Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Politiikan vinoumat hämärtävät totuuden

 

Puolueuskollisuuden vinoumat:

 

Puolueet ostavat sieluja ja muodostavat samalla vinomia päätöksentekoon.

Virkamiehet taas tahtomattaan osallistuvat vinoumien ylläpitoon, esimerkiksi kertoessaan ministereille valmistelusta tai esitellessään asian lautakunnalle. Esitellessään asian he tulevat samalla ankkuroineeksi tiedon oikeaksi, mitä se ei välttämättä ole. Asia alkaa pyöriä valmistelun pohjalta, vaikka virkamiehen työn pitää olla vain yksi puoli asiasta se helposti muodostuu rungoksi jota ei voi muuttaa.

Vinouma vain vahvistuu, kun puoleet omissa ryhmissään käsittelevät asiaa. Siellä jäsenet ovat taipuvaisia myötäilemään virkamiestyötä ja mahdolliset kritiikit halutaan ohittaa vetoamalla ennakkokäsitykseen, että virkamies ei voi olla täysin väärässä.

Ryhmän puheenjohtaja saattaa vakuuttaa, että näin meillä on aina toimittu ja vinouma saa silloin toimivan formaatin. Ryhmänjohtajan onnistuessa näin toimiessa hän jatkossakin käyttää samaa metodia ja käytäntö tukee itseään jatkossa yhä enemmän ja enemmän, kunnes kukaan ei uskalla enää väittää vastaan.

Kun ryhmä muodostaa sellaisen homogeenisen ajattelun muodostuu uusia vinoumia. Jokainen olettaa, että kaikki ajattelevat asiasta virkamiehen tavoin. Näin muodostuu jonkinlainen konsensus asiasta ilman alkeellisinta keskustelua tai kritiikkiä.

Kun ryhmän jäsen on puolueelleen lojaali ja uskoo ryhmänjohtajan ajavan puoleen linjaa muodostuukin virkamiehen alustus puolueen linjaksi, joka on jo aika merkillinen vinouma.

Koska kokous sujuu ongelmitta puheenjohtaja vetä asiasta sellaisen johtopäätöksen, että hän osaa johtaa ja näin menetellen jatkossakin kaikki onnistuu. Hän saattaa kehaista ryhmäänsä ja saa tartutetuksi kaikki jäsenet samaan harhaluuloon, että päätös on hyvä ja puoluen linjan mukainen, vaikka ainuttakaan kommenttia ei virkamisetyön kritiikiksi kuultukaan.

Ryhmän jäsenet kokevat kehut myönteisenä asiana ja muodostaa puheenjohtajasta reilun kuvan itselleen. Jos tulevaisuudessa puheenjohtaja saa kritiikkiä niin on helppoa sivuuttaa se sanomalla, että onhan hän kuitenkin pohjimmiltaan reilu.

Presidentti, puolueen pj. ryhmänjohtaja ja kuka tahansa ylöspäinkatsottava saa helposti sädekehän. Heitä aletaan pitää älykkäämpinä, fiksumpina ja pätevinä vain sen takia, että he ovat huipulla yleisen vinoutuman nostattamina. Heidän joukossaan saattaa olla todellisia kykyjä, mutta suurin osa on varmaankin vain hyväntahtoisia hölmöjä, jotka ovat onnistuneet kuovimaan paikalle josta heillä itsellään ei aina ole ansioita. Vinouman nostamia hymypatsaita.

Puolueaktiiveille syntyy vinouma jo siitä, että he itse ovat olleet työssä mukana. Tätä he kertovat sitten tupailloissa ja saavat ihailua osakseen. Ihailu johtaa helposti kertojan olettamaan itsestään vielä enemmän ja hän alkaa lisätä niin sanotusti omiaan puheensa joukkoon. Kissa ja puoluekonkari kun elävät kiitoksilla. Kun on ollut itse tekemässä päätöstä sitä puolustetaan henkeen ja vereen, vaikka se olisikin vain virkamiehen pohjaesitys.

Joka ryhmässä on toimittu lähes yhtä nopeasti ja sitten syntyykin se poliittisesti aika tärkeä vinouma, eli ryhmät eivät sulata toisten ryhmien tekemiä linjauksia, vaikka linjaukset olisivat juridisesti samoja ja vain esitystavat muodollisesti poikkeavat puoleen mukaan väritetyt.

Eihän demarit voi hyväksyä, että kokoomuksen ryhmä olisi oikeassa, sieltä pitää kaivaa esiin joku epäkohta vaikka hiukan asiaa muuntamalla. Vinoutuneen väitteen oikasu ei kelpaa vaan vinoutumasta tulee kiistaa oikean asian kustannuksella. Aletaan puhua aidan seipäästä aidan sijasta. Media saa otsikkonsa ja kohu on valmis, vastakkainasettelun vinomat suurenevat otsikkojen tahtiin.

Tässä vaiheessa vastapuolet ottavat jo gallup-suosion aseeksi ja alkaa väittelemään kumpi on kansan silmissä oikeammassa, eli kummalla on parempi kannatus. Riita kasvaa, eikä kukaan näe, että itseasiassa on kysymys lähes identtisistä esityksistä jotka pohjautuvat saman virkamiestyön pohjalle.

Mediassa asia saa uudet vinoumat ja jokainen lukija vielä tulkitsee ne omilla vinoilla ajatuksillaan. Soppa on kiehua ylitse ja tarvitaan uusia kokouksia. Virkamiehet pyörittelevät päitään ja ihmettelevät mitä pölkkypäitä meidän päättäjät oikein olevat, mutta eivät sano heille sitä ääneen, vaan jokaisella puolueella on omat luottovirkamiehensä joiden olkapäihin he käyvät aina nojaamassa. Tämä sopii virkamieskoneistolle ja he voivat sumplia asioita parhain päin poliitikkojen juostessa käytävillä suhmuroimassa keskenään ja erikseen.

Esityksiin tulee loogisia virheitä ja asiasta tulee viilauksien myötä loogisia virheitä yhä lisää ja lisää. Lopulta virkamiehet eivät tunnista omaa esityspohjaansa ja kaikki alkaa taas alusta.

Vinoutumia ei voi välttää, mutta niihin kannattaa kiinnittää enemmän huomiota. Ihminen toimii luottamustehtävässä ja häneen on silloin voitava myös luottaa. Puolueet itse haluavat korostaa omaa hyvyyttään ja puolueaktiivit toimivat samalla tavalla joten vinoutumat eivät ole helppoja kitkettäväksi, jos niitä kukaan ei myönnä olevankaan. Mitä sanoikaan J. K. Paasikivi tosiasioiden tunnustamisesta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Politikot ovat ainakin nykyään vastuutaan pelkääviä paskahousuja jotka piiloutuvat virkamiestensä taakse.

Sailas sitä ja Sailas tätä jne.

Sailas tekee työtään hyvin tai huonosti, mutta hän tekee sitä työtään johon politikot ovat hänet panneet.

Jos Sailakselta pydetään leikkauslista "säästölista", tottakai Sailas sellaisen tekee ja lista on pitkä. Ei se ole Sailaksen lista jai luonnonlaki vaa osa poliittista päätöksentekoa.

Siitä listasta politikkojen pitäisi vetää arvorationaalinen päätös joka on tavoitteena saavuttaa - päämäärä. Sen jälkeen virkamiehet valmistelevat sen päämärän mukaisen, päämäärärationaalisen esityksen eli miten sinne päämäärään päästään jonka politikot ovat arvorationaalisesti asettaneet.

Nyt on vain jouduttu tilanteeseen politikkojen kyvyttömyyden vuoksi, että virkamiehiltä puuttuu selvä politikkojen arvorationaalinen päätös johon pitäisi löytää keinot poliittisessa ohjauksessa ja valvonnassa.

Virkamiehet tekevät omanosansa ja nyt jopa kaiken koska politikkomme ovat kyvyttömiä kantamaan edes sen mitäänsanomattoman poliittisen vastuun ja päätöksenteon piiloutumalla virkamiesten selän taakse.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Nyt on vain jouduttu tilanteeseen politikkojen kyvyttömyyden vuoksi, että virkamiehiltä puuttuu selvä politikkojen arvorationaalinen päätös johon pitäisi löytää keinot poliittisessa ohjauksessa ja valvonnassa.

On jo pitkään puuttunut.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Haluatko kylvää eripuraa Ari? Tähän yhden totuuden maahan. Eripura-Ari, tuohan rimmaa...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset