Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Sote tulee ota tai jätä

Hallitusohjelman mukaan tulevilla sote-alueilla on omat vaalit ja valtuusto eli maakuntavaltuustot.

Uudistuksen valmistelussa selvitetään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa rahoitetaan. Samalla määritellään, millä perusteilla rahoitus kohdennetaan eri sote-alueille.

Paljon kohutun perustuslain mukaan kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta toiminnasta, jota ne eivät itse järjestä, mutta kunnat varmasti joutuvat maksamaan jotain palveluista. Kuntahan ei voi jäädä ilman mitään toimintaa ja nyt kunnille on jäämässä opetus- ja elintoimivastuut, ja noin 20 000 henkilätyövuotta siirtyy maakuntiin.

Koska kuntien vastuut muuttuvat on kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistettava. Uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä siirtyy maakuntasotehallintoalueiden palvelukseen. Henkilöstön asemasta ja siirtymisestä säädetään ns. voimaanpanolaissa. Toivottavasti se ei merkitse sellaista viiden vuoden paikkojen jäädytystä, kuin kuntaliitoksissa.

Maakuntasotet saavat siis valita rusinat pullasta ja lopuille kenkää???

Oikeasti uudistus on nyt jo vanhanaikainen. Maakuntien joukossa on hyvin erivahvuisia maakuntia. Pienein maakunta taitaa olla Kainuu noin 76 000 väestöpohjalla. Mihin näin pientä maakuntayksikköä tarvitaan? Maakuntia pitäisi yhdistellä rajusti tässä yhteydessä, sitä ovat vihjanneet asiantuntijat kautta linjan, mutta pääministerille tämä lukumäärä on se ainoa luku ja piste.

Uudistus on nyt valmistelussa ja keskustelun siitä pitäisi olla runsasta ja rakentavaa. Runsasta se onkin, mutta ei lainkaan rakentavaa. Johtuukohan se siitä, että asia on betonoitu hallituksen sopuun, se on asia josta on pakkko olla yhtä mieltä tai pääministeri marssii tasavallan presidentin juttusille+

Minun mielestä maakuntauudistus tulisi tehdä niin, että maakuntia rukattaisiin hieman enemmän mitä nyt on tarkoitus tehdä.Esimerkiksi neljä pohjanmaan maakuntaa voisivat yhdistyä kahdeksi Pohjois-Pohjamaa nielisi Kainuun ja loput kolme muodostaisivat Etelä-Pohjanmaan. Silloin poistuisi luvusta jo kolme maakuntaa.

Myös muita maakuntia tulisi niputtaa yhteen.

Sitten perustettaisiin viisi sotealuetta jotka toimisivat yliopistollisten sairaaloiden jaotuksella. Maakunnille tulisi valtuustot ja vaaleilla valitut maakuntavaltuutetut. Maakuntien määrä voisi olla noin 10-12 ja näille valtio järjestäisi ne rahat mitkä se nyt järjestää uudistuksen mukaisesti 18 eri maakuntaan. Koska kunnilla ei olisi enää tässä asiassa vastuuta ei perustuslakikaan olisi enää este, Kunnista tehtäisiin maakuntien kortteleita ja kunnajohtajista luovuttaisiin.

Maakuntajohtaja olisi maakuntavaltuuston valitsema ylipormestari ja korttelien johtajat olisivat korttelivaaleilla valittavia pormestareita.

Mutta näitä vaihtoehtojahan ei saa esittää, muuten pääministeri vetää herneet nenuunsa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Mitähän hyvää Nälkämaalle koituisi Oulun alaisuudessa?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Voi voi kun ei mene kaaliin se, että yhdistyminen ei ole peikko, eikä siinä Kainuuu mihinkään katoa, mutta Suomella ei ole mahdollisuutta pitää yllä 76 000 sote-maakuntahallintoa se on jokaiselle selvää.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Siirretäänkö Oulun yliopisto Kajaaniin... Valmiit tilat löytyisivät lakkautetun yliopistokeskuksen tyhjistä kiinteistöistä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Sitä voisi siirtää Oulun yliopiston Kajaaniin aivan yhtä hyvin tai sitten vain sanoa näkemiin Kainuun yliopistolle.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Kainuulla muuten on jo oma SOTE-mallinsa, mihin kuuluu myös palo- ja pelastustoimi ja opetustoimi sote-alan ohella. Hieman vielä päälliköitä pellolle, niin toimii virtaviivaisesti... ei se koko (väkiluvulla mitaten) vaan myös pinta-ala.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Voihan Kainuulla olla mitä vaan, mutta jos valtio jättää Kainuun ilman rahaa ei sillä ole kohta yhtään mitään.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #8

No sitten ei ole rahaa ostaa palveluita OYKS:kaan...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Näin on. Valtiohan maksaa uudessa sotessa, eikä Kainuu.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #10

Ja kun valtion piikki on auki, niin sitten alkaa rahan polttaminen (aiemmin havaittu lainalaisuus)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

Piikkihän on auki jo nyt, ja siksi uutta järjestelmää ajetaan kuin käärmettä pulloon, eikä Kainuun erillään pito vaikuta rahahanan juoksevuuteen sitä eikä tätä, mutta järkevämpää olisi suurentaa maakuntia kun siihen nyt on oiva tilaisuus.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #12

Suuruuden ekonomia ei aina toimi niin kuin haaveillaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Meitä on 5,5 miljoonaa kansalaista. Kiinalaisittain ajatellen yksi pieni kaupunginosa.
Onko tosiaan vaikeaa olla yhtä kuntaa Soten suhteen. Noista savolaisista tosin en ihan tiedä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Yksi sotealue olisikin järkevää valtion kannalta, kun valtioitakin on tässä tapauksessa vain yksi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Arilta hyvä malli kehitettäväksi. Muuten Sipilän hallitus otti itselleen liian suuren hankken toteutettavakseen. Mikä pakko oli yhdistää sote-ratkaisu ja maakunnallinen itsehallinto. Näillä näkymin en vielä usko kummankaan toteutuvan, ainakaan tämän hallituskauden aikana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Tulkinta perustuslaista oli se pakko, ilmeisesti ajateltiin että maakuntamalli ratkaisee koko homman. Ja kaupanpäälliseksi saadaan vielä kauan kepussa kaipailtu maakuntamalli. Kukaan ei sitten enää viitsi jalostaa tuota mallia pidemmälle, ikään kuin se olisi paras ratkaisu, sehän on hätävara.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #14

Perustuslaki edellyttää vielä uuden hallintoportaan luomisen sote-palveluja tuottavan ja niitä vain ostavan naapurimaakunnan yläpuolelle?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Onko perustuslaissamme joku erityinen himmelipakko?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

- Perustuslaki edellyttää vielä uuden hallintoportaan luomisen sote-palveluja tuottavan ja niitä vain ostavan naapurimaakunnan yläpuolelle?

Sehän toteutuu mallissani eli 5 yliopistollista sairaalaa ovat maakuntavaltuustojen yläpuolella, valtiohan toimii maksajan, eli maakunnat toimivat päättäjinä mitä korttelipormestarit haluavat ostaa ja sotepiiri 5 yliopistoa myy.

Lyhyesti kansalainen potee, kortteli tilaa hoidon, maakuntavaltuusto hyväksyy ja sotepiirit palvelee ja valtio maksaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #31

Epäilyni näiden erilaisten maakuntien yläpuolella tarvittavan ylimääräisen hallintopörtaan perustuslaillisesta tarpeesta ei koske sinun malliasi. Mutta Sipilän maakuntamallia se ehkä koskee?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #37

Kunnista tulee kioskeja joiden tehtävä on pönkittää kaupunkisuunnittelun avulla imagoaan.

- kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta
ja edistämisestä. Kunnalla on edelleen vastuu seuraavista: osaamisen ja
sivistyksen edistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta-,
kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu.

Näin siis hallitus suunnittelee. Ihme on jos kunnat eivät älähdä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Kaaosta ja kasvavia kustannuksia" Näin ylen uutisten nettisivuilla. Professorit. Kekomäki, Hiilamo, Vanhala, Pohjola, Huttunen antavat varsin lohduttoman kuva sote-uudistuksesta jos se toteutetaan, suosittelen tutustumaan. Sipilä ja hallitus on ottanut hallituksen ykkösasiaksi näyttää ulospäin, että päätöksiä syntyy ja väliäkö sillä, vaikka tuntuu tulevan sutta ja sekundaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aikataulu on niin kireä, että muutoksille ei ole mahdollisuutta. Siksi tehdään sutta , vaikka tiedetään jo, että vikaan menee. Lupaus sotesta painaa enemmän vaakakupissa kuin aito kehitys ja terveempi talous.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Tämä viedään maaliin" Tästä lauseesta on muodostunut hokema jota saamme kuulla Sipilän jatkuvasti toistavan, vaikka valmistelussa olevat esitykset olisivat vielä täysin raakileita.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala
Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Pienein maakunta taitaa olla Kainuu noin 76 000 väestöpohjalla. Mihin näin pientä maakuntayksikköä tarvitaan? Maakuntia pitäisi yhdistellä rajusti tässä yhteydessä, sitä ovat vihjanneet asiantuntijat kautta linjan, mutta pääministerille tämä lukumäärä on se ainoa luku ja piste."

Jo alunperin on täytynyt olla vahva epäilys että niitä on liikaa koska yhdistämiseen on varauduttu. Ensin 18 kaikkine järjestelyineen ja sitten järjestellään uudelleen ettei työt lopu:

Mikäli taloudelliset kriisimenettelyn raja-arvot ylittyvät, eikä tilanne ole arvioinnin perusteella korjattavissa tai maakunta ei kykene huolehtimaan perusoikeuksien toteuttamisesta, käynnistetään maakuntajaon muuttaminen ja maakuntien yhdistäminen.

- Sipilä sai persut puolelleen, vai olivatko valmiiksi sillä kannalla ja tähän on tultu.

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/sost...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kun vaalit lähestyy ja tiukka paikka tullee niin persut tai kokkarit nostavat hallituksesta kytkintä. Sipilä jää yksin sotensa kanssa ja demarit voittavat seuraavat vaalit. Kysymys kuuluukin, kenen kanssa demarit muodostavat seuraavan sote-hallituksen?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kymysys kuuluu hyväksyisivätkö demarit 18 maakuntaa ja keskusta että maakuntamallinsa vedettäisiin kölin alta. Mitä jäisi?

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Vielä viisi vuotta takaperin 70 kuntaa oli sopiva määrä hoitamaan sotea, eikä yksikään olisi ollut harteiltaan liian pieni. Bonuksena olisi "murskattu kepun valta kunnissa". Nyt 18 maakuntaa on liian paljon (sekä liian vähän, koska pääkaupungin pitää saada omansa), koska kyseessä kepulainen salajuoni. 12 riittäisi (kunhan pääkaupungille ja ruotsalaisille muistetaan järjestää omansa).

Metkaa tämä politiikka.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nyt Kari sekoitat pahasti politiikan ja minun mielipiteeni. Nyt olemme blogissa jossa esitän vain oman näkemykseni, eli en ole vastuussa tuohon 70 kunnan väittämääsi.

Sitäpaitsi se on aivan eri asia kun siinä kunnat toimivat vastuussa, ja tässä maakuntamallissa valtio toimii rahoittajana. Suunnitelmat ovat siis itsenäisiä ei verrannollisia.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Kommentoinkin sotekuhinaa vähän yleisemmällä tasolla. On jotenkin hupaisaa, että 75 000 asukkaan Kajaani olisi riittävän suuri hoitamaan sotevastuut, mutta 75 000 asukkaan Kainuu ei. On myös hupaisaa miten "kaiken maailman dosentit" kilpalaulavat huolestuneisuuttaan siitä miten sote on mahdoton, koska 18 maakuntaa ja se kirottu valinnanvapauskin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #34

eikös se kunnanraja ollut jotain 20 000 luokkaa ja siitä on sitten nälkä kasvanut. Tuo Kainuun liittäminen Pohjois-Pohjanmaahan oli ainoastaan minun ajatukseni, joten siitä voi syyttää minua.

Kun katsoo noita 18 maakuntaa ja plus Ahvenanmaa ei voi kuin toivoa, että olisivat tasavertaisia tulevaisuudessa. Vai miten luulet onko Kainuu vahvempi yhdessä ja yksin?

Voisihan sen Kainnuun koti löytyä Savo-Karjalastakin? Yhtenäinen maakunta Kainuusta Etelä-Karjalaan olisi yksi mahdollisuus.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Jossaki vaiheessa oli kartta, jossa yli puoli Suomea oli yhtä maakuntaa.
Nyt jo sieltä pohjoisen perukoilta jouvutaan tulemaan suuressa hädässä sinne Ouluun, mitäpä jos vielä etelämmäs.

Minä antaisin Sipilän tehdä tämä Sote, jos se täytyy kerran tehä. Vaistoni luottaa häneen, jos ei sorru tuohon kokoomuksen yli-innokkaaseen yksityistämiseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllä Etelä-Karjalakin tulisi liittää joko Savo-Karjalaan taikka Kymenlaaksoon eli ei siellä etelässäkään kaikki maakunnat ole "maakuntia".

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Ei taida tulla koko hommasta vettä eikä löylyä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaa epäilen minä. Katainen lupasi viedä kaikki päätöksee, Stubb lupasi, Sipilä lupaa, mutta epäillä sopii.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olennaisinta maakuntamallissa on talous. Keskimäärin koko valtakunnassa terveydenhoitomenojen osuus on noin 55 prosenttia kuntien taloudesta. Vaihteluväli on 40 – 70 prosenttiyksikön välillä.

Kunta, jonka menot putoavat 30 prosenttiin aiemmasta uudistuksen toteutuksen jälkeen, ja tulot vähenevät vain 12,3 prosenttiyksikköä, hyötyy muutoksesta ansiottomasti. Hankkeilla on siis jättiluokan tulonsiirto vauraammilta kunnilta ja kasvukeskuksista maaseutu-Suomeen. En jaksa uskoa, että muutos purematta niellään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Viljo, ajatuksessasi unohdat kuntien valtionosuuksien uudelleen kohdistamisen maakunnille.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

En unohtanut. Se on tuo 12,3 prosenttiyksikköä. Se on tasasumma joka kunnalle sen taloudesta riippumatta ja aiheuttaa kuntatalouden kautta suuren tulosiirtymän paremmin voivilta kunnilta heikommille.

Se on ihan oma juttunsa, että valtio tasaa tulevaisuudessa maakuntien tuloja niiden kesken. Se ei auta kuntatalouksia mitenkään, eikä poista tulonsiirron epäoikeudenmukaisuutta.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Soten myötä yksityinen palvelu syö julkisen vieden parhaat lääkäritkin ja ajan myötä hinnat nousevat sekä palvelut keskittyvät suurempiin keskuksiin - tämä on oma arvio tulevasta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvin paljon mahdollista, tuota kehitystä on kuitenkin vaikea enää pysäyttää. Muutos ei kuitenkaan ole kovin oleellinen, koska jo nyt kunnallinen raha valuu lääketehtaille, rakennusliikkeille helikopterikenttiin ym. yksityisiin taskuihin. Sehän on rahan kiertoa ei sen kummempaa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Miten aina, lähes aina, suhtaudutaan uudistuksiin negatiivisesti? Niin näyttää tässäkin kirjoituksessa kommentteineen käyvän. Positiivisella ajattelulla saavutettaisiin ehkäpä parempaa lopputulemaa, sillä ainahan voi uudistustakin ajan saatossa parantaa, kun havaitaan siihen aihetta. Hallituksen sote-uudistushanke on suunniteltu ja kehitelty valmiusvaiheeseen saakka, joten kaiketi siihen liittyy positiivistakin latausta.

Alkuvaiheessa toimii valtio rahoittajana, mutta hallitushan näyttää esityksessään 2/17 antavan eduskunnalle esityksen valinnanvapauden laajentamisesta ja rahoituksen yksinkertaistamisesta.

Toki oppositiopolitiikkaan kuuluukin arvostelu ja kritiikki uudistusten epäonnistumiseksi. Onhan tätäkin uudistamista vellottu vuosikymmeniä, joten eikö olisi jo aika saada uudistus aikaan? Ihan riippumatta siitä kuinka suurta negatiivista kaikua kuuluu niin oppositiosta kuin joidenkin kansalaisten suunnalta. Itse ole suhtautunut kaiken aikaa tähän uudistukseen positiivisella mielellä. Positivinen lopputulema nähdään vasta siinä vaiheessa, kun kaikki lainsäädäntö on eduskunnassa hyväksytty. Tuohon kuuluu sekin, että sotehinnoittelu on kaikenkattava. Koskee siis toimenpidesuoritteista hinnoittelua euroina julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria saman suuruisena. Myös palveluntuottaja noudattaa samoja laatukriteereitä, joka edellyttää kylläkin laaduntarkkailua.

Tässä maakuntakohtaisessa uudistuksessa yhdistetään muitakin kunnallisia palvelutuottajia, joten ainakin palvelutason luulisi koskettavan koko maakunnan asukkaita samalla "kammalla". Ilmeisesti myös tehokkuutta haetaan tällä yhdistämisellä. Linkin kohta "4 Tehtävien siirto". Sivu 26. http://vm.fi/documents/10623/306884/Valtion+alueha...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Selvityksen alussa tavoitteeksi todetaan selkeä ja rakenteeltaan yhdenmukainen maakuntahallinto. Miten yhdenmukaisuus on edes mahdollista, kun maakunnat ovat elinkeinorakenteiltaan ja väestöpohjiltaan kovin erilaisia?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kuinkas ne nyt toimivat nuo erilaisilla elinkeinorakenteilla olevat kunnat? Eiköhän maakuntahallinto kuitenkin toteuteta juuri huomioiden maakunnan rakenteet ja väestöpohja. Palvelut sen sijaan on tarkoitus luoda samanlaatuisiksi saatavuudeltaan.
Sanonta, hyvää kannattaa odottaa, tai ainakin parempaa palvelutuotantoa saadakseen kannattaa odottaa. Tuskin uudistus huonompaan suuntaan menee, kun tarkoituksena on kustannusten saaminen tuloja vastaavalle tasolle, jolloin päinvastaisista puheista huolimatta yksityisten palvelutuottajien (yksityiset yhtiöt) rikastuminen julkisista varoista suurine osinkoineen jäänee puheen tasolle. Nyt julkiset kustannukset ovat ryöstäytyneet käsistä. Jotain on tehtävä. Tämä uudistus tähtää pitkän ajan kustannusten säästöön.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #42

Kukapa se sanoikaan Sirpa, että omenalle ja meloonille ei sovi sama lippalakki, miten esimerkiksi Kainuu ja Pirkanmaa olisivat samankokoiset toimijat?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #43

Ari, missä olen ylipäänsä sanonut (en siis minä ainakaan), että maakuntien pitäisi olla saman kokoisia toimijoita? Eikä todellakaan sama lippalakki sovi mainitsemillesi hedelmille. ;)

Eikö erikokoiset maakunnat voisi toimia samojen periaatteiden mukaan? Maakuntahallinnon tulee olla kunkin maakunnan kokoon suhteutettu henkilöstömäärässä, sekä samalla huomioida maakunnan palvelutarpeet, jotka voivat poiketa suurimmista maakunnissa olevien palvelujen tarpeista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #46

Oletko lukenut suunnitelmat mitä maakunnalta halutaan ja miten 75 000 henkeä pystyy samaan kuin esimerkiksi 500 000 henkeä? Ei tarvitse vastata sillä et kuitenkaan ajattele asiaa, vaan haluat vain pitää oman mielipiteesi koskemattomana.

Puheesi oppositiosta ei osu minuun, sillä en ole oppositiossa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kohtahan se nähdään ja kuullaan mitä ne ovat.

- Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos tehtäväsiirtojen toteuttamisesta
erityislainsäädännössä, rahoituksen
osoittamisesta maakuntahallinnon muiden kuin
sote -tehtävien hoitamiseen ja ehdotukset aluehallintoviraston toiminnan kehittämisestä ja
valtakunnallisesta toimivallasta sekä ehdotukset
ympäristöhallinnon tehtävien järjestämisestä
olisivat valmiina 2016 lopulla. (VM)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset