Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Vaihtoehto kuntaliitokselle

Rautavaara ja rautavaaralaiset voivat syyttää kokoomusta, kun heillä menee nyt aika lujaa. Alijäämä kaivaa kunnan kassaa, kun tietoverkko-osuuskunta liukastui yrityssaneeraukseen. Vuoden 2017 talousarvio onkin tehty jo valmiiksi 1 miljoonan miinukselle, Rautavaaralla ei olekaan kuin 15 miljoonaa entistä alijäämää.

Kokoomusta on nyt hyvä syyttää siksi, että se ei ole huolehtinut ainuttakaan valtuutettua Rautavaaran kunnanvaltuustoon. Puolueet jotka ovat edustettuna Rautavaaran valtuustossa ovatkin harkinneet palveluiden karsimista, verojen nostoa ja kunnallisten maksujen korotuksia, eli kokoomuslaisia keinoja talouden oikaisemiseksi.

Lainaa on siis kertynyt jo runsaat 9 000 euroa asukasta kohden ja kunnan henkilöstömitoitus aiotaan arvioida toukokuun loppuun mennessä uusiksi.

Rautavaara on kärsinyt väestökadosta huolimatta siitä että koko Suomi halutaan pitää kokonaan asuttuna. Rautavaaran kunnajohtaja onkin vitsaillut, että liitytään Kuopioon. Onko siis näin, että kun kunta menettää otteensa, niin naapurikunta velvoitetaan pitämään se hengissä. Kokoomuslaisella enemmistöllä hoidettu Kuopio saisi silloin Rautavaarasta vasemmiston ja kepun kasvattaman käenpoikasen ruokittavaksi.

Rautavaaran työttömyys ja kunnan ikärakenne ei juuri houkuttele kuopiolaisia ottamasta tämän kuntoista kuntaa omaan taseen miinustajaksi. Jos Rautavaara lomauttaa kaikki työntekijänä ei kuntaan jää kuin nuorisosirkus. Tai jäisi jos olisi nuorisoa.

Samoja ongelmia on Rautavaaran naapurikunnalla Valtimolla. Kunnassa on vahvoja maatiloja, mutta vain muutama teollisuusyritys. Vaikka Valtimon talous on aina ollut melko hyvä, on se perustunut enemmän valtionapuihin kuin omiin toimiin. Taitaakin Suomessa olla aika yleinen käsitys, että taloutta hoidetaan ja paikataan vaikka valtion avuilla, mutta elinkelpoisuuden eteen ei enää jakseta tehdä mitään.

Kun katsoo Suomen kuntien rankkausta, niin huomaa, että vaikka talous yleensä on jokseenkin kunnossa, ei kuntien elinvoima sitä ole. Samoin kunnan terveys ja ikärakenne on monesti menetetty, vaikka talous oliskin vielä kunnossa, ei ole varaa investoida tai hoitaa kuntalaisia. Vain muutama erikoissairaanhoitoa vaativa potilas lisää voisi kaataa koko kunnan talouden.

Myös Valtimo on taannut naapurikuntansa Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaa ja piikissä on yli puolen miljoonan käppi ja entisiä syntejä samasta osoitteesta on ennestäänkin vielä pari miljoonaa.

Valtimo torjui liitoshankkeen Nurmeksen kanssa, mutta taitaa se toteutua kohta pakkona. Silloin voidaan kysyä, kannattaako oma kunta ensiksi tuhota kokonaan, ennen kuinväistämättä suostutaan kuntaliitokseen? Sellainen politiikka tuhoaa ensin oman kunnan ja sitten vielä toimii negatiivisesti vuosia pakkoliitoksen jälkeenkin. Pahimmassa tapauksessa tuhoaa myös toisen kerran oman yhdistyneen kunnan, sen joutuessa maksamaan entisiä itsenäisen ajan syntejä.

Keskusta johtaa tätäkin kuntaa, samoin kuin Rautavaaraa ja valtaisaa osaa suomalaisia näivettymässä olevia kuntia.

Valtimon valtuusto jatkaa joka tapauksessa 21-jäsenisenä. Istuvassa valtuustossa Suomen Keskustalla on 12 valtuutettua, demareilla 5, persuja on kaksi, vassareita yksi samoin kuin kridejäkin yksi. Eli taas saa syyttää Kokoomusta, sillä heillä ei ole osaa eikä arpaa Valtimon kunnan alamäessä. Pohjois-Karjalassa on viimevaalikaudella lisääntynyt runsasti perussuomalaisuus, mutta se ei ole nostanut Pohjois-Karjalan menestystä kiitolaukkaan. Maakunta on perinteisesti ollut Keskustan ja Sosialidemokraattien etukenttäoikeutta.

Kaikesta yrityksestä huolimatta valokuituverkko tuottaa Valtimolle vieläkin ongelmia, vaikka sitä on yritetty hoitaa jo toistakymmentä vuotta, eli kolmen vaalikauden aikana ei valokuituverkkoa edes ole saatu kunnassa toimivaksi.

Rautavaaralla asuu noin 1711 asukasta ja Valtimolla 2248. Jos nämä vajaat 4000 henkeä päättäisivät toisistaan riippumatta muuttaa, vaikkapa pääkaupunkiseudulle samana päivänä, niin pitäisikö kukaan huolta siitä että alueet jäisivät tyhjilleen? Luulenpa, että se olisi parempi tie kuin kuntaliitokset. Herääkin kysymys, että kannattaisko näivettyneet kunnat ensin ajaa konkurssiin ja asukkaiden muutettua pois liittää ne sitten Natura-alueeksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Keskitetään kaikki kunnan tehtävät maakunnille Itä-Suomessa. Näin pääsisimme riittävä suureen yksikkökokoon. Kunnat saisivat budjetin jolla voisi elättää kunnanjohtajan ja maksaa luottamusmiehille kokouspalkkiot ja pitää kunnantalon pystyssä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mitä se auttaa jos mitään muuta ei tehdä, kaikki kulut jää kuitenkin ja entiset velat ennalleen, ainoastaan kunnanjohtajan palkka säästyy, mutta jotain maksaa se maakuntahallintokin. Ei se ilmaista ole sekään, eikä ainakaan tuota mitään millä ne entiset velat maksetaan.

Jos taas maakuntahallinto alkaa toimia oivallisesti, niin pistävät näivettyneet alueet Natura-alueeksi kuitenkin.

- Verorahojen merkittävää käyttöä koko Suomen asutettuna pitämiseksi vastustavat eniten vain Etelä-Suomen suurimpien kaupunkien ehdokkaat. Pääkaupunkiseudun kunnissa tilanne on selkeä, mutta heti pendelöintialueen ulkopuolella kuntavaaliehdokkaat ovat laajan asutuksen kannalla. (Ilta Sanomat)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Luulisin, että SDP ja Kok. kannattavat kasvukeskuksien kehittämistä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kantona tässä kaskessa lienevät Kepu, PS (jos vielä on olemassa tulevaisuudessa) ja RKP.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #3

Suomi voisi paremmin jos Timo Soini ei olisi koskaan politiikkaan sotkeutunutkaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #4

Timo Soini ei ollut välttämättä ongelma, vaan oire ongelmasta. Suomessa ei monista historiallisista ja yhteiskunnallisista syistä johtuen ole ollut mahdollisuuksia tasaiselle kehitykselle. Soini on sitten vain käyttänyt tilaisuutta hyväkseen.

Voimmehan tietenkin syyttää Timo Soinia tai vaikkapa Nokiaa Suomen nykyisistä ongelmista.

Suomessa ollaan heräilemässä Nokian ja Timo Soinin jälkeiseen aikaan. Soinin sijalle on pyrkimässä tuima Halla-aho joukkoineen.

Nokian Sampo on lähes tuhoutunut. Joitakin vanhoja Sammon murusia (Metsä- ja metalliteollisuus) on vielä antamassa hyvinvointia, mutta nämä Sammon muruset eivät riitä nykyisiä julkisia menoja kattamaan. Suomen perinteinen teollisuus kasvaa Aasiassa mutta ei Suomessa. Eikä uusia Iiro Viinasia löydy mistään!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

En minä Timo Soinia syytä hän on vain tehnyt täysin turhaa työtä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #6

Täysin turhaa työtä tässä on moni muukin Soinin kollega tehnyt! Kansanedustajia tarvitaan korkeintaan 100!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset