni maa saa hakata omia metsiään? Mitään hyötyä santioilla ei ole, paitsi lisää vain hakkuita. Kun metsästä muuten olisi hakattu X euron edestä nyt hakataan X + 20 miljoonaa edestä. Päästökauppa siis lisää eikä vähennä hakkuita.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

Koivikot lahoavat hyvinkin nopeasti samoin vanhat kuusikot jos maannousema vie ne.

Juurikääpä on yksi maailman havumetsien pahimmista sienitaudeista. Suomessa esiintyy kaksi juurikääpälajia, kuusen ja männyn juurikääpä. Molempien osalta sijaitsemme niiden esiintymisalueiden pohjoisreunoilla. Maassamme juurikääpäsienet vahingoittavat mäntymetsiä etenkin Kaakkois-Suomessa ja kuusen osalta selvästi laajemmin eteläisessä ja keskisessä Suomessa. (UPM)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos Suomessa joka viides vuosi jää hakkuusäästöjä yhden vuosikasvun verran eli käytännössä joka viides vuosi koko kasvu jää metsiin, on siinä niillekin joiden mielestä metsä ei ole kukkapenkki.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos se kasvu tapahtuu jatkossa yhä enemmän puupelloissa eikä enää monimuotoisissa metsissä, niin silloin kukkapenkkiongelma ei poistu mihinkään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #50

Kyllä Suomessa on kaikenlaisia metsiä, joten miksi metsänhoidolla elantonsa saavat yleistetään jotenkin pahiksiksi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #51

Olisiko niin, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, kun kirjoitat blogissasi esim: "koska metsää ei saa vihreiden mielestä koskaan hakata."

Mukava yleistys, joka ei pidä paikkaansa.

Mitä tulee erilaisiin metsiin, niin tämä hallitushan leikkasi 70% Metso-ohjelman rahoituksesta, millä oli tarkoitus suojella Etelä-Suomen metsiä ja monimuotoisuutta. Nyt hallitus teki pienen paikon päätöksernsä viime puoliväliriihessä, mutta edelleen leikkaus on valtava. Puun polton tukeen fyrkkaa kuitenkin riittää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #55

Ja nyt tämä metsä vastaa samalla mitalla kuin sinä, eli annan ikuisen bannin, kuten olet minulle tehnyt. Tai en anna, mutta pyydän pysymään asiassa, eikä henkilössä, jos jatkossakin jäät perusteluissa alakynteen.

Metso-ohjelmaa tulikin jo leikata.

Yleistys pitää hyvin paikkansa, kyllä vihreä metsänhoitaja on enemmän poikkeus kuin sääntö. Vihreät ei ole yksin mainittu, vaan muistaakseni kirjoitin jotain myös Sirpa Pietikäisestä, eikä hän ole vihreä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #57

Bännisi on peruja siitä, kun itse bännäsit minut keskustelusta ja jatkoit sen jälkeen henkilöön meneillään kommenteilla Sirpaleita A:n kanssa. Poistin bändin tänään, luulin poistaneeni jo eilen, mutta jostain syystä ei ollut hävinnyt.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Luonto ei kyllä aina hoida itseään, ei puuntuotannon, ei ilmastovaikutuksen, ei kauneuden kannalta.

Osittain omistamaani metsikköön metsänhoitoyhdistys leimasi 5,5 hehtaarin aukon (sinänsä se oli vihoviimeinen teko, lopulta erosimme yhdistyksestä). Aukon hoitaminen on ollut hirvittävä urakka. Yksi kostea nurkkama jäi vuodesta toiseen vesakosta raivaamatta. Nyt se on viidakkomaista 5-10 metriä korkeaa riukuvesakkoa, joka tappaa itse itsensä, katkeilee, kaatuu maahan. Eikä toimi edes hiilensitojana.

Tietääkseni valtion kaavailema hakkuiden lisäys olisi enimmillään 20 %, ei siis 30 % kuten tuossa yllä väitetään.

Eikä hakkuut mitään valtiomääritteisiä ole vaan puun ostaja ja myyjä tekevät kaupan mikäli tekevät tai ovat tekemättä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hakkuiden keskiarvo pitemmällä aikavälillä on 60 miljoonan alle ja suunniteltu on 80 miljoonaa. 20 miljoonan lisäys on 33%. Hallitus käyttää nyt 66 miljoonan tasoa, joka on juuri saatu huippu. Tuollakin päästään yli 20% lisäykseen.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Hakkuut, varsinkin avohakkuut ja soiden ojitus, on tuhonnut suomen metsämaisemaa luvattoman paljon vuosikymmenien saatossa. Ahneus puista saatavalla rahalla on ollut suurta ja osa tästä rahasta on käytetty ulkomailla hurvitteluun, kesämökkiin tai muuhun vastaavaan huvitteluun. Toki osa on käytetty sairauksien parantamiseen, opiskeluun, ja muuhun tarpeelliseen kuten työpaikkojen saamiseen. Suomessa on metsämaisemat menneet erikoiseksi rakenteeltaan. Suojelualueilla näkee vielä oikeaa metsämaisemaa. Muualla joko lehtipuuvaltaista alkukasvillisuutta tai sitten noita hammastikkumäntypeltoja tai sitten etelän kuusikoita. Hammastikkumäntypelto on talousmetsää, kuten heinäpeltokin. Jos,,niin jos,,Suomessa olisi alun perin lähdetty taitavaan harvennushakkuumenetelmien kehittämiseen sekä soiden ojitusta ei olisi tehty niin nyt meillä olisi koko ajan sitä hakattavaa keskimäärin joku vakio määrä ja metsäalueet olisi vielä siedettävän näköisiä ja ekologisesti elämää ylläpitäviä. Ja joka metsäalueella olisi puiden ikäjakauma luonnon kaltainen, ne olisi kauniita alueita ja hyvä liikkua myös sekä ihmisen että hirven. Soiden ojituksen osalta on onneksi tajuttu että ei ollut järkevää ojittaa monia soita ollenkaan ja on lähdetty entisöimään niitä takaisin suotilaan, eli vesivarastoksi joka auttaa sitten paremmin suon ympäristön metsämaiseman kasvualustaa,se ei pääse kuivumaan. Vielä kun joskusn etelän peltoojat saisi tukittua niin että vedet ei valuisi puroihin ja jokiin, olisi niidenkin vedet syötäviä:)
Ei metsät kestä lisähakkuita pitkässä aikamitassa eikä Suomen metsät ole ehtymätön raaka-ainevaranto, mutta tuleehan siitä hyvä olo jos näin uskomme niin voimme perustella niiden muuttamisen rahaksi paremmin.
Ja tämä kritiikki oli ankaraa itsekirjoitusta metsänomistajana matsänomistajalle,,:)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #22

No jos me lopetamme hakkuut , niin teollisuus karkaa Suomessa ja monille tuleekin nälkä sitten, kun jos ei ookaan mitään työtä. Siis voitaisiinko kokeilla että lopetetaan hakkuut , niin sitten nähdään, että rahat loppuu monilta luukuilta, sillai voi ehkä käydä ja jos turvetuotanto lakkautetaan, niin sielläkin sitten tulee työttömiä ja aika paljon ja millä tuloilla me sitten elämme. Kyllä kait pitää hakkuut ja turpeet sovittaa sillai, että saadaan edes jonkinlainen toimeentulo

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa Vastaus kommenttiin #29

:)

Metsän ja soiden hyödyntämisen ihmiselle edellyttää pitkäjänteistä toimintaa ja mukautumista luonnon kasvuresursseihin yli sukupolvien aikasaatossa.

Taitava harvennushakkuu ei tarkoita hakkuiden lopettamista.

Soiden ojituksella tarkoitin takavuosikymmeninä sitä järjetöntä peltoajattelua jolloin ajateltiin että tehdään soista puupeltoja, mutta mentiinkin ojasta allikkoon, soilta ojia myöten lähtenyt vesi kuivatti monet metsän niiden ympärillä ,eli tulos lienee usein alueellisesti huonompi kuin ennen ojitusta metsän kasvun osalta.

Turvetuotannosta en osaa sanoa onko se kuinka iso ongelma kun en ole nähnyt turvetuotantosuota.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #22

Geenitutkimuksien mukaan voidaan puu saada kasvamaan jopa 80 % enemmän kun on kokeissa peukaloitu puun jälsisolua ja saatu se tuottamaan sytokiniiniä ja silla puu oli kasvanut jopa 80 % enenmmän, että ei pidä vielä nuolasta metsän suhteen. Ihminen on jalostanut karjan ja viljankin ja tulee jalostamaan metsäkin

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa Vastaus kommenttiin #30

:)

Geenimanipuloitu superpuu ei saa ravintoa kovinkaan paljoa ilmasta tai auringonvalosta vaan enimmän osan maaperän ravinnosta, ravinteista. Eli puuta muotoutuu se määrä mitä on ravintoa saatavilla, oli niitä puita vaikka 10 luontaista tai sitten tilalla yksi yhtä suurimassainen geenipuu.

Puuainetta kasvaa puuna puuksi mutta sen puuaineen aineosat tulee siitä maaperästä puunjuuriston kautta, eikä geenimanipuloitu puu sinänsä tuota sen enempää ravintoaineita maahan.

Se on eri asia jos keksit puun joka ottaa suoraan ilmasta ja vielä parempi auringosta tulevasta ainemassasta sen ravintoaineensa,,, niin,,

Voisiko puuta tehdä ilman puuta?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Metsänhoidolla on kasvatettu Suomen metsiä hyvillä tuloksilla. Suomessa metsämaalla puuta on keskimäärin 112 kuutiota, kun vielä 1970-luvulla luku oli 73 kuutiota hehtaaria kohti.

Hakkuiden kuitenkin tulisi jäätyä 1970-luvun tasolle? Laskepa huviksesi prosenteiksi, taitaa ylittyä tuo 33%.

Metsää on siis saanut metsähoidolla lisätä, mutta hakkuut tulisi pitää jäissä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #48

Kuka on puhunut 70-luvun tasosta? En minä ainakaan eikä muutkaan. Aikavälillä 1991-2012 hakkuut ovat vuotta 2007 lukuunottamatta olleet 60 miljoonaa m3 tai alle. Sitten on lähdetty nousuun.

Luken tilaston alussa 1991 taso oli muuten 40 miljoonaa, siihen voin laskea huvikseni prosentit, lisäystä on 100%

Metsä on muutakin kuin puuta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #52

Oletko seurannut kuinka paljon vuonna 1991 tuotiin Venäjältä puuta, eli ei hakattu itse, kun tuotiin naapurista. Metsä on muutakin kuin puuta, mutta suomalaiset hakevat ukrainalaisia marjanpoimijoita, kun oma kansa ei suvaitse metsiimme enää mennä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #53

Esimerkkisi marjanpoimijoista kertoo paljon ajattelutavastasi. Sinne pitäisi mennä ansaitsemaan. Luonnossa olo ja omaan tarpeeseen kerääminen ei ritä.

Venäjältä tuodaan juu edelleen puuta, koska se on halvempaa. Aikovatko metsönomistajat myydä halvemmalla, jotta tuonti pysähtyy?

Suomen valtiohan on muuten niin nerokas, että se myöntää venäläisenkin hakkeen poltolle saman energiatuen kuin kotimaiselle. Tänä vuonna puun polttoa tuetaan yhteensä noin 86 miljoonalla eurolla valtion toimesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #54

Voit jättää minun ajatuksien tulkinnan vähemmälle ja keskity vain omiisi. Venäjän puusta maksetaan kalliimpaa hintaa, eli ei halpuuden takia tuoda. Laittovat venäläiset vaan paremmat toimitusehdot, eli puuta tulee kans, eikä itketä avohakkuista tai pienistä kantorahoista.

Marjaa poimin viimekesänä omiin tarpeisiini mustikkaa 70 litraa puolukkaa yli satalitraa ja hillaakin 40 litraa. Otinpahan sen vain esimerkiksi siitä, että Suomessa ei kannata kerätä myyntiin, kun palkkakulut on niin kalliit, on halvempi tuoda kerääjät Thaimaasta tai Ukrainasta. Sama pätee tuohon tuontipuuhunkin, suomalaiset märisevät kun toiset tekevät eivätkä märise.

Kuka kerää valtaosan suomalaisten ostomarjoista, vaikkapa mansikoista?

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #54

Venäjän puu on kalliimpaa. Se on fakta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ja onko biopolttoainetuotanto lopulta kannattavaa."

Tähän pitäisi kiinnittää huomiota ettei tule uutta Talvivaaraa. Veronmaksajien tuella nyt pystytään tekemään mitä tahansa mutta kaikki tekeminen ei ole järkevää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikki arvot ei voi mitenkään laskea rahassa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Keskusta komapatui kaljapullonkorkkiin. Vihreät kurkotti kuuseen ja kapsahti katajaan.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Tämä ilmastokeskustelu on kummaa, kun toisten mukaan ilmasto ei ole lämmennyt ja sitten toisten mukaan on lämmennyt kun googlaa sanalla Hurja ennuste, uusi jääkausi tulee tai jos googlaa sanalla Hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta ilmasto ei lämpene .Loppujen lopuksi ilmasto on lämmennyt vain +0,85 astetta 1800 luvulta ja nyt on joidenkin mukaan sillai, että ilmasto ei ole lämmennyt 13 vuoteen tai 17 vuoteen ja kasvihuokaasut eivät ole lisääntyneet joidenkin mielestä

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kukaan ei ole vielä pystynyt vastaamaan, että mihin tarkoitukseen ne mahdolliset 20 miljoonaa sitten laietaan jos Lintilä niitä hakkuuoikeuksia jostain ostaa? Tekeekö naapurimaat niillä rahoilla vaikkapa moottoritietä itselleen?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Se riippuu ihan miltä yhtiöltä päästöoikeuksia huutokaupassa ostetaan. Eurot menevät kyseisen yrityksen kotimaan valtion kassaan.

Todennäköisesti eivät mene könttänä jollekin, vaan jakaantuvat useille eri valtioille, Suomeenkin.

https://www.energiavirasto.fi/paastokauppa

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aivan, mutta raha ei ole korvamerkittyä, joten Suomi saattaa rahoittaa Puolaan moottoritietä 20 miljoonalla.

Sanktion tulisi paljella ilmastonmuutosta, eihän sillä muuten mitään merkitystä ole.

Suomi maksaa sanktiot, mikäli Lintilän puheisiin on uskominen ja hakkaa metsää. Joku saa 20 miljoonaa, siitä hyvästä kun ei hakkaa.

Nurinkurisinta tässä on vielä se, että jos Suomi olisi hakannut ko ajanjaksolla omia metsiään rankasti, eikä olisi ostanut puuta esim. Venäjältä, ei koko sanktiota Suomelle olisi asetettu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

"Huutokaupanpitäjä vastaanottaa Suomelle huutokaupoista saadut tulot ja tulouttaa ne valtiolle".

Aikamoinen himmeli, osalle jaetaan ilmaisia oikeuksia ja lopussa loput oikeudet huutakaupataan. Rahat tilitetään valtiolle, eikä niitä korvamerkitä ilmaston hyväksi. Virkamiehet ja poliitikot ryyppävät ne saunailloissa;)))

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #38

Haiskahtaa voimakkaasti piiloverolle, eli EU rahastaa suomalaisten meppien avustuksella muille jäsenmaille lisärahaa Suomesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Heikki Nivalan mielestä Suomessa tulisi asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet metsien lisäkasvulle.

– Harvennusten jälkeen metsät ovat hyvässä kasvukunnossa, ne järeytyvät ja hiilinielu vain kasvaa, hän sanoo. Eli tilanne etenee EU:nkin edellyttämään suuntaan.

Kemijärven investoinnissa puuraaka-aine hankitaan pääsääntöisesti harvennusta vaativista nuorista kasvatusmetsistä. Noin 13 miljoonan vuosikasvusta markkinahakataan runsas kolmannes.

Viimeisimmän inventoinnin mukaan Suomessa metsät kasvavat 110 miljoonan kuution vuosivauhdilla.

-Voisimme ihan hyvin tavoitella 140-150 miljoonan tasoa, jotta sekä metsien monimuotoisuus että riittävä hiilinielutaso saavutetaan myös tulevaisuudessa, hän sanoo.

Metsien markkinahakkuut ovat Suomessa noin puolet puun vuotuisesta kasvusta.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

-Voisimme ihan hyvin tavoitella 140-150 miljoonan tasoa, jotta sekä metsien monimuotoisuus että riittävä hiilinielutaso saavutetaan myös tulevaisuudessa, hän sanoo.

Tähän on helppo yhtyä, eli hus metsiin siitä. Tehometsätalous on parempi vaihtoehto kuin laiska metsätalous, joka antaa metsiemme ränsistyä. Kaikki tämä avohakkuista huolimatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset