Nuori mies kysyi asiallisesti
Katselin sivusilmällä tellkkua jossa nuori työtön mies kysyi aivan asiallisesti, että mitä todellista työtä Suomessa on hänelle tarjolla?
Kansanedustaja Susanna Koski (kok) vastaa miehelle yliolkaisesti, että katso ympärillesi, kyllä täällä jokaiselle töitä riittää.
Nuori mies tarkentaa, mitä Susanna Koski tarkoittaa?
Koski vastaa, että kun junan ikkunasta katsoo on Suomi metsiä täynnä.
Häneltä tivataan, tarkoittaako hän risusavottaa? Koski kiistää kolmesti puhuneensa risusavotasta.
Mitä metsätöitä todellisuudessa Suomen metsissä sitten on tälle nuorelle miehelle? Siihen Koski ei osannut vastata.
Mikä tai kuka kansanedustaja tälläinen möläyttelijä oikein on. Ketä hän edustaa, kun ei osaa vastata tarkentavaan kysymykseen asiassa, jonka on itse laukaissut liikkeelle?
Ensiksikin jos metsissä on työtä, ei se tarkoita, että nuoriso voisi mennä metsään tekemään töitä, jos ei maksajaa löydy, eikä maanomistaja palkkaa häntä ensiksi.
On totta, että maisemaa katsoessa tulee mieleen, että kyllä olisi kirveelle töitä. Mutta kun maanomistaja ei tilaa tontilleen työntekijää se jää vain ajatukseksi.
Jospa Susanna Koski ostaisi vaikkapa kaksisataa hehtaaria metsää ja palkkaisi muutaman nuoren metsäänsä hoitamaan. Sitten hän voisi julistaa, että hänen metsässään tehdään niitä töitä, jotka muilla on hoitamatta.
Niin. Työtähän olisi vaikka millä mitalla, mutta palkanmaksuhaluttomuutta ilmenee.
Ilmoita asiaton viesti
Tekemätöntä työtä riittää miltei loputtomiin ja mielestäni tämän todistaa parhaiten alati kasvatettava (ei kasvava vaan tietoisesti kasvatettava ja viepä palkkatuetun työn kustannuksella) kuntouttavan työtoiminnan määrä. Ymmärtämäni mukaan tässä kuntoutetaan ainoastaan kuntataloutta ja toimintaa käytännössä pakkoteetätetään perustuslain vastaisesti. Tämä toiminta myös vääristää markkinoita, joten sitä voidaan pitää myös kilpailulainsäädännön vastaisena, mutta näillä mennään – toistaiseksi. Samalla en tietenkään kiellä sitä, että jotkut, oletettavasti aika harvat, voivat aidosti hyötyä kuntouttavasta työtoiminnasta, mutta tämä homma on karannut tyystin ja siitä on tehty massiivista bisnestä, jolla samalla nöyryytetään toiminnan uhreja eli niitä pakolla toimintaan määrättyjä. Jokainen varmaankin tuntee tätä aihealuetta erinomaisesti käsittelevän Saku Timosen blogin, vrt.
http://www.image.fi/uuninpankkopoika-saku-timonen
Ilmoita asiaton viesti
Olet täysin oikeassa siinä mitä kirjoitit. Kuitenkin se mitä implikoit sortuu samaan, josta ruoskit oikeutetusti rasisteja. Eli kun rasistit näkevät, että maahanmuutajat tekevät rikoksia, niin he ajattelevat maahanmuuttajien olevan pahoja, mutta eivät ajattele syitä sen pidemmälle. Teet siis täsmälleen samaa tuolla palkanmaksuhaluttomuudella. Eli koska yritykset eivät palkkaa ketään, he ovat pahoja, etkä mene ensimmäistä askelmaa pidemmälle.
Jos tuosta mennään pidemmälle, niin huomataan, että yritykset eivät palkkaa lisää porukkaa, koska se on liian riskialtista. Riskialttiuden hallinta taas on kokonaan poliitikkojen käsissä.
Haluaisin myös tietää, mitä itse ehdottaisit lääkkeeksi tuohon palkanmaksuhaluttomuuteen?
Ilmoita asiaton viesti
#1
Minä olisin valmis maksamaan pelkän pelkän palkan, mutta siihen tulee valtava lauma vetämään välistä.
Ilmoita asiaton viesti
Aina voi ruveta esimerkiksi kehittämään uusia (puu)tuotteita. Internet tarjoaa mahdollisuudet opetella nopeasti kaikki tarpeelliset taidot ja työttömyyskorvaus turvaa elannon siksi aikaa kun rahaa ei vielä saa tuotteista. Tokikaan firmaa ei pidä perustaa ennenkuin asiakkaat ovat varmoja – niitä voi etsiä ilman yritystäkin.
Miksi me olemme oppineet sellaisen ajatusmallin että ensin pitää löytää palkanmaksaja ja sitten ruveta töihin? Päin vastoin sen pitäisi usein mennä. Ensin tehdä työ ja sitten kun on mitä tarjota, kerätä rahat.
Kaikista on yrittäjäksi. Tai jos ei ole, sitten yrittämisestä on tehty sääntelyllä liian vaikeaa. Kyse on vain työn tekemisestä kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti, juuri näin Pekka.
Valtionhallintoa ja virkamieskoneistoa pienemmäksi ja yrittäjiksi kaikki. Osaamista ja tekemisen tahtoa siellä on valtavasti. Mm saa työvoimaviranomaisilla. Näin saadaan hetkessä verotuskin kevyemmäksi ja kansantalous nousuun uusien, menestyvien yritysten innovatiivisten ratkaisujen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäjäksi kaikki? Oletko ihan tosissasi
Ilmoita asiaton viesti
#4
Kuka haluaa yrittäjäksi, jos voi loisia virkamiehenä lokoisasti?
Ilmoita asiaton viesti
Vieläkö nuin naiveja yrittäjyyskannanottoja löytyy, höh!
Ilmoita asiaton viesti
Tunnet itse parhaiten omat vahvuutesi ja osaamisesi. Usko pois, sinun on paljon helpompi myydä työtäsi kuin työnantajan. Tarvitset ehkä vain jonkun joka opastaa sinut alkuun.
Ilmoita asiaton viesti
– Tarvitset ehkä vain jonkun joka opastaa sinut alkuun
No tästä juuri on kysymys, eli miten junan ikkunasta voi tulla se henkilö joka sinua opastaa alkuun?
Susanna Koskihan sanoi, että työtä on kaikkialla ja ilmeisesti sitä onkin, mutta sanokaa jo nyt ääneen kuka opastaa sen nuoren miehen alkuun?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys. Itselläni se oli kaveri joka oli jo ollut aiemmin yrittäjänä. Joo, tiedän, tilanne on täysin toinen kuin sellaisella jolla tälläistä luksusta ei ole. Yritän vain sanoa että kyse on enemmänkin rohkaisusta ja epävarmuuden poistamisesta kuin mistään maagisista kyvyistä joita yrityksen perustamiseen tarvitaan.
Jotkut ihmiset kertovat käyneensä sadoissa työhaastatteluissa. Tuotteen myynti ei ole sen kummallisempaa, itseasiassa paljon helpompaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kok Susanna Kosken luvalla nuoret:
Miten olis muutama joulukuusi joulun alla ?
Myy ne, verottomaa tuloa.
Ei niistä tilallisetkaan kuittikauppaa tee .Puhdasta tuloa joulukuusimyynti.
Hintahaitari 20e-70e Kpl näky olleen T:re Tammelantorilla viime vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikista on yrittäjäksi.” …tuota en komppaa ihan kokonaan, mutta paljon saataisiin aikaan, jos kasvatusajatteluun saataisiin muutos. Meillä on jo päivähoidosta alkaen opetettu lapsille, että tehdään yhdessä mitä tädit ovat suunnitelleet …soraääniä ei olla haluttu. Jos lapsi ei ole halunnut tehdä sitä mitä tarjotaan, ongelmaa ei nähdä missään muussa kuin lapsessa. Samoin on paikallaistumista korostettu…ei liikkumista.
No…miten se yritteliäisyys vahvistuu, kun ei vahvisteta aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, ei kasvateta lapsia tekemään valintoja tai muutenkaan vahvisteta epävarmuuden sietokykyä…nämäkin asiat alkavat kehittyä heti pienestä pitäen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikista ole tosiaan yrittäjiksi, eikä pidä olla, sillä mistä sitten yrittäjä ammentaisi työvoimansa? Vai tehtäisiinkö työmiehestä alihankkija, eli loppukädessä orja, kun käsiä olisi liikaa ja tarjouskilpa kovaa, eikä yleissitovuudesta enää tietoakaan?
Ei pidä yleistää äärimmäisyydestä toiseen, jos vaikka nyt hiukan tuo holhous harmittaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai nyt heti olla kaikkia alihankkijoiksi tunkemassa vaikka yrittäjyyden lisäämisestä puhutaankin?
Yleisesti ottaen tekisi hyvää jos ihmiset joutuisivat ottamaan napsun verran isomman siivun vastuuta omasta elämästään. Alkuvaikeuksien jälkeen se on yleensä aikaa voimaannuttava kokemus.
Voitaisi aloittaa vaikka sellaisella kokeilulla jossa työnantaja maksaa koko palkan sivukuluineen sekä ennakonpidätyksineen lapaan, ja tästä eteenpäin maksut hoitaisi työntekijä. Siinä olisi siivun verran enemmän vastuuta kun hoitaisi oman eläkkeensä ja samalla voisi avautua muutama pari silmiä työnteon hinnasta…
Ilmoita asiaton viesti
Juu. Minusta olisi myös mielenkiintoista kuulla mikä ihmisten mielissä on se ero palkkatyön ja yrittäjyyden välillä? Miksi useampi ihminen kokee olevansa sopivampi palkkatyöhön kuin yrittämiseen? Jos tämä selviäisi, voitaisiin ehkä katsoa pystyykö yhteiskunnan rakenteita muuttamaan siten että epäilyjä saisi vähän hälvennettyä.
Ilmoita asiaton viesti
Velipojan kanssa raapastiin muutama muki viime viikonloppuna ja pohdittiin tuota samaa kysymystä.
Lopputuloksena päädyttin jokseenkin sellaiseen päätelmään että yrittäjyydessä pitää ottaa vastuu myymästään työpanoksesta/tarvikkeesta ja palkansaajapuolella ei vastuuta tarvitse kantaa, eli tarvitse miettiä mistä se palkka loppujen lopuksi tulee.
Toisista sitten on vastuunkantoon ja epävarmuuden sietämiseen ja toisista ei.
Ehkä suurempi osa palkanmuodostuksesta voisi koostua erilaisista urakoista, asiakastyytyväisyydestä jne.? Tämä nyt ei vielä tarkoita että kaikki alkaa aliurakoimaan vaan sitä että se hyvin tehty työ näkyy tilipussissa.
Pirun hankalia kysymyksiä ja asioita. Mihinkään ei oikein voi esittää mitään yleispätevää.
Ilmoita asiaton viesti
Emme todellakaan kaikki voi olla toistemme työnantajia. Elinkeinorakenne sanelee reunaehdot, miten paljon tarvitaan työntekijöitä. Otetaan esimerkiksi vaikka vähittäiskauppa. Suurin osa tavaroista ostetaan suurista marketeista tai tavarataloista. Siellä tarvitaan myös henkilökuntaa eli työntekijöitä. Pienet myymälät paikkaavat ne aukot, mitkä suurilta ketjuilta jäävät, mutta ne työllistävät vain muutaman työntekijän yrittäjien lisäksi.
Samanlaista on rakennustoiminta. Se on pääosin suurten firmojen hallinnassa. Pienet yritykset ovat näiden alihankkijoita, aliurakoitsijoita tai myös itsenäisiä toimijoita, mutta työllistävät itsensä lisäksi aika vähän.
Pienet ovat vikkeliä tekemään pieniä urakoita. Niitä isot suorastaan hylkivät. On omaa kokemusta. Minulla on Vantaalla asuessani teetettävänä lämpöremontti. Pyytelin tarjouksia. Niitä tuli. Samalla niistä huomasi, että suuremmat yritykset ylihinnoittelivat työn. Onhan se tyylikäs tapa ilmoittaa, ettei urakka kiinnosta, tai jos se kuitekin tulee, saa siitä ainakin puolet voittoa.
Lopulta tavoitin yksinäänyrittäjän, joka teki työn kohtuulliseen hintaan yhden viikonvaihteen aikana. Kiirettä hänelläkin oli, mutta tarjoukseni sattui sopivaan saumaan juuri päättyneen ja seuraavan urakan väliin. Kumpikin olimme tulokseen tyytyväisiä.
Nourten työllistämisen samaa tässä on sen verran, että pienyrittäjä voi hyvän työtilanteen vallitessa ottaa apulaisekseen ja oppiin jonkin tuntemansa nuoren. Jot työt kokonaisuutena ovat kortilla, ei pienyrittävä pysty aina työllistämään itseäänkään. Sitäkin olen läheltä seurannut. Paikallinen pienyrittäjä joutui täällä Saarijärvellä lopettamaan putkialan yrityksensä, kun töitä rakennustoiminnan vähäisyyden vuoksi oli vain nimeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota päiväkotiopetuksen ja yrittäjyyden korrelaatiota ei kai koskaan ole isommalti tutkittu.
Omaa lähipiiriä kun nopsasti ajattelee niin yrittäjiksi ryhtyneistä on harva ollut päiväkodissa.
Jännä näkökulma. Kiitos tästä!
Ilmoita asiaton viesti
Asenne on Pekka kohdallaan, mutta ei sinne yrittäjyyden sekaan ole aivan tyhjällä idealla menemistä, eli sellaisella jonka Susanna Koski esitti.
Voihan tämä nuori mies työttömyyskorvauksen turvin investoida kovin kitsaasti tuotantoonsa. Kyllä sinnun ajattelun toteutuminen vaatii muutakin rahaa kuin työttömyyskorvauksen. Tosen metsästä kun ei voi mitää muuta myydä kuin marjoja ja sieniä ilman korvausvaatimusta omistajan taholta.
Tämä rajoittaa jo paljon nuoren miehen ideoimista pelkän työttömyyskorvauksen varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin itse ajattelin että työttömyyskorvauksen turvin voisi tehdä esimerkiksi proof-of-conceptin. Todistaa markkinat ja tehdä mahdollisimman pitkälle vietyä tuote. Tähän muuten toivoisin yhteiskunnalta vähän potkua; työttömille tulisi tarjota pajoja ja työkaluja joissa testata ideoitaan. Aalto – yliopistolla esimerkiksi on paja jossa opiskelijat voivat vapaasti kokeilla ideoitaan ja useista niistä on tullut oikeita tuotteita markkinoille. Näin kävi myös omalla kohdallani. Työkalut vievät pitkälle.
Jos todistat markkinat, rahaa kyllä varmasti saa. Ellei pankista tai sijoittajalta, niin Finnveralta. Tunnen esimerkiksi takuueläkeläisen jolle Finnvera takasi 35k lainan yritystoiminnan aloittamiseen koska kotiläksyt oli hyvin tehty.
Protojen tekemiseen puuta voi ostaa myös kaupasta. Ei pidä tavoitella mitään ison skaalan teollisuustuotantoa ennenkuin on varma että asiakkaita riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo sanoin asenne on oikea, mutta puun ostaminen kaupasta tarvitsee myös rahaa. Työttömyyskorvauksilla ei juurikaan huonekaluteollisuutta aloiteta.
Tuo ideapaja on aivan erinomainen juttu, mutta ohjataako työttömiä sinne? Ei vaan heiudät ohjataan joka kolmas kuukausi haastateltavaksi johonkin, jota ei vielä edes tiedetä.
Mikä on onnistunut sinulle ei välttämättä toimi massoilla, eli kyllä jokunen jyvä tuon tien aina valitsee, mutta mitä tehdään työttömien valtamassoille.
Tuo nuori mies oli selkeästi halukas oppimaan enemmän, mutta miten Susanna Kosken vastaukset häntä auttoivat?
Ilmoita asiaton viesti
Pitää lähteä liikkeelle pienestä. Mitä tahansa tekeekin, työ on se ylivoimaisesti kallein ja arvokkain resurssi. Suomalaisen teollisuuden arvonlisästä 80% menee palkkoihin. Jos itse pystyy tekemään kaiken työn, työttömyyskorvauksellakin voi edetä todella pitkälle. Aaltolaisista iso osa saa vain opintoetuudet jotka ovat huomattavasti työttömän etuuksia pienemmät. Sen sijaan että rupeaa protoilemaan jalopuulla, ottaa alkuun vaneria, liimapuuta ja rimaa. Nämä mahtuvat kyllä työttömän budjettiinkin jos nyt ei kerralla koko kauppaa yritä tyhjentää.
Itsekin uskon muuten suomalaiseen puuhun. Se on todella laadukasta. Suomalaisesta sellusta maksetaan eniten maailmassa ja rakennuspuuna täkäläinen lankku on aivan huippua.
En minä Koskesta oikein pidä. Ylipäätään poliitikko joka ei ole ainakin joskus ollut töissä siellä suorittavassa työssä josta usein mielellään puhuu, ei ole oikein mistään kotoisin. Vanhat kokkaripoliitikot sentään täyttivät cv:n niillä hommilla joissa kädet paskaantuvat ennenkuin siirtyivät siisteihin sisäduuneihin. Nykyajan broilerit vasemmalta oikealle siirtyvät suoraan koulun penkiltä poliittisiin töihin ja jäävät ilman mitään ymmärrystä siitä millaista oikea työelämä on.
Ilmoita asiaton viesti
Olen lukenut kommenttejasi ja pitänyt niitä palstan järkevimpinä ja perustelluimpina, mutta nyt oli kyllä sellainen rimanalitus, että ei määrää. Jos tosiaankin kuvittelet, että puualan tiedot ja taidot yrittäjyyteen asti on helposti lukaistavissa internetistä, niin olet kyllä niin pihalla asiasta, kuin vain ihminen voi olla. Lisäksi ala, että sillä edes jotenkin voisi tienata vaatii kyllä kalustoa siinä määrin, että työttömyyskorvaukset eivät siihen mitenkään riitä. Voisit varmaan heittää muutaman esimerkin minkälaisia puutuotteita tuollainen internet opiskellut puualan yrittäjä sitten voisi alkaa tuottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen pahoillani että tuotin pettymyksen 🙂
Puuala ei ole oma alani, mutta olen toki käyttänyt puuta esimerkiksi protoiluun sillä sen työstäminen on huomattavan helppoa metalliin verrattuna.
Puusta on helppo valmistaa käyttökelpoisia esineitä. Vuosien harjoittelu toki tuo siihen sitten paljon lisää mahdollisuuksia.
Viimeisimpänä ’hauskana’ esimerkkinä oli varmaan tämä Kari Virtasen tammijakkara jonka myyntihinta pyörii jossain 750€ tienoilla. Oletan että olet siihen törmännyt? Toki muotoilun arvostuksesta voi aina väitellä, mutta epäilen että aika moni suomalainen kykenisi tuon tuotteen valmistamaan hyvin vähäisellä harjoitelulla, etenkin jos käyttää samaa Valmistustapaa kuin alkuperäinen tekijä eli tilaa pölkyn suoraan mittoihin sahattuna.
En halua vähätellä jakkaran arvoa, mutta uskon että monella suomalaisella olisi osaamista tarjota jotakin samankaltaista. Se on se idea josta joku tuossa maksaa, ei huippulaatuinen puusepän työ.
Jos nyt otetaan jotain muuta alaa esille, esimerkiksi ohjelmointitaidot on hyvin mahdollista opetella pelkästään kotona. Laadukkaita ohjelmointiympäristöjä saa maksutta. Periaatteessa jokaisella on mahdollisuudet saada tuotteensa kotoaan käsin vaikka miljardiin laitteeseen globaalisti.
Tarvitaan mahdollisimman paljon ideoita ja ennakkoluulottomia ihmisiä jotka testaavatkin niitä ideoitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Protokustannukset ovat täysin tuotteen koosta, teknisestä vaativuudesta, ideasta ja monesta muusta kiinni. Esimerkiksi onhan minunllakin pöytälaatikko ideoita ja piirrustuksia täynnä mutta taitaa halvimmankin (toimivan) proton tekemiseen mennä sen 10k rahaa ennen kuin irtoaa rahoitusta muualta. Ja ideani ovat aika laaja-alaisia ja eri osa-alueilta.
Eikä se koodaaminen todellakaan ole ihan tuosta noin vaan opittavissa, usko pois. Siihen vaaditaan melko pitkäaikainen opettelu.
Voisihan minä toki kotona veistellä avaimenperiä tai uistimia aina kun kerkeää, mutta ei niillä kyllä rikastumaan pääse tai edes elämiseen edellyttäviin rahamääriin. Asiakaskunta kun täytyisi olla varma ja kun niitä alkaa tekemään ja myymään niin kela ei taida ajatuksesta oikein pitää.
Pointtina on se, että homma ei ole niin helppoa ilman rahaa, kun sellainen jolla on varallisuutta kuvittelee. Toki jos keksii tuotteen jonka kotona puukolla ja poralla voi sarjatuotantona valmistaa ja saa siitä sievoiset rahat ja asiakaskunta tarvitsee sitä, niin sittenhän se onnistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki vaatii työtä. Esimerkiksi koodamisen suhteen aivan kaikki tarvittava materiaali löytyy netistä maksutta. Videotutoriaaleja myöten, jos preferoi ihmisen opetusta.
Myös bootstrapping-metodista bisneksen rakentamisessa löytyy hyllymetrettäin kirjallisuutta.
Luonnollisestikaan työttömyyskorvauksella ei panna pystyyn tehdasta, oletin että se olisi kaikille itsestään selvää.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän kyseisen jakkaran ainoa oppi ole siinä, että voit myydä designina vaikka mitä paskaa, kunhan suhteet oikeisiin ihmisiin ovat kunnossa. Keskivertotyöttömällä ei taida olla suhteita siihen ûberhipsteriin, joka kertoo muille laumaeläimille, että kuutioon sahattu puunpätkä on 750 euron arvoista ainutlaatuista designia. Väärän ihmisen esittämänä se olisi kuution mallinen pala puuta, jonka arvo olisi tasan materiaalikustannusten verran.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuohon asemaan pääseminen ole juuri sitä osaamista. Samahan tuo on monessa muussakin asiassa. Jokainenhan osaa puhua taustanauhan päälle. Luoda siitä brändi ja myydä levyjä onkin eri juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Toki toki, yritin vain tuoda sitä esiin, että elannon hankkiminen jakkaroita tekemällä on helppoa, sen kun ostaa palan tammea ja alkaa sahailla (ja siinä sivussa pääsee opettamaan TaiK:iin, voittaa muotoilun valtionpalkinnon ja Pro Finlandian jne.).
Ilmoita asiaton viesti
Harrastuksena ja omaan käyttöön olen huonekaluja kotona tehnyt. Jos myyntiin juttuja aikoisi tehdä niin siihen tarvittasiin oikeat pelit ja rensselit. Taso- ja oikohöylä mahtuvat huonosti kämppään ja ovat aika kalliita. Lisäksi naapurit ei tykkää jos seinän takana on tehdas.
Ilmoita asiaton viesti
Työtön ei todellakaan voi noin vain ryhtyä edes mikroyrittäjäksi. Tuotekehittelyn ja virittelyn aikana hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, joten ei korvausta. Kai muistatte: Puisia plektroja näperrellyt ja niitä muutamia kymmeniä myynyt työtön katsottiin päätoimiseksi yrittäjäksi ja vuoden työttömyyskorvauksia peritään takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Työtä on. Valtio, kunnat ja yksityiset firmat eivat vain halua maksaa elämiseen riittävää palkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Samaa ajattelin kun katsoin ko ohjelmaa. Vähän tuli muutenkin ohjelmassa esiin itse asiaa, miksi juuri nuoret miehet ovat työttöminä tai ilman koulutusta ja asiaa siitä, mitä asialle pitäisi tehdä.
Itse olen jo vuosia ihmetellyt, miten kauan kestää, että tässä maassa alettaisiin kasvattaa jo päivähoidossa/varhaiskasvatuksessa (yhteiskunnan ylläpitämässä instituutiossa)lapsia niin, että jokainen lapsi saisi myönteisen minäkuvan itsestään. Se ei ole vaikeaa, mutta vaatii asennemuutosta…nähdä jokaisessa lapsessa hyvää. Myönteinen minäkuva auttaa jokaista omalla polullaan eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Itsetuntoa ei voi kasvattaa, koska silloin nuoret huomaisivat, että systeemi jossa pitäisi elää on liian holhoava ja muuttaisivat jonnekin inspiroivanpaan maahan.
Meillähän on holhous- eikä hyvinvointivaltio.
Ilmoita asiaton viesti
Osittain samaa mieltä. Toisaalta tukiviidakon tukien alikäyttö on reippaasti tukien väärinkäyttöä suurempi ongelma aiheuttaen lisää ongelmia vuodesta toiseen. Se syrjäytynyt/työtön/jne. tukia hakematon henkilö tuskin yhteiskuntaan ihan helpolla mukaan pääsee. Jos taas on eläkeläinen jo, niin silti ihmisarvoinen elämä olisi kiva turvata, vaikkei työpanosta siis olisi enää odotettavissa.
http://yle.fi/uutiset/3-8447134
Ilmoita asiaton viesti
Mahtavasti kirjotettu, just nuin meitä aivopesthään eikä Koski kerkiä itte aattelheen, miten asiat on, sillä on valta sanoa ja puolue, jonka linjaa kannattaa, ihan tyhjän puhuja.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ymmärtänyt, että Koski viihtyy hyvin Hjallis Harkimon läheisyydessä, jos Harkimon ajattelumalli on sama on puolue nimeltä Kokoomus varsin harhaisilla poluilla.
Ei auta tulevaisuudessa vaikka vaihtavat puheenjohtajaansa viikottain.
Ilmoita asiaton viesti
On minullakin kokemusta asian tiimoilta. Pari vuotta sitten laitoin TE keskukseen avoimen töpaikan nimikkeellä ”avustava metsätyöntekijä”. Itse olisin ollut kaverina, opastajana ja juttukaverina.
Palkka työehtosopimuksen mukainen, vakuutukset, työnantajamaksut, varusteet ja työkalut talon puolesta ja ylläpitokin olisi tarvittaessa järjestynyt.
Kolme viikkoa hakemuksen jäättämisestä pyysin TE keskusta poistamaan ilmoituksen.
Hakijoita oli noin kymmenen. Venäjältä, Puolasta, Unkarista ja Ukrainasta.
Ketään en palkannut. Minulle kerrottiin, että ei suomalainen nuori noin pienellä palkalla metsään lähde hikoilemaan.
Luulen, että tässäkin kommenttiketjussa jokainen on alkanut työelämänsä ”pienellä” palkalla. Ennen se oli luonnollista. Jokin tässä asenteessa on nyt pielessä.
Ilmoita asiaton viesti
”On minullakin kokemusta asian tiimoilta. Pari vuotta sitten laitoin TE keskukseen avoimen töpaikan nimikkeellä ”avustava metsätyöntekijä”. Itse olisin ollut kaverina, opastajana ja juttukaverina”.
Ehkä vika onkin juuri tässä. Hait avustavaa metsätyöntekijää, mutta kuvauksesin mukaan sinun olisi pitänyt hakea metsuri, kun kerran itse toimit avustajana.
Ilmoita asiaton viesti
Reijo Jokela
Metsurit on erikseen. Se metsänkaato hoidetaan harvestereilla. Nimimerkki ”avustava metsätyöntekijä” nimike sisältää muita metsätöihin liittyviä työtehtäviä.
Metsätalouden avustavat työntekijät tekevät yksinkertaisia ja rutiininomaisia viljely- ja kunnossapitotöitä luonnonmetsissä ja istutetuissa metsissä.
– reikien kaivaminen puiden istutusta varten
– tukkien ja puutavaran pinoaminen ja lastaaminen
– aluskasvillisuuden raivaaminen metsäalueilta ja nuorten istutusmetsiköiden harventaminen
– metsien vartioiminen metsäpalojen varalta
– oksien ja latvusten poistaminen, oksien karsiminen ja runkojen katkominen puutavaralajeiksi raakapuun käyttötarkoituksen mukaan
– siementen kerääminen ja taimien istuttaminen
– metsäteiden, rakennusten, toimitilojen ja laitteiden tarvitsemien pienten korjausten ja kunnossapitotoimien tekeminen
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin sitä, että olisit hakenut sellaisella ammattinimikkeellä, että palkka alkaa houkutella ja jatkanut korottamista, kunnes tekijä löytyy, tai vaihtoehtoisesti saavutat rajan, jolloin palkka on niin suuri, että sinun kannnattaa tehdä työ itse. Tuollahan olisit löytänyt helposti rajan. Jos kustannukset ovat liian suuret teettää vieraalla, mutta säästö taas liian pieni, että kannattaisi tehdä itse, niin silloinhan on kysymyksessä työ joka on järkevää jättää tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos kustannukset ovat liian suuret teettää vieraalla, mutta säästö taas liian pieni, että kannattaisi tehdä itse, niin silloinhan on kysymyksessä työ joka on järkevää jättää tekemättä.”
Siinäpä sitä on kiteytetty tekemättömien töiden ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
”Jokainen on alkanut työelämänsä pienellä palkalla.” Totta, näin olen tehnyt. Naapurit ottivat kasvihuoneelleen töihin muutamaksi tunniksi päivässä. Palkka oli todellista omaa rahaa, vaikka palkka oli pieni. Ikää minulla oli 12v. Tuolloin ei kukaan puhunut minimipalkoista tms.
Ilmoita asiaton viesti
Seija, lapsena ja nuorena olen minäkin töitä tehnyt, milloin naapurin heinäpellolla (ruokapalkalla) ja milloin metsänistutuksessa. Metsäyhtiö maksoi palkan isäni tilille, joten itse en tiennyt hinnoista tuon taivaallista. Muistaakseni sain kuukauden työstä 5 markkaa, jolla ostin hamekankaan.
Mutta nuo työthän tehtiin kotoa käsin, joten vaikea verrata itsenäistyvän nuoren asemaan. Hän tuskin pärjäisi millään tilapäis/hanttihommilla, vaikka halua työskennellä olisikin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, työt tehtiin kotoa käsin, mutta se vahvisti uskoa siihen, että työn tekeminen kannattaa (sai omaa rahaa) ja vahvisti myös omaa itseluottamusta siihen, että saa töitä. Vaikka työ tehtiin kotoa käsin, niin se kasvatti osallisuuteen yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomessa nyt varsinaisesti ole minimipalkkaa vieläkään. Kannatan jotain superalhaista vaikka 4-5€/tunti minimipalkaksi ettei ihan riistämiseksi menisi (niitä juttuja joissa parikymppiä tulee parin kuukauden ”töistä”)… Kai se kaataisi 9€/päivä tempputyöllistämiset eli ei voida hyväksyä.. voisi kaataa kai joitain puhelinmyyntifirmojakin, mistä myös olisin mielissäni. Jopa jenkeissä taitaa olla joku minimipalkka, mutta Suomeen ei moista saa.
Tietenkin mikäli asioita kompetisoisi joku perustulo esim. niin ehkei minimipalkkaa tarvittaisi lakeihin. Perustulon toteutusmalleja vain on vaikka kuinka paljon ja tuntuu ettei yleensä ajeta niitä järkevimpiä malleja.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorena jäätelönmyyjänä sain 5€ tunti nykyrahassa ja olin hyvin tyytyväinen. Sanoisin että se on ehkä parhaita esimerkkejä ’työstä jonka palkalla ei tarvitse tulla toimeen’. Jos me sanomme että jäätelömyyjän täytyy tienata vähintään 1600€ kuussa ympäri vuoden maailman tappiin asti (unohtamatta kesäkuukausina pidettävää kesälomaa), lopetamme siinä jäätelökioskit. Minä en jäisi niitä kaipaamaan mutta tytär jäisi. Aika monta elämystä jäisi syntymättä.
Yksi varhaisimpia muistojani on mehujään syöminen jonkun järven rannalla. Kiitos jäätelömyyjälle siitä.
Ilmoita asiaton viesti
No ilmoitinhan että 4-5€ tunti minimi olisi ok että edes pahimmat epäkohdat saataisiin pois (lähden reippaasti esitettyjä lukuja tai muiden maiden lukuja alemmasta). Sekään ei käy näköjään. Jos jätskikiskalla ei ole sitäkään varaa maksaa (olihan sinullekin vuosia sitten), niin kiska kiinni tai yrittäjä itse kojuun. Jossain (tiedä sitten missä kohtaa sinulla) tulee raja vastaan, jonka jälkeen on kyse jo työläisen riistosta (todennäköisesti joku epätoivoinen tai naiivi ihminen). Jos väität ettei sitä tapahdu, niin ihmettelen…
Perustulo joka kohdistuisi vähiten rahaa kk saaviin ajaisi kai osin saman asian. Mikäs siinä sitten jos haluaa lähteä ilmaiseksi jäätelöä myymään mikäli perusta on jo kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
En väitä ettei riistoa tapahdu ja tarkoitus oli sanoa että pidin ideastasi. Se toisaalta kriminalisoi törkeän riiston ja toisaalta jättää tilaa juuri jätskikiskan kaltaiselle toiminnalle jossa kukaan ei yksinkertaisesti voi ’elää sillä työllä’. Sen sijaan vaikka koululaiselle tai jopa opiskelijalle se voi tuoda kivasti rahaa hyvin pienellä vaivalla. Se työ nimittäin on tosi leppoisaa ja kesällä jätskiä hakevat ihmiset oikein mukavia.
Ilmoita asiaton viesti
No se on kiva että pidit ideasta. Aloin jo ajatella kuinka alhaalle pitää laittaa raja eli kuinka lähelle nollaa…..
Sitten toinen asia että jos taas vapaaehtoistyötä tekee, niin menee korvaukset mahdollisesti siitäkin eli ei kannata tai ei saisi jäädä kiinni (eli pitää lievän kriminaalisti ajatella). Jokseenkin on järjettömiä pykälöitä Suomi täynnä.
*************************************************************************
”..jossa kukaan ei yksinkertaisesti voi ’elää sillä työllä…”
Itseasiassa voisit olla hämmästynyt kuinka vähällä sitä hengissä voi ihminen pysyä, mutta se on sitten eri asia kuinka ihmisarvoista meininkiä sellainen on. Jotkut pystyvät esim. mennä leipäjonoihin vaikkeivat saa tukihakemuksia tehdyksi ja siinähän jo pärjää ruuan suhteen. Tai dyykkaavat jostain roskiksesta ellei leipäjonoonkaan mennä. Taitolaji tietenkin asunnon suhteen, mutta kyllä sitä Suomessakin moni ilman asuntoa ”pärjää” (siis pysyy hengissä varsin kauan). En kyllä toivoisi tuollaisia tilanteita kenellekään.
Laitoitkin lainausmerkit tuohon.. en huomannut aikaisemmin 😀 Fiksuun kohtaan ne laitoit.
*****************************************************************
Aiheesta mentiin vähän ulos. Mitä blogin alkuperäiseen aiheeseen tulee, niin IMHO Susanna Koski on täysin vieraantunut useiden ihmisten normielämästä ja elelee onnellisena Kokoomus-kuplassaan. Kun noin hyvin tietää miten ihmiset saadaan työllistymään, niin antaisi jotain konkreettista ja työllistäisi ihmiset (eh, mieluummin niin että siitä saisi edes jotain palkkaa).
Ilmoita asiaton viesti
’Maalla on viisaat, kun merellä käy vahinko’ -sananlasku sopii hyvin kansanedustaja Kosken kommenttiin. Kun itse on kuivilla, voi hukkuvien kohtaloa kauhistella/selitellä.
Tässä Kosken tapauksessa kyse on ennemminkin nuoren miehen tärkeän kysymyksen ohittamisesta näsäviisaudella, joka ei sovi kansanedustajan rooliin.
Työhän ei ole itseisarvo sinänsä, vaan sisällöllisesti monikerroksinen. Työ antaa merkityksiä niin itsearvostukselle, osaamiselle ja itsensä toteuttamiselle kuin yhteiskuntaan kuulumiselle. Lisäksi työstä on hyvä saada riittävä toimeentulo.
Nyt näyttää siltä, että työstä on muodostunut hallinnollinen pakkomielle. On tehtävä työtä mitä tahansa, palkalla kuin palkalla. Tämä siksi, että työtön on valtiolle kustannuserä, josta on päästävä irti hinnalla millä hyvänsä.
Ongelmatilanne, jossa nyt olemme, on pitkään jatkuneen, keinottoman hallituspolitiikan seurausta. Koulutuksesta leikkaaminen onkin sitten nykyhallituksen viimeinen niitti syrjäytettävien arkkuun.
Ylen aamutv:ssa Metropolian, Laurean ja Omnian AMK rehtorit ovat kehittäneet yhteistyömallin, jota lähtevät viemään maailmalle.
Hyvää suomalaista koulutusta ei kuitenkaan näytä riittävän kaikille halukkaille suomalaisnuorille. Nyt vain ihmetellään, missä ovat ne kymmenettuhannet ’pudokkaat’! Kauhea sana jo itsessään kuvaamaan elämänsä aamussa olevaa nuorta.
Olisi korkea aika löytää keinot, miten ammatillinen koulutus saataisiin tolalle, jossa mahdollisimman suuri osa nuorista löytäisi paikkansa ja saisi haluamaansa opetusta.
Työssäoppimisen laajaa mallia suosittelisin rakennettavaksi ammattioppilaitosten ja työnantajien kesken kustannustehokkaasti siten, että nuoret voisivat sijoittua nopeasti koulun päättymisen jälkeen toivomalleen alalle. Näin taistelu opiskelupaikan saamisesta ei riippuisi pääsykokeissa onnistumisesta.
Nykytilanteessa välivuodet voivat aiheuttaa nuorelle turhautumista ja luottamus omiin voimavaroihin saattaa hiipua, ellei ympärillä ole vahvoja kannustinjoukkoja. Harvalla on.
Ilmoita asiaton viesti
Viime vuoden lopussa 15-24 vuotiaita oli työvoimassa 320 000. Tästä kolmannes eli n. 107 000 on työttömänä ja koulujen ulkopuolella.
Miksi? No siksi, että kapitalismissa ei ole riittävästi työpaikkoja ja koulutus on jälkijättöistä, kapitalismin suhdanteisiin mukautettua haparointia.
Valitettavaa nuorison kannalta, mutta kapitalismin kehitys on pysähtyneessä vaiheessa eikä tarjoa enää enemmistölle tulevaisuuden näköaloja.
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko toveri Lintunen kertoa miten hyvin asiat ovat kommunistimaissa. Olisiko sieltä saatavissa oppia Suomen kapitalismiin.
Malliin Venäjä. Esimerkki katutöistä. Yksi katsoo kun viisi ei tee mitään. Kyllähän näillä opeilla työttömyysluvut kaunistuisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Toveri Kejo haluaa siis Suomesta Pohjois-Korean? Eikös millä hyvänsä järkevällä mittarilla mitattuna nykyinen Suomi ole parempi paikka elää kuin Pohjois-Korea?
Ilmoita asiaton viesti
Olet valmis elämään äärimmäisessä köyhyydessä jotta naapurisi ei tienaisi hiukan sinua enempää?
Ilmoita asiaton viesti
Janne Kejo: ”Ei ole kyse hiukan enemmän tienaamisesta, vaan yhteiskunnallisen vallan keskittymisestä harvojen käsiin.”
Tarkoitatko, että Pohjois-Koreassa valta ei olisi keskittynyt harvojen käsiin? Vaan jotain muuta?
Ilmoita asiaton viesti
Hetkinen nyt…
Jo naisten tasa-arvo siellä on paljon huonompi kuin Suomessa ja tietenkin jos omaat väärän mielipiteen, niin joudut kidutettavaksi.
https://www.theguardian.com/world/2015/feb/14/nort…
Yhteenkuuluvuuden tunne taas on niin heikko, että ihmiset yrittävä henkensä uhalla karata kyseisestä valtiosta.
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/asia/nor…
Nämäkö ovat niitä asioita, joita haluat Suomeen?
Ilmoita asiaton viesti
Janne Kejo. Luulin ihan ensin, kun luin sinun viimeisen blogisi Pohjois-Koreasta, että vain pilailet, mutta näytät olevan ihan tosissasi?
Ilmoita asiaton viesti
”Viimeisimpänä ’hauskana’ esimerkkinä oli varmaan tämä Kari Virtasen tammijakkara jonka myyntihinta pyörii jossain 750€ tienoilla”.
Nyt mennään yhä syvemmälle metsään (sopinee hyvin asiayhteyteen).
Kari Virtanen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Virtanen_(puusepp%C3%A4)
Puhutaanko nyt ihan oikeasti siitä, että ”kuka tahansa pystyy” kun tämäkin heppu siihen pystyy.
Minusta tuo tietotaito, sekä resurssit eivät nyt ihan sosiaaliturvalla ole hankittavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos blogistasi Ari, tässä US:n uutiskooste Ylen A-talkin keskustelusta (Kosken kommentista): https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/205042-tyoton-nuo…
Teppo, US
Ilmoita asiaton viesti
Lukiossa ja ammattikoulussa voisi olla oppiaine nimeltä yrittäjyys, jossa käytäisiin läpi yrityksen käytännön asoiden hoitoa. Tätä opetusta voisi jatkaa vaikka sitten vaikka ammattikorkeakoulussa.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustaja Susannan Kosken möläytykset kertovat vaan siitä, miten kansamme hienostoväkeä edustava on kaukana pihalla tavallisten ihmisten (rahvaan)elämästä.
Ilmoita asiaton viesti
Montakohan pitkäaikaistyötöntä puolueet ovat palkanneet. Eikö olisi helppoa säätää laki, että näiden 100% verovaroilla pyöritettävien kerhojen henkilökunnasta 30% täytyy olla pitkäaikasityöttömiä. Eikös nuo puolueet ole juuri niitä, jotka puhuvat että vastikkeetonta rahaa ei saa jakaa, joten olisiko aika puolueiden vastikkeettomat avustukset syytä muuttaa osittain vastikkeellisisksi?
Tämän lisäksi puoleisiin tulisi tietoa myös reaalimaailmasta, jonka luulisi olevan rahassa mittaamattoman arvokasta pääomaa päätöksiä tehtäessä.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustaja Susanna Kosken ( kok) olisi tässä tapauksessa kannattanut lainata oman puolueensa entisen puheenjohtajan Harri Holkerin lausahdusta ”Minä juon nyt kahvia” ja olla vastaamatta nuoren miehen epämiellyttäviin jatkokysymyksiin.
Harri Holkerista tuli myöhemmin peräti valtioneuvos.
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksi kiitokset hyvästä kirjoituksesta. Katsoin myös ohjelman ja hämmästelin myös kyseistä kommenttia, etenkin kun sen perään ei tuntunut löytyvän mitään konkreettista tai perustelua. Eli miten järjestelmäämme muutettaisiin perustulon tai nykyisen mallin ja pienten tulojen yhdistämisen helpottamiseksi. Jolloin löytyisi niin kannustumia tehdä kaikkea pientäkin, ja erityisesti välttyisi ”ongelmilta ja rangaistuksilta” kuten nykyisessä järjestelmässä helposti käy. Tällä tarkoitan esimerkiksi niitä, että joku on mennyt jollekin iltakurssille opiskelemaan jotain hyödyllistä parina iltana viikossa ja hänet on sitten tulkittu kokopäiviseksi opiskelijaksi ym.
Siinä samaa mieltä, että tekemätöntä työtä olisi paljon. Maksajia ei sitten ole vastaavaa määrää. Ja kaikki varmasti toivoisivat, että yrittäjiä olisi enemmän. Järjestelmän kannalta oleellista on miten iso kynnys on työttömällä siirtyä tai uskaltaa kokeilla yrittäjyyttä. Se on huomattavan erilainen siirtyessä siihen työstä ja muuten turvatummasta asemasta. Pääomien omistaminen tai valmiit suhteet helpottavat sitä myös huomattavasti. Eli nikkarointi puusta harrastuksenomaisesti tai pienten lisätulojen saamiseksi on aivan eri kuin siitä elannon saaminen. Sama marjojen ja sienten poimimisella ym.
Kansanedustajalta olettaisi myös perehtyneisyyttä miten et voi tuosta vaan mennä metsään puita hakemaan, tai edes hoitamaan ilman metsän omistajan suostumusta. Lisäksi meillä on näitä kaikenmaailman kortteja ja pätevyyksiä, eikö nyt joku ajanut korttia moottorisahallekin (toivottavasti järki siinä voittaa).
Eli harkitsematon heitto kun ei pystynyt jatkoa perustelemaan sille, ja vaarana, että se jää elämään hänen kohdallaan. Henkilö en tiedä tai tunne, joten en osaa sanoa oliko tuo yleisempi vai harvinaisempi heitto.
Kaikkein mielenkiintoisinta minusta kuitenkin on ollut viime aikoina seurata median tuomitsevaa kirjoittelua Trumpin ja muiden populistien jokaisesta heitosta ja kommentista, miten se tekee heistä epäpätevän, sopimattoman, pelottavan ja jopa vaarallisen. Kuitenkin vastaavia heittoja ja lausuntoja tulee yhtä lailla ”kunnollisilta” poliitikoiltakin, ja tässä tarkoitan nyt muitakin kuin tätä, ja niin meillä kuin ulkomailla.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä tai kuka kansanedustaja tälläinen möläyttelijä oikein on. Ketä hän edustaa”?
Kokoomusta.
Mutta asiaan: kyllä kai työtä olisi vaikka kaikille, eikä pelkästään metsässä, vaan varsinkin välttämättömyyksiä kuten terveyden-, vanhusten- ja lastenhoito, koulutus ja sivistys jne. Mutta rahavirrat ja työ kulkevat aivan eri reittejä, ja ne kaksi virtaa kohtaavat jatkuvasti harvenevaan tahtiin.
Eniten tienaavat sijoittajat ja pelurit – siis ne, jotka EIVÄT tee töitä palkkansa eteen. Sen sijaan ehtyvät rahavirrat kohdistuvat työtä tekeviin, ja usein pienimmät rahat niitä välttämättömimpiä töitä tekeviin.
Mikä meitä oikein vaivaa, kun annamme tämän toimia näin? Onko muutosvastarintamme niin armoton, että mieluummin annamme lentokoneemme törmätä vuoreen kuin luopua tarjoilusta?
Ilmoita asiaton viesti
Ei sinne mehtään voi ketään kouluttamatonta töihin laittaa, ja suojavarusteet on hankittava, pitäs opettaa kaikki koneet ja työtavat, ei kellään ole varaa palkata ketään metsään työhön.
Ilmoita asiaton viesti
Onko nuorten nykyisin mahdotonta vai vaan työlästä saada työtä? Uskoisin, että vaikeampaa kuin aikaisemmin. Mutta kas kun näen ympärilläni paljon nuoria, jotka ovat aloittaneet työuransa yläasteikäisinä ja jo parikymppisenä omaavat kunnioitettavan CV:n. Kun katselen heidän ansioluetteloitaan, siellä on joukko ”paskaduuneja”, joissa palkka ei ole ollut hääppöinen, mutta joita rekrytoija pitää heille ansioina. Nuori, joka hakee koulutustaan vastaavaa työtä, saa ainakin minun silmissäni plussaa siitä, että hän on ollut aikaisemmin esim. myymässä nakkeja tai ulkoiluttamassa vanhuksia tai vaikka tekemässä jotain vapaehtoistyötä.
Ilmeisesti urapolku ei tänä päivänä kulje niin, että peruskoulu ja ammattiopinnot viedään läpi vapaa-ajat chillaillen ja sitten suoraan koulutusta vastaavaan työhön 4 000 euron kuukausipalkalla. Puhumattakaan siitä että sekä peruskoulu ja jatko-opinnot jäävät suorittamatta odotellessa sitä, että totosta tulee jättipotti, joku löytää minut intagramista tosi-TV:hen tai pääsen pokeriammattilaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Turpeinen on profiilinsa perusteella lähtenyt työelämään aikana, jolloin työttömyysprosentti on ollut murto-osa nykyisestä, ja yhteiskuntatieteilijän papereilla on voinut rauhassa varustautua hyvin palkattuun ja turvalliseen työuraan.
Juuri noista lähtökohdista on parhaat edellytykset lähteä viisastelemaan nuorille yrityksen puutteesta.
Joissakin näkyy myös istuvan sitkeässä harhakuvitelma paskaduunien autuaaksi tekevästä vaikutuksesta ansioluettelossa. Silloin kun minä työuraani aloittelin, opin aika nopeasti että ne paskaduunit kannattaa jättää mainitsematta. Tulee potentiaalisen työnantajan rekrytointi-ihmisiltä vähemmän vittuilua siitä, ettei ole osannut suunnitelmallisesti valita työpaikkojaan urakehityksen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun meillä nyt on satoja tuhansia työttömiä, niin millaiset markkinat heidän työlleen sen kummemmin olisi yrittäjinä? Koneet tekevät työtä ilman palkkaa ja lomia. Ei niiden kanssa ihminen pysty kilpailemaan.
Kuitenkin koneet tuottavat omistajalleen rahaa. Koneiden omistajienkin on kuitenkin tuotteensa joillekin myytävä. Jos työtä ei haluta jakaa eikä työttömiä kuitenkaan elättää, niin mitä jää jäljelle? Se tutun piharakennuksen taakse vientikö? Ja kun ostajat näin vähenisivät, vähenisi taas kannattava työ ja ketju olisi loputon.
Palkkatyö ei voi enää olla ihmisarvon mitta. Eivät antiikin filosofitkaan tehneet työtä. Silloin työt teetettiin orjilla ja vapaus työstä oli ihmisen arvokkuuden mitta.
Ilmoita asiaton viesti
Palkkatyö tulee säätää verovapaaksi ja vain tuotteista eli kulutuksesta verotetaan.
Valtion tulisi silloin tulla toimeen pelkän alvin varassa, eikä se tietenkään riitä, joten varallisuusverot ja energiaverot tulisi vielä päälle ja sokerivero<;)
Toisaalta valtion palkkamenot pienenisivät kun palkoista ei tulisi, eikä menisi veroa. Palkat voisivat silloin laskea reilusti verotuksen verran ja se toisi sitä kilpailukykyä. Silloin kaupassa myös tuotteiden hinnat laskisivat ja alvitulot pienenisivät jos kulutus ei tarpeeksi kasva.
Ilmoita asiaton viesti
Äh, kuinka paljon kommentteja tänne on tullutkaan ennen kuin ehdin edes avata blogia.
Susanna Koski on sekä oikeassa että väärässä.
Oikeassa siinä mielessä, että ”ei-sosialistisen” yhteiskunnan on periaatteessa oltava mahdollisuuksien yhteiskunta, jossa mitään laillista yritteliäisyyttä ei tukahduteta, estetä tai vaikeuteta. Tällaisella periaatteella Amerikkakin nousi kukoistukseen sadan vuoden aikana 1800-luvun alusta lähtien.
Väärässä hän on kuitenkin siksi, että suomalainen yhteiskunta ei ole samalla tavalla mahdollisuuksien yhteiskunta kuin Amerikka 1800-luvulla. Verotus suitsee yrittämiselle rajat samalla kun se palkkatuloveron myötä estää pienemmänkin kapitaalin kumuloitumisen pienimuotoisenkin yrittäjätoiminnon käynnistämiseksi. Sosiaaliturvan kannustinloukut luovat todellisen ongelman, ei vain yksilön motivaatioon liittyvän sellaisen.
Asiat näyttäytyvät yksilötasolla perin juurin toisenlaisilta kuin teoreettisesti tarkasteltuna yhteiskunnan tasolla. TE-toimistot, sossut, kelat y.m. eivät tosipaikan tullen ehkä olekaan niitä avokäsin rahaa jakavia luukkkuja, joista saisi saman tien arkimenoihin paikkausta.
Jos saldo on nolla ja kauppaan pitäisi mennä, niin aika ironiselta saattaa kuulostaa kehotus ”mene metsään”.
Ilmoita asiaton viesti
Ontto oli neuvo, varsinkin kun ei osannut edes itse sanoa mitä siellä metsässä sitten tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siellä vielä pari viikkoa voisi puolukoita poimia. Suppilovahveroita ehkä myös.
Ilmoita asiaton viesti
Susanna Koski (kok) voisikin tehdä sellaisen lakiesityksen, että valtion metsiä jaettaisiin työttömille palstoina, joista saisvat toimeentulonsa. Huomenlahjaksi metsurin varusteet ja kanisteri bensiiniä.
No siinä tulee kyllä ongelmia heti mieleen, oppositio alkaa vastustamaan, kun esityksen on tehnyt hallituspuolueen edustaja. Vihreät huomaavat, että teräketjuöljyä menee liikaa metsiin. Vasemmistoliittolaiset valittavat, että heidän työpaikkansa ovat vaarassa. Kristilliset vaativat kaikille kristillistä tasajakoa omaisuuden mukaan, niin että rikkaille tuhat hehtaaria ja köyhillä pari aaria jne… RKP vaati, että palstojen tiedot tulee kirjoittaa myös ruotsiksi.
Ilmoita asiaton viesti
TE-toimistojen työkokeilu-niminen projekti tehtiin aikoinaan nuorten tai vähän vanhempien, työllistymishaluisten työttömien perehdyttämiseksi näiden vapaasti valitsemassa työyhteisössä, jos heidät hyväksytään työkokeilijaksi yritykseen tai organisaatioon.
Erään yksinyrittäjän suhtautuminen työkokeiluun ja nuoreen, joka siihen otettiin, oli myönteinen ennen TE-työkokeilijan rekrytointia ja oli myönteinen työkokeilun päätyttyä. Päämääränä työkokeilussa on työllistyä alalle, jolle on hakeutunut TE-toimiston projektin kautta. Ainoa palkka työkokeilun suorittajalle on valtion maksama 9 euron ”kulukorvaus” per päivä. Tätä jotkut yritykset ja kunnalliset laitokset kuten kirjastot käyttävät hyväkseen, jos työkokeilija on omaksunut työn ja tekee sitä ammattitaitoisesti.
Yksinyrittäjä totesi kuitenkin, että vaikka työkokeilija halusi työpaikan kokeilutyönsä alalta, hänestä ei olisi siihen vaativaan ammattityöhön ollut muutaman kuukauden perehdytyksenkään jälkeen. On töitä ja töitä. Yksinyrittäjällä on tarve saada ammattitaitoinen työntekijä lomittamaan ja sairauslomasijaiseksi, mutta työkokeilupaikan järjestäminen työhaluiselle jäi yksinyrittäjän viimeiseksi yritykseksi saada työntekijä sitä kautta.
Työhön opastukseen yksinyrittäjällä ei ollut työn paljouden vuoksi riittävästi aikaa. Työkokeilija ei edes ymmärtänyt, mitä kaikkea hänen olisi ollut opittava tullakseen kysisessä työssä ammattinsa osaavaksi, joten hän ei osannut kysyä oikeita kysymyksiä hänet rekrytoineelta yksinyrittäjältä.
Susanna Koski olisi luultavasti yhtä mahdoton työkokeilija ja työhön perehdytettävä tälle yksinyrittäjälle, jolta edelleen puuttuu ammattitaitoinen nuori lomittaja vaativaan ammattityöhön. Työkokeilijan perehdyttäminen vaatii kyseisen työpaikan työtehtäviin kouluttamiseksi vähintään vuoden. Susanna Koski osaa työn risusavotassa, mutta lähtisikö hän metsänomistajan rekrytoimana ammattinsa osaavaksi melkein-metsuriksi? Metsänomistajakin edellyttää, että työntekijä tietää mitä työ edellyttää ja mitä häneltä työssä menestymiseksi vaaditaan – jotta hänelle voisi maksaa palkkaa työstään. Tuottava työ on aina ammattityötä. Sitä ei opi hetkessä eikä kahdessa, ei edes kuukaudessa tai kahdessa.
Jokainen työkokeilu on askel kohti työkokeilijan työllistymistä, mutta vain poikkeustapauksessa se voi tapahtua vähemmässä kuin kuudessa kuukaudessa. Yleensä pitää harjoitella 1 – 2 vuotta, jos tulee alalle pystymetsästä ilman alan tai ammatin muodollista koulutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä syystä oppisopimus tulisi uudistaa pikimmiten.
Ilmoita asiaton viesti