*

Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Elvytys on harhaista touhua

Jokainen valtio, jokainen kansakunta, jokainen kansalainen haluaa pärjätä paremmin kuin naapuri. Jos ei nerot riitä huudetaan apuun elvytys. Otetaan enemmän töitä, että saadaan isompi ja uudempi auto kuin naapurilla. Tämä johtaa naapurin kanssa kilpajuoksuun, naapuri ottaa myös lisätöitä ja kohta olette naapurin kanssa molemmat ylitöissä ja taloutenne elpyy.

Sitten tulee taantuma ja töitä ei ole tarjolla edes normityöaikana saati ylitöiksi saakka. Päätät elvyttää velkarahalla. Onnistuuhan se, kun sinulla on laittaa vakuudeksi omaisuuttasi. Myös naapurisi käyttää velkavipua ja eliminoi tempullaan sinun elvytysyrityksesi, eli lainasi menee hukkaan kun naapurikin lainaa. Et saa isompaa autoa kuin hän, koska hänkin otti lainaa.

Sama toimii maailmantaloudessa, paitsi että jenkit  yleensä osaavat käyttää velkavipua ensimmäiseksi ja saavat näin kilpailijamaat valuttamaan elvytyksensä hukkaan. 

Keskuspankit ympäri telluksen yrittävät kertoa muille, että ei kannattaisi nyt devalvoida ja samaan aikaan painavat uutta rahaa oman taloutensa elvytykseen. Tämä tietysti tehdään jokaisessa keskuspankissa, ja sehän on sama kuin polkisi itseään suohon, mutta se on pakko tehdä kun muutkin tekevät.

Silloin kun Suomessa oli oma markka, devalvoitiin tieheään tahtiin ja niin selvisimme aina seuraavaan devalvaatioon saakka. Devalvaatio ilman rakenteellisia korjausliikkeitä on merkki valuviasta jota ei ole tarkoituskaan korjata, vaan sen sijaan parannetaan kilpailukykyä halventamalla tuotteen hintaa.

Maailma ei ole vielä valmis. Siksi tulee pohtia uusia konsteja kun vanhat eivät näytä toimivan. Työajan pituus ei riitä enää, että voisimme työmäärää lisäämällä selvitä suosta johon olemme itsemme polkeneet. Jotkut neropäät yrittävät sitkeästi inttää, että ainoa keino on devalvoida. Selvääkin selvempää on, että he ovat oikeassa. Mutta vain siksi, että kukaan ei esitä mitään uutta devalvaation tilalle. Sisäinen devalvaatiokin on devalvaatio.

Jos halutaan eroon devalvaatioista tulee olla vain yksi maailman keskuspankki, jolloin se ei voi taistella itseään vastaan painamalla itseltään salaa lisää valuuttaa elvytykseen. Koska tuo tuntuu utopialta, niin pitää etsiä joku toinenkin tie.

Tätä tietä yrittivät eurooppalaiset poliitikot löytää silloin kun keksivät euron. He eivät pystyneet kuitenkaan päättämään kuin EU:n puitteissa ja siksi euro oli jo alkujaan tuhoon tuomittu. Sillä kuitenkin aiottiin selvitä ja laadittiin kauniit säännöt, mutta jenkit ja muu maailma niistä vähät välittivät ja tulos on nyt selvillä.

Lääkkeeksi ei käy kuitenkaan oma valuutta, ja perustelut ovat samat kuin euron tuhossa, koska kilpailijat vähät välittävät siitä paljonko devalvoit tai kelluttelet valuuttaasi, isompi tekee sen nopeammin, isommin ja pidempään.

Maailmasta on tullut isojen paikka, miten ihmeessä silloin euroa pienempi selviää, kun eurokaan ei selviä? Puhutaan mitä puhutaan Ruotsin pärjäämisestä kruunullaan. Ruotsi tosiaan pärjää, kun se on vähäpätöinen valuutta nyt ja se voi luovia siellä pimennossa. Jos luovioita tulee isojen sekaan enemmän se kostautuu kaikille luovioille, syystä että isot alkavat kiusaantua heidän lusmuilustaan.

Esimerkkinä vaikkapa rupla, rupla sukelsi, kun ISOt alkoivat näyttämään sille omaa paikkaa ja boikotoivat Venäjää Krimin tapauksen johdosta. Ei siinä auta oma keskuspankki, ei kellutus ei mikään, kun ruplaa sukellutetaan se sukeltaa.

Tästä kaikesta huolimatta löytyy tosi kovia asiantuntijoita, jotka väittävät, että Suomen kannattaa palata omaan rahaan.

Me Suomessa yritämme saada muuta maailmaan olemaan devalvoimatta, mutta kun he vain devalvoivat. Sitten samaan aikaan yritämme hiljaisuudessa Sipilän johdolla sisäisesti devalvoida valuuttaamme heitä vastaan. Tämä on suurta kusetusta, se on kilpajuoksua suoraan pohjalle, eikä ilman uudenlaista ajattelutapaa ole mitään järjellistä ratkaisua selvitä vanhoista onnistuneista devalvoinneista huolimatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mites olisi metallikanta? Voidaan valita kulta-, hopea- taikka kuparikanta. Näin ei tarvittaisi mitään hämärää maailman keskuspankkia, vaan elettäisiin vaan metallikannoissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kreikkalaisillakin on kuulemma kultaa pankkiholveissaan, mutta siitä huolimatta he ovat konkurssissa. Eivät tarvitse myydä omaisuuttaan, ainoa konsti on antaa velat anteeksi. Mitä järkeä on kultakannassa jos näin voidaan toimia?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kulta on aina kultaa! Ja puheet puheita!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Vanhaa puhetta, ei sellaisella kullalla tee mitään joka on toisen holvissa, etkä ilman sotaa sieltä saa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Suomalainen perinteisesti haluaa maksaa satasen jotta saisi naapurin menettämään viisikymppiä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aha, taas meni sitten naapurin raha hukkaan, kun löysinkin uuden viisikymppisen metsäpolulta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Elvyttääkö EKP 150 miljardilla Italian konkurssikypsiä pankkeja vai ehtiikö Sipilä tarjoamaan suomalaisten veronmaksajien apua ensiksi? Keskuspankkimme EKP elvyttää joka kuukausi markkinoita 65 miljardilla, menee kyllä pääosin pörssien tukemiseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aivan sama minne se elvytys menee, ei se toimi kuitenkaan, kuin seuraavaan elvytykseen saakka. Tapaus Kreikka on siitä hyvä esimerkki, rahaa syytäen ei ole saavutettu mitään. Aina on tulossa uusi tukipaketti. Sama se on joka ikisen maan kohdalla, jenkkien lainakatto on puhkottu useampaan kertaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ihan hyvää tekstiä. Muutama huomautus kuitenkin.

Maailmanvakuutassakin olisi samoja ongelmia kuin eurossa. Suomessa keskeisin ongelma on ollut ehkä se, että palkansaajat eivät suostu palkkansa nimellisarvon pudottamiseen (keskeinen osa sisäistä devalvaatiota). Jos Suomen kilpailukyky jää jälkeen muista, tämä olisi tarpeen. Kilpailevien alueiden devalvaatio on tässä pienempi ongelma kuin tämä kylyttömyys kiristää omaa vyötä oman tienaamisen tasolle. Jos Suomen hallituksella olisi keinot tarvittaessa pudottaa koko kansan palkkatasoa, nykyisen kaltaisten taantumien kanssa olisi helpompi elää. Ne voisi selättää heti, eikä tarvitsisi jäädä ongelmien sekaan makailemaan vuosikausiksi. Tämä pätee siis sekä euroon että maailmanvaluuttaan.

Oma valuutta olisi myös täysin toimiva mekanismi. Perinteinen inflaatio devalvoitumis -kierre palauttaa maan kilpailukyvyn aina markkinoiden katsomalle tasolle. Eurosta tuo markkinamekanismi siis puuttuu. Tai euro kelluu kyllä kokonaisuutena, mutta sen pohjoinen nurkkaus ei tiedä mitä tekisi silloin (kuten nyt), kun sen talouden kilpailukyky jää jälkeen muista euroalueen maista.

Elvytys on ehkä vähän väärä termi kuvaamaan jatkuvaa rahan arvon alentamista devalvoitumisen kautta. Minusta elvytys on ihan pätevä väliaikainen toimi, jolla valtio hetkellisesti pumppaa rahaa talouteen tasatakseen jotain hetkellistä ongelmaa (esim. uhkaavaa lamaa). Se on sairasta, että elvytysvaihde jää päälle vuosikausiksi, kuten jotkut poliittiset puolueet tuntuvat vaativan, ja kuten nyt on käynyt. Tämä on velaksi elämistä. Jatkuva inflaatio devalvoitumis -kierre on terveempi ilmiö, sillä siinä ei tarvitse ottaa velkaa. Siinä vain alennetaan kansalaisten kulutustottumuksia (alentamalla rahan arvoa/palkkoja), ei pidetä niitä (velanoton avulla) ennallaan suhteessa muihin maihin ja niiden tuottamiin tuotteisiin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tokihan huomauttaa saa ja selvää on sekin, että eurolla ja maailmanvaluutalla on samat ongelmat. Euroa kuitenkin lähdettiin rakentamaan sudenkuopat tietäen ja silti Kreikka onnistui salaamaan oman tilanteensa. Otettiin tietoinen riski ja sillä selvä, kuka leikkiin ryhtyy hän leikin kestäköön. Sillä periaatteella on menty nyt ja yhä suurempi joukko haluaisi palata lähtöruutuun. Heidän perusteensa ovat vain ihmeellisiä, eli euroon on muka menty vääryydellä ja viekkaudella. Muistan kuitenkin aivan tarkkaan, että tietoa uhkista oli selkeästi esillä ennen euroon siirtymistä.

Siitä huolimatta mentiin, eikä se tietystikään tapahtunut ilman vastustusta. Aivan kuin Brexitin äänestyksen jälkeen lähes samankokoinen joukkue on sitä vastaan. Vain toisen valinnan takana voi demokratiassa olla, eli me valitsimme euron ja periaatteessa pulinat tulisi olla poissa.

Ei suurta pulinaa edes alkuun ollutkaan, eropuheet alkoivat sen jälkeen kun etelä alkoi soistua ja kiihtyi kun Kreikka alkoi pettää todella. Oliko kyseessä kuitenkaan yksin euron syy ja halutaanko nyt markkaa takaisin hiukan oljenkorteen hukkuvana tukeutuen?

Minun mielestäni tulee etsi uusia ratkaisuja, ne vanhat ovat vanhoja. Eikö maailmasta löydy yhtään mitään muuta, kuin kultakanta tai kelluva markka?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kreikan kohdalla suurin hölmöys oli mielestäni euron sääntöjen yhtäkkinen muuttaminen. Siirryttiin no bailout -säännöstä yllättäen yes bailout -käytäntöön. Euroon liityttäessä sääntöjen kerrottiin olevan toiset kuin ne käytännössä lopulta olivat. En ihmettele, jos joku katsoo tulleensa jotenkin huijatuksi tässä kaupassa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minusta tässä on ihan liikaa rakenteellista muutosta menossa, että mitään keinoa voisi pitää patenttina.

Työ. Ihminen. Elämänlaatu.

Käsitteitä, joille määritellään sisältö menneisyyden pohjalta. Ongelma on, että ne kaikki joudutaan määrittelemään uusiksi tulevaisuuden takia.

Ajan kuluksi voidaan keskustella pitäisikö devalvoida tai olla devalvoimatta.

Minä olen pikkuhiljaa maksanut vähäisetkin velkani pois. Olen opettelemassa elämää sen jälkeen, kun ei ole enää palkkatyötä, ei tuloja tai tulonsiirtojakaan.

On työ ja kuolema. On itku ja hammasten kiristys. Portti, jolla miehet piestään.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

"Heidän perusteensa ovat vain ihmeellisiä, eli euroon on muka menty vääryydellä ja viekkaudella. Muistan kuitenkin aivan tarkkaan, että tietoa uhkista oli selkeästi esillä ennen euroon siirtymistä."

Muuten hyvä blogi mutta tätä en alkuunkaan ymmärrä jos puhut Suomen liittämisestä Emuun/ euroon.

Milloin ja millä tuloksella siitä on koskaan äänestetty?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tieto on muutakin kuin äänestys. Eli tietoa kyllä oli ja sitä suorastaan märehdittiin, kukaan ei muistaakseni vaatinut selkeästi kansanäänestystä, koska poliitikot olivat aistineet kentällä, että asia olisi ok. Ei äänestäminen tai äänestämättä jättäminen voi olla rikos.

Jos poliitikkojen tulee aina ja kaikessa järjestää kansanäänestys välttyäkseen jälkipeliltä, jolta ei kuitenkaan vältytä olemme menneet pahasti hatelikkoon. Kyllä kansanedustajan tulee kantaa vastuuta ilman jatkuvaa kansanäänestysrumbaa.

Ja mitä väliä sillä enää on äänestettiinkö ja millä prosentilla, kun olemme ja pysymme kiltisti eurossa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset