*

Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Metsien hiili on hubaa

Suomessa on metsää, koska Suomi kuuluu maailman laajimpaan metsävyöhykkeeseen. Toisin kuin monesti väitetään, kun halutaan perustella hakkuiden aiheuttavan hiilinielun menetystä, että Suomi polttaisi jotenkin kaiken puun kasvunsa.

Väitetään, että jos hakkaamme metsiämme ei meillä ole jättää mitään perinnöksi lapsillemme, mutta väittäjä ei muista sanoa sitä, että Suomessa hakataan vähemmän kuin metsämme kasvavat. Tarkoituksella ajetaan lukija harhaan.

Väitetään että hallitus romuttaa metsät biotalouden nimissä, mutta sekin on huuhaata, kuka nyt tuhoaisi, sen josta haluaa tehdä kannattavan? Se, että suojelualueiden rahoja on leikattu, ei tarkoita sitä, että metsät tuhoutuvat. Suojeltuja metsiä ei vain nyt lisätä.

Jopa poronhoito otetaan lyömäaseeksi, vaikka luonnonsuojelijat itsekin syyttävät porotaloutta liian runsaaksi, mutta tässä tapauksessa se nostetaan esille hyveenä.

Lausuma, että avohakkuu tappaa hämyisen kuusikon on jopa runollisuus valjastettu mielikuvaksi tuhoutuvasta metsästä. Tilanne ei ole tuho, vaan normaali päätehakkuu, joka pelastaa kuusikon tuhoutumasta ja maatumasta itseensä.

Kerrotaan suurena totuutena, että avohakkuissa tuhotaan jylhät männiköt, soiden reunat ja lampien rannat. Jopa kaikille tuttu hömötiainen kuolee avahakkuissa. Näin ei ole. Avohakkuun tilalle kasvaa uusi metsä, lampien rannat eivät siirry lampienrantojen taivaaseen vaan pysyvät ennallaan siinä missä ovat aina olleet ja hömötiaiset saapuvat takaisin.

Yhteyttäminen on se tapahtuma joka ratkaisee kuinka paljon hiiltä kasviin varastoituu, ei avohakkuu tai jatkuva kasvatus, vaan yhteyttäminen. Puun tuotto, eli kasvattaminen on avohakkuutalouden mukaan parasta ja nopeinta puun kasvattamista, joten se on silloin kääntäen myös paras hiilinielu.

Metsä tarvitsee riittävästi auringonvaloa, lämpöä ja pohjavettä, sekä tietysti sitä hiilidioksidia. Kasvi haihduttaa 97% juuristolla nostamastaan pohjavedestä, mutta yhteyttäminen on tehokkaampaa toimintaa ja sillä kasvi sitoo hiiltä itseensä. Tekniikka on satoja miljoonia vuosia vanha, eikä sitä ole vihreät keksineet vaaliohjelmissaan.

Kun maailma on kokonaisuus tarkastellaanpa miten hiili maailmassa jakautuu. Suomi on yksi hippunen kokonaisuudesta, mutta jako menee jotensakin näin, eli ilmassa on hiiltä 750 GT ja metsissä vain 610 GT.

Maaperässä on toiseksi eniten hiiltä varastoituneena, eli 1580 GT, meren pintavesissä hiiltä lilluu 1020 GT. Meren syvyyksissä on hiiltä arviolta 38100 GT, joten jos Suomen hakkuiden lisääminen on pointti numero yksi jota pitää vastustaa, niin mitä on meren syvyyksien huolehtiminen sen rinnalla?

Fossiiliset polttoaineet ovat sitoneet itseensä myös hiiltä joita ei ole erikseen maaperän hiileen laskettu. Kivihiilivarannoissa on 4000 GT hiiltä tiiviisti pakatuna, eli 6,5 kertainen määrä maailman kaikkiin metsiin verrattuna, mutta helsinkiläiset polttavat sitä lämpimikseen. MUTTA!!! Puuta ei saa polttaa, kun maa kalpenee ja hömötiaiset lentävät persielleen.

Raakaöljy sisältää hiiltä 500 GT ja maakaasussa on saman verran 500 GT. Kivihiili ja meren syvänteet ovat siis maailman hiilinielu ja hiilivarasto. Kivihiili ei vain enää niele mitään, mutta luovuttaa hiiltä tehokkaasti poltettaessa. Mihin siis perustuu puun kiroaminen ja avohakkuiden torbedoiminen, kun samalla vihreiden myötävaikutuksella kivihiiltä saadaan polttaa ilman ilman, hömötiaisten tai porotalouden kärsimättä?

Ihminen käyttää noin 50 litraa happea tunnissa 1200 litraa vuorokaudessa. Kasvien lehdet tuottavat vain 5 millilitraa tunnissa, joten kasveja (isohkoja) tarvitaan noin 500 kasvia jokaista ihmistä kohden. Tulisiko meidän enemmän olla huolissaan kasvien määrästä ja niiden kasvusta, kuin hakkuiden ja edellisen hakkuukauden hakkuista suhteessa nykyiseen ja tulevaan hakkuuseen?

Miksi vihreät eivät vaadi lisää metsien kasvua, vaan haluavat suojella metsiä joden kasvu on jo pysähtynyt, ja niiden hiilen keruu hidastunut lahoamisen ja muun vanhenemisen myötä. Miksi ei vaadita jokaista syntyvää kohden istuttamaan 500 puuta? Miksi avohakkuista tehdään mörköä, vaikka sen osuus maailman mittakaavassa on kymmenyksen luokkaa kivihiileen ja maakaasuun verrattuna. Miksi ei vaadita kivihiilen suojelualueita joista ei saa nostaa eikä polttaa murustakaan enää? Ehkä siksi, että se ei rapauttaisi suomalaista metsätaloutta! Tai siksi, että suomalaiset vihreät eivät saisi lisää äänestäjiä, vaatimalla Helsingin kylmentämistä.

Mutta puhumalla avohakkuista ja poroista he saavat hömötiaisella höystäen paljon ääniä puolelleen, vaikka vihreiden teeseillä ei välttämättä ole mitään asiayhteyttä todellisuuden kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hämötiainen ehkä tulee takaisin jos on löytynyt joku toinen reviiri häädön jälkeen, mutta entä kaikki muut jotka eivät löytäneet uutta kotia?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllä tila joka on asuttava tulee aina käyttöön, siitä ei kannata huolta pitää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pidän huolta niistä häädetyistä, jotka eivät ehkä löydä uutta asuinsijaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Suurin avohakkuu, jonka itse olen nähnyt on noin 30 hehtaaria -siis vajaa kolmannes neliökilometristä. Lintu kuin lintu jaksaa lentää sellaisen aukean yli ja oravat juosta janoon nääntynmättä. Ne palaavat takaisin, kun aukion metsä on uusiutunut. Suurimmillaan puun kasvu on 20 - 30 vuotta vanhoissa metsiköissä, joiden raivauksista on aikanaan huolehdittu.

Kavun täyskierto on noin 80 vuotta. Yli 100 vuotiaaksi puuta ei kannata kasvattaa. Silloin sen loppuvuosien kasvu hidastuu olennaisesti ja jämähtää paikoilleen. Loppuun kasvaneet suojelumetsät ovat olemattomia hiilinieluja. Ne ovat silmänilo naavan kasvattajille ja miksei vaeltelijoillekin. Ne ovat näytteitä siitä, millaiseksi pystyyn lahoava metsä kehittyy, kun sille ei mitään tehdä.

Aitoja hiilinieluja ovat talousmetsät. On makuasia käytetäänkö niiden uusimiseen avohakkuita vai jatkuvan hakkuun menetelmää. Arvioni on, että jatkuvan hakkuun menetelmällä puusto heikkenee vähitellen, kun siitä hakataan parhaat päältä pois ja kasvamaan jäävät taimet, jotka ovat varjossa kituneet. Avohakkuussa koko alueen puusto uusitaan kerralla ja siihen käytetään parhaiden puiden siemeniä tai niiden siemenistä kasvatettuja taimia.

Tuloksena on nopeampikasvuisia puustoja. Kaikki eivät siitä pidä, kun uudistamisvaiheessä hakkuualue on vaikeakulkuista ryteikköä. Niin ovat muutaman vuoden, kunnes oksat ja risut ovat lahonneet. Sinä aikana esimerkiksi männiköt ovat parhaita puolukkamaita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Etkö yhtään välitä luonnon monimuotoisuudesta? Esim jos Pirkamaalla kaadetaan viimeiset kuukkelin asuinsijat, se tuskin palaa istutusmetsään.
Kannattaisi miettiä sitäkin missä energiankulutusta ja hiilidiogsiidin tupruttulea voisi välttää. EU-direktiivillä vois kieltää turhien haittanurmikoiden "hoitaminen"

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luuletko että kilon puuta polttamalla saat yhtä paljon lämpöä kuin kilosta kivihiiltä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuka sellaista luuloa esittää? Kyse on älyllisestä epärehellisyydestä väittää, että tehometsänhoito on tehokkainta, mutta samalla kieltää että sen tuottama kasvu olisi mitätöntä hiilinielun kannalta katsottuna.

Jos rauhotetaan kivihiili avohakkuiden sijasta saadaan varmuudella 4000 GT hiiltä varastoiduksi. Poltetaan aurinkoenergiaa kivihiilen siajsta ja puu ei ole kivihiilen korvike. Avohakattua puuta kun käytetään rakentamiseen enemmän kuin poltetaan. Avohakattua metsää painateaan myös paperilehtiversioiksi, joita en ainuttakaan itse tilaa. Hesarin vihreät lukijat vastustavat avohakkuita, mutta tilaavat paperilehtiä, jotka kannetaan kierrätykseen seuraavana päivänä. Minä en tuhoa metsiä tuhlaamalla paperia, en suosittele kivihiiltä suurkaupunkien energialähteeksi, mutta hyväksyn avohakkuut oivallisena keinona hoitaa metsätaloutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En minäkään mitään paperilehtiä tilaa. Pitkaaän olen kauhistellut miten metsät kierreteään postiluukun kautta syoraan jätepapriksi.
Siellä Oulun lähellä eräs metsänomistaja kerran esitteli miten oivallisesti oli hoitanut metsänsä harventamalla. Rahassa laskien avohakkuut voivat olla oivallista metsätaloutta, mutta ei todellisten arvojen kuten luonnon kannalta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomalaisten tulee ainoastaan hengittää pinnallisemmin ja huomattavasti harvemmin niin saamme kompensoitua metsiemme tulevan avohakkuun aiheuttaman hiilinielun pienenemisen.

Vihreät voisivat aloittaa tämän helpon ja todella henkilökohtaisen maapallon pelastamisen vähentämällä hengitystään ja samalla hiilidioksidipäästöjään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vihreät voisivat käydä hengittämässä jossain muualla kuin Suomessa!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vaikka en kuuluu "vihreisiin" olen sen jo aikoja sitten tehnyt. Mutta ei ny yhen ihmisen hengityskapasiteetti paljon vaikuta. Mutta onhan siinäkin mahdollisuus positiiviseen aspektin löytämiseen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hieman kärjisti, mutta halusit viestisi saada ajattelemaan kaiken suhteellisuutta. Yksi luku meni väärin eli ilmakehässä on nykyisin n. 850 gigatonnia hiiltä ja vuonna 1750 sitä oli n. 600 GtC. IPCC muuten väittää, että koko lisäys on pelkästään fossiilisista emissioista peräisin. Se on mahdotonta, ja mittaukset osoittavat, että sitä on noin 8 % eli n. 67 GtC.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juuri näin, eli vanha tilasto. Eli ilmamassan massa on niin iso, että parin kolmen sadasosan nousu vaikuttaa noin paljon.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#7. Ja lisäksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on vain kiihdyttänyt metsien kasvua. Ihan niin kuin biologian tunnilla opetettiin. Tämähän on tietenkin vihreiden mukaan niin väärin, niin väärin että...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Oletko katsonut sateliittikuvista miten hurjaa vauhtia metsien tuhominen etenee esim Amazoniassa?

Raimo Karppinen

Hyvä ja ajatuksia herättävä summaus Arilta.
Kiitos siitä.
Minua häiritsee tässä eniten se, että lähes kaikki tarkastelu tapahtuu matemaattisesti.

Televisiossa on pyörinyt ohjelma, jossa kerrotaan Einsteinin kamppailusta saada itsensä ja tieteensä läpi. Tästä ohjelmasta voi hyvin seurata miten uudet tieteelliset ajatukset ennen testattiin tiedeyhteisössä ja mitä vaadittiin, että ne tulisivat kaikkien hyväksymäksi.

Toki nyt ei olla avaruudessa asti, mutta miten mitataan metsän hiilidioksiditase?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tässä ei ole lukuja:

14.7.__1 Kor. 1:27
Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta.

Raimo Karppinen

Hieno ja yllättävä valinta.
Aika nopeasti tuon siteerasit. Onko tilanne jo näin epätoivoinen ;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

Ei, vaan mielestäni kuvaa tätä nurinkurista tilannetta, jossa tehometsätalouden kasvusta tehdään syntipukkia vain aukkohakkuun mitätöimiseksi.

Pitäisi ottaa tyhmyys tehokäyttöön jossain muussa asiassa kuin tässä vakavassa ongelmassa. Nyt heikot sýyttää vahvoja, vain siksi, että tulisivat itse vahvemmiksi. Ei siksi, että asiat jotenkin kohenisivat.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kokonaistaseesta en tiedä, mutta se on selvää, ettei loppuun kasvanut puusto niele enää mitään. Se tuottaa lahoamisen kautta hiiltä ainakin sen verran ellei enemmän kuin uutta puustoa syntyy kaatuneiden tilalle. Aitoja hiilinieluja ovat hoidetut talousmetsät.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pieni esimerkki metsätaloudesta tai nykyisistä metsätalouden haasteista ilmaston kannalta.

Hehtaari metsää, joka on kasvanut entiselle suopellolle. Sille ei ole tehty mitään eli ei ole hoidettu teho-, eikä muullakaan metodilla. Täysin luonnonmukainen kasvu vanhalla suopellolla Pohjois-Pohjanmaalla.

Aikaa on kulunut 30 vuotta, kun pellosta on viimeksi heinää niitetty elukoille. Nykytilan metsä on vajaatuottoinen. Vain ojanvarsilla on kasvua niin paljon, että voidaan puiksi kutsua. Hieskoivikko on monihaaraista ja suurimmat yksilöt ovat noin 18 cm rinnankorkeudelta. Hehtaarin tuotto puina on noin vajaat 70 m3 koivuhalkoja jos ne tekee polttopuiksi, mitään sahapuuta ei tuolta hehtaarin alalta saa. Ei nyt eikä tulevaisuudessa, jos mitään ei asialle tehdä.

Toinen peltohehtaari joka kasvaa myös Pohjois-Pohjanmaalla on istutuskoivikko. Istutetu peltoon heti maatalouskäytön jälkeen noin 25 vuotta sitten. Hehtaarille on tehty ensiharvennus ja täydennysistutus tarvittaessa. Nyt hehtaarilla kasvaa 125 m3 nuorta koivikkoa, joka on rungoltaan suoraa ja tulevaisuuden odotus on hyvä. Nyt metsä kaipaa harvennusta ja siitä saadaan heti noin puolet koivukuitua sellukattilaan, eli 60 m3.

Seuraavan 25 vuoden jälkeen istutuskoivikosta saadaan tukkipuuta avohakkuulla, jonka jälkeen voidaan istuttaa vaikka kuusikko, jos kuusi ei ole jo ottanut kasvua aluspuina sitä ennen.

Mitä sitten luonnnon muokkaamalta suopellolta saadaan 25 vuoden päästä? Sieltä saadaan polttopuuksi kelpaavaa ränsistynyttä koivikkoa edelleen tuo sama noin 70 m3, mutta aukkohakkuuta ei tehdä koska se ei ole kannattavaa ja suopelto jää ikuisiksi ajoiksi vajaakäyttöön. Hehtaari tuottaa enemmän ilmastokaasuja kuin pystyy hyödyntämään kasvuunsa, mutta vihreät hurraavat kun säästyttiin aukkohakkuulta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Noin se menee. Kävin vuosia sitten Oulun lähellä alueella, josta 1800 luvun lopulla oli kaadettu tervaspuut, minkä jälkeen alue oli jäänyt heitteille. Yli 100 vuotta myöhemmin uusi omistaja ryhtyi aluetta uudistamaan. Hän sai nippa nappa puustosta sen verran hintaa, että pystyi uudistuskulut maksamaan. Pääpuulaji oli vänkkyräinen hieskoivu ja joukossa paljon lahopuuta.

Ilman luontoa oikeasti ymmärtävän ihmisen väliintuloa ja avohakkuuta, alue olisi pysynyt edelleen samanlaisena tuottanattomana koivuryteikkönä. Kumma kyllä, etteivät paikalliset vihreät ryhtyneet vastustamaan ainutlaatuisen ja arvokkaan metsäalueen tuhoamista. Ehkä se oli heille liian vaikeakulkuinen paikka.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ah, kyllä siinä silmä lepää, kun katselee luomakunnan kruunun kauniisiin metsäkoneen mentäviin väleihin järjestettyä koivikkoa.;-)

Toivottavasti entiset asukitkin osaava arvostaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Toivottavasti entiset asukitkin osaava arvostaa.

Kuka asuu heinä- tai viljapellossa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En viitannut peltoesimerkkiisi vaan toteamus oli yleinen avohakkuun jäljiltä synnytetty tila, jossa metsän monimuotoisuus katoaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Niin, monikulttuuria ei saa olla ihmisien kesken, kun näitä blogeja seuraa, mutta monimuotoisuutta halutaan metsiin.

Kyllähän siellä suopellolla on tosiaan monta monimuotoista runkoa nähtävissä, mutta yksikään ei kelpaa sahateollisuudelle tai huonekaluksi. Niitä monimuotoisia risukkoja on Suomessa aivan riittämmin, vaikka sallittaisiin reilusti avohakkuut heille jotka haluavat tuottoa metsistään.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

EU:n hyvä puoli on se, että se kahlitsee kansallisia järjettömyyksiä. Maapallolla on käynnissä lajien sukupuuttoaalto, ja metsäluonnon biodiversiteetin kaventuminen on osa sitä. Metsänhoito on paitsi ilmastopolitiikkaa, myös suoraa vaikuttamista planeettamme lajirikkauteen.

https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/emme...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Laitapa sitten tietoa mikä laji Suomessa on nyt kuolemassa avohakuun takia?

Perhosetkin lisääntyvät Suomessa, eli perhoslajikkeita on enemmän Suomessa kuin koskaan.

Aika velhoa kieltää tehometsien hoitaminen, sillä että perhoset runsastuvat.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Luonto on nerokas ja sopeutuvainen.

Avohakkuiden myötä lienee jo kehittynytkin uusi laji: avohakkuuperhonen. Nykyvihreät eivät vielä lajia ole tunnistaneet, kun eivät juuri metsissä kulje. Eivät ainakaan avohakkuualueilla, koska ne riipovat sielua.

Mutta ei kulu aikaakaan kun vihreät loogisina ajattelijoina julistavat avohakkuuperhosen uhanalaiseksi lajiksi ja vaatimalla vaativat Suomeen lisää avohakkuualueita.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Perhosten lisääntyminen johtuu ilmaston lämpenemisestä. Talousmetsien päätehakkuu tehdään perinteisesti 60–150 vuoden välein. Metsälain viimeisimmän uudistuksen myötä puustoa voi nykyään hakata vieläkin nuorempana. Kiertoajan nopeutuessa varttuneiden, sulkeutuneiden talousmetsien lajisto kärsii. Linnuista esimerkiksi töyhtö- ja hömötiaisen on jo havaittu vähentyneen, ja nämä tavalliset metsälajit ovat nyt uhanalaisia.

http://www.muutoslehti.fi/artikkelit/kappale-pysyv...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tulipa vain mieleen muisto aikaisemmasta elämästö. Olin eteläisessä Saksassa tutustumiskäynnillä heidän metsätalouteensa. Pysähdyimme vuoriston rinteellä, katsomaan hyvinvoivaa istutuskuusikkoa. Komean näköistä oli. Opas kertoi meille, että paikalliset vihreä olivat viimeiseen saakka vastustaneet puiden istuttamista avoimelle verrattain laajalle rinneniitylle.

Syy: Kasvava puusto hävittää näköalan vastarinteelle. Eipä sitä metsän läpi näkynytkään, mutta näkyi hyväkasvuinen kuusimetsä. Opas arvoi, että kun tämä alue aikanaan uudistetaan, vihreät varmaan vastustavat sitäkin, kun siinä häviää ainutlatuinen metsänäkymä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Erikoiskiitokset Viljo Heinoselle, kaikista kommenteistasi. Niissä näkyy ja kuuluu kokemus ja näkemys metsään liittyvissä asioissa. Kasvu pitää metsissäkin tehdä. Kun luontoa autetaan kasvu on voimakkaampaa kuin luonnollinen kasvu.

Metsät kasvavat nyt erittäin voimakkaasti, koska ilmakehän hiilipitoisuus on noussut. Kylmästä keväästä huolimatta kuusen vuosikasvut ovat pitkiä kuin kissan hännät.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

On ilo vuosien aikana ollut tutustua Viljo sinun ajatusmaailmasi. Minusta sinä olet rehti ja avarakatseinen mies. Aina emme ole samaa mieltä, mutta se ei haittaa, koska silloin molempien näkemykset vai rikastuvat kun ne kohtaavat eri näkökantoja.

Onnea ja menestystä, hyvää terveyttä sinulle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eipä olleet Suomen metsät kummoisia 150 vuotta takaperinkään.

https://yle.fi/uutiset/3-6358717

Kuutiotilavuus lienee huimasti suurempi tänä päivänä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näin se menee, viljan hehtaarisadot ovat myös nousseet huimasti samoin metsien kasvu on huippuluokkaa entiseen verrattuna. Puun laatu siitä on hapristunut, kun kasvu on niin voimakasta, mutta kasvu auttaa ilmasto-ongelmassa varastoimalla hiiltä enemmän kuin entisaikoina.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

"Pääosa Suomen uhanalaisissa lajeista asuu metsissä. Uudessa Suomessa on siirryttävä kestävämpään metsien hyödyntämiseen. Kestävyys tarkoittaa laajempia suojelualueita ja metsälain uudistamista sellaiseksi, että se sallii monimuotoiset metsienhoitotavat. Metso-ohjelman rahoitusta on vahvistettava".

(Vihreiden metsäteesi numero yksi!)

Ei kestävä metsätalous minusta ole suojelun avulla varastoituja metsiä, vaan istutuksen ja harvennusten avulla kasvatettu metsä jota hyvin hoidetaan, eikä suojella katseilta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Minulle on kovasti outo tuo vihreiden ajatus, että " Kestävyys tarkoittaa laajempia suojelualueita ja metsälain uudistamista sellaiseksi, että se sallii monimuotoiset metsienhoitotavat."

Suojelualueiden laajennukset heikentävät kaikkein eniten metsien toimintaa hiilinieluina. Museoituja metsiä, joiden kuvitellaan säilyvän sellaisina kuin ne suojeluhetkellä ovat, on jo liikaa. Ne ovat heitteille jätettyjä alueita, jotka kaikesta huolimatta uudistuvat, mutta hitaasti eli sitä mukaa kuin vanhaa puustoa kaatuu tai lahoaa pystyyn ja alta pääsee nousemaan uutta taimistoa.

Parhaimmillaan suojelualueet ovat retkeilykohteita, joissa pääsee ihailemaan kasvunsa päässä olevaa pystyy kuolevaa metsäluontoa. Arvo sekin, mutta metsien käytöllä ja puun tuotannolla ei sen kanssa ole mitään tekemistä. Vihreille vielä erikseen tiedoksi, että nykyinen metsälaki sallii hyvin monimuotoisen metsien käytön ja uudistamisen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

"Metsien ennallistaminen tapahtuu poistamalla vieraita puulajeja tai polttamalla metsä, jonka jälkeen se jää pysyvästi luonnontilaan". (Vihreiden teesi numero kaksi)

Tässä näkyy vihreiden todellinen ilmastonhoito, eli poltetaan metsät ja jätetään ne hiillokselle.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"Polttamalla metsä", sanoo vihreät.

Siinäpä vasta nopea keino hurauttaa puustoon sitoutunut hiili takaisin ilmakehään.

Ja sitten "pysyvästi luonnontilaan", sanoo vihreät. Kuten täällä blogissa moni sanoo, pelkkä luonnontila tuottaa ryteikön tai kasvunsa lähes lopettaneen ns. ikimetsän. Kumpikin on surkeata hiilensidontaa.

Vihreiden metsäajattelu on kaukana järkevästä käytännön kokemuksesta ja ilmastomyönteisestä metsien hoidosta.

1960-luvulla aloitettu erillisten suojelualueiden perustaminen alkaa paljastua virheeksi, nyt myös ilmaston kannalta. Nämä 'suojelualueet' täytyy vapauttaa ilmastomyönteisen hoitotoiminnan kohteeksi.

Metsää täytyy nimenomaan ohjailla, hoitaa. Metsää hoitava ihminen on myös osa luontoa eli hänellä on siihen luonnollinen oikeus, vastuu ja hoitamisen tuottama ilo.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Oli varmaan huonoin blogisi Puheenvuoron historiassa. Ei noita avohakkuita ja metsän aurauksia vastusteta ilmastonmuutoksen ehkäisyn vuoksi. Ne tärvelevät metsän ekosysteemin (ja virkistusarvon) pariksi vuosikymmeneksi. Kepulainen "metsänhoito" on pyritty kopioimaan maanviljelystä. Siksi meillä on metsien sijaan puupeltoja. Ja kyllä osa ekosysteemeistä kaipaisi niitä lahoavia vanhoja suojelumetsiä. Perseestä oleva tehometsätalouden ajatusmalli osallistuu erittäin aktiivisesti sihen kuudenteen sukupuuttoaaltoon, jolla ihmiskunta tuhoaa myös oman elämänsä. Olemme täysin riippuvaisia toimivista ekosysteemeistä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Linkeistäsi taitaa löytyä kaksi parasta juttua jotka olen aiheesta lukenut.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

15.7__Ps. 52:8

Mutta minä olen kuin viheriöivä oliivipuu Jumalan pyhäkössä. Alati minä luotan Jumalan armoon.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No meidän pitää hakata metsiä ja istuttaa niitä ja hoitaa.Ari Alsiolla on hyvä kirjoitus. Minullakin on täällä Puheevuorossa blogi Ilmastomuutos. Minunkin perintömetsää hakattiin avohakkuulla ja sinne on kasvanut metsä silti. Jos hakataan avohakkuulla metsä, niin siitä kyllä kuolee lajejakin, mutta sinne tulee uusia lajeja ja semmosia jotak luonnossa elävät epävakaissa habitaateissa eli luonnossa on erikoislajeja ja sitte epävakaita lajeja jotka elävät ja pystyvät elämään monenlaisissa habitaateissa eli luonto ei koskaan kuole, vaan lajit ajan kanssa ekologian ja genetiika avulla muuttuvat ja kun metsä kasvaa avohakkuun jälkeen, niin lajit alkavat erikoistumaan ja metsiin syntyy sopiviva habitaatteja niille lajeille, jotka ovat erikoistuneet elämään jossain heille sopivissa habitaateissa. Luonnossa on arveltu olevan 400 000 kasvia ja eläimiä voi olla 30-100 miljoonaa eli koko sukupuutto ajattelu voi olla hukassa. Aina kun sukupuuttoja on tullut, niistä vai puolet on kuolleet ja toinen puoli alkaa elämään ja uusitumaan. Ihminen ei yksin muuta ilmastoa edes. Suomessa voi hakata metsiä biojalostukseenkin ja metsiä pitää ja kasveja maailmalla lisätä. Metsiä oli 8000 vuotta sitten 62miljoonaa neliökilometriä ja nyt niitä on 40 miljoonaa neliökilometriä ja maatalouden osuus on 28% koko pallon pinta-alasta nyt

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Mitä ihmeen "hubaa"?
Hupa on suomalainen murresana, eikä siinä varmasti ole vierasperäistä b:tä.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

En kannata mitään pakkohoitoa, muistan nimittäin ajan kun tuhansia ehkä kymmeniäkin tuhansia hehtaareita koivikoita tuhottiin niin että rinnankorkeudelle hakattiin rengas puun ympäri.
Juurelle istutettiin puolikuollut taimi, joku niistä lähti kasvamaankin mutta varsinainen ihmeellisyys oli se että,niistä koivuista ei saanut tehdä edes polttopuuta, metsänhoitoyhdistysten vaikutusvalta meni yli omistusoikeuden.
Moni myi metsätilansa, itsemurhiakin tehtiin, karmeata touhua kaikkineen.
Meillä on kesämökin yhteydessä vähän metsää ja teen kaikkeni että sinne ei tule aukkohakkausta, kuitenkin en missään nimessä vastusta tehometsätaloutta (riukusavotta) ja saunan uuni sekä takkatuli on Suomessa pyhä asia.
Jokainen hoitakoon metsänsä niinkuin haluaa, hienoa jos sitä omistusoikeutta olisi oikeasti edes vähän.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

En minäkään kannata aukkohakkuuta henkeen ja vereen, mutta en silti väitä, etteikö se olisi kasvun ja hiilinielun kannalta kaikkein paras tiedossa oleva menetelmä tällä haavaa.

Tosiasiat kun pitää ensin tunnistaa, vasta sitten kehitys voi kulkea eteenpäin.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Todennäköisesti geenimuokattuja puita alkaa kasvamaan ja sillai sitten puu kasvaakin lisää. Brasilia on jo avannut ovet geenimuokattujen puiden suhteen. Esim, kokeissa on muokattu haapapuun jälsisolua ja jälsisolu alko tuottamaan enemmän sytokiniiniä joka sitten aiheutti sen että haapa oli kasvanut 80 % enemmän kuin normaalissa kasvussa oleva haapa luonnossa eli haapa oli kaksinkertaistanut kasvunsa. Pitää muistaa että ihminen on jalostanut viljat ja karjan ja ihminen tulee jalostamaan metsätkin ja sillai saadaan nopeampaa kasvu ja paljon puuta pieneltä alueela ja koko hiilinielu inttäminen sitten loppuu ja se inttämien, että mistä saa sitten hakata ja mistä ei. Teollisuus on nyt kiinnostunut nopeakasvuisista eucalyptys puista. Tietoja löytyy maailmalta ja Suomessakin tutkitaan geenien muokkaamista jälsisoluissa ja sillai mennään eteenpäin.Meillä on jo istutettu geenimuunneltuja koivuja ja geenimuunneltua haapaa kasvaa luonnossa ja sitä seurataan ja tulokset saadaan muuataman kasvukauden kuluttua.Voi googlata sanalla:TAIVAISIIN RÄJÄHTÄVÄ METSÄ---GEENIDOUPING SAA PUUT KASVAMAAN VIMMAISTA VAUHTIA JA VOI MULLISTAA METSÄTALOUDEN.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kohan geenimuunellut puut tulevat yleiseksi, niin silloin ei tartte enää inttää hiilinieluista eikä sittä, mitä alueita ei hakata ja hakataanko sitten jossain alueella enemmän metsää jos kerran ne ovat kasvaneet enemään kuin esim. täällä Kainuussa kait on kasvu lisääntynyt metsissä ja vain puolet hakataan lisääntymisistä täällä ja Kainuussa onkin ehotettu että lisätään hakkuita juuri biojalotuksen johdosta ja sillai voidaan vähentää fossiilisia polttoaineitakin. Täällä on kehitteillä biojalostamo, iso, Paltamoon

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset