*

Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Juha Sipilä hurskahtelee

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) puhuu läpiä päähänsä, kun kertoo, että hajautus on Suomelle paras vaihtoehto. Koko Suomea ei voida nykykystannustasolla asuttaa. Ja onko edes tarpeellista. Jos nyt kerrankin harkittaisiin, eikä vain puhuttaisi joutavia, niin voisi tästäkin asiasta syntyä keskustelu.

Kyllä Suomen hallituksen pääministerin puheet tulisi perustua muuhunkin, kuin omaan tahtoon. Jos pääministerit hallituskaudesta toiseen yrittävät vain vetää oman puolueensa rusinoita hallituksen pullataikinaan, niin eihän se silloin voi olla koko kansan pullaa. Se on pääministerin pulla, jota nyt yritetään meille syöttää.

Suomihan ei ole enää jos koskaan on ollutkaan kokonaan asuttu. Nyt pääministeri varmasti tahtoisi tämän nykytilan säilyvän, eli kasvukeskuksien ympäillä olevat taantuvat alueet pidettäisiin tekohengityksellä elinvoimaisina.

Mitä jos keskusteltaisiin siitä mitä alueita me oikeasti haluamme säilyttää ja panostaisimme sitten niihin satakymmen lasissa. Rapustuvien alueiden annettaisiin näivettyä luonnollisen poistuman kautta ja hiukan yhteiskuntana muuttoliikettä avittaen. Valtio voisi lunastaa autioituvat asumukset ja kohta meillä olisi uusi olotila johon myös rahamme paremmin riittäisivät.

Suomi on liian harvaan asuttu maa. asutusta on tehty silloisten olosuhteiden vallitessa, ei se voi olla koskaan syy siihen että tulevaisuus kannattaa uhrata silloisten mieltymysten takia.

Miksi ihmeessä Ruotsi ei asuta koko maataan jos se kerran on niin kannattavaa toimintaa? Miksi myös kaikki muut maat tuntuvat keskittyvän kasvukeskuksiin? Siksi että globaalissa maailmassa ei ole sellaista mahdollisuutta, että yksi maa voisi vain tehdä mitä mieleen juolahtaa välittämättä kustannuksista.

Onhan se hienoa kirjoittaa ja puhua äänestäjien edessä, että minä pidän koko maan asuttuna, kuten olen luvannut. Se on kuitenkin samalla suurta tyhmyyttä ja äänestäjien nuoleskelua. valtiomiehen joka on saanut äänestäjiltä valtakirjan pitää maa kunnossa ja elinvoimaisena ei mielestäni voi hirttäytyä päätöksiin jotka tuhoavat talouden.

Juha Sipilä ei ole onnistunut vakuuttamaan eikä pysty perustelemaan koko maan asuttamista millään. Jos hän sen pystyy joskus tekemäään, niin sitten voin muuttaa omaa kantaani.

Juha Sipilän töitä haukutaan nyt olan takaa, vaikka mies yrittää tehdä parhaansa. En moiti häntä kuin tästä yhdestä tyhmästä inttämisestä. Sillä koko maan asuttaminen on minusta hurskastelua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (167 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kansakuntamme edesmenneen presidentti Juho Kusti Paasikiven mukaan "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku".

Jokainen äänestäjä lienee ymmärtänyt tämän lauseen ja uskoisin että Juho Koon näkemykseen on kaikkien suomalaisten helppo yhtyä. Vai onko keskustalaisten mahdollista sittenkään ymmärtää miksi koko Suomea ei voida kannattavasti asuttaa yltympäriinsä?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juuri näin Ari, eli totta mitä toveri haastaa:) Sipilän ei kannata esittää sellaista, mihin meillä ei yksinkertaisesti edes ole varaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Suomihan ei ole enää jos koskaan on ollutkaan kokonaan asuttu.''

Edes viinipulloa ei saa kyläkaupasta, eikä bensiiniä. Kaikki on jo maalta viety pois.
Sääntely iski kaikkein kovimmin maaseudulle ja nyt kuvitellaan, että väki alkaa täällä viihtymään.

Hankala täällä maalla on asua. Väki muuttaa koko ajan kaupunkiin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juuri siksi ei kannatakaan puhua koko Suomen asuttamisesta, kun se on jo lähtökohdaltaan valhe.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #50

"Joka niemehen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa", laulettiin ennen, on tuo laulukin kielletty ?

Pertti Väänänen

Kysymys on lähinnä siitä, mitä koko Suomen asuttamisella tarkoitetaan.

Yhdyskuntateknisesti olisi mahdollista ja myös ehkä järkevää koko Suomen väestön keskittäminen Uudelle maalle. Tätähän monet hesalaiset ajavat.

Toisaalta Uudenmaan ulkopuolella manner-Suomessa on kuitenkin noin viisi tai kuusi omillaan toimeentulevaa työssäkäyntialuetta. Näitä työssäkäyntialueita kehittämällä voitaisiin ns. koko Suomi pitää asuttuna.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eipä mennä äärimmäisyydestä toiseen, sitä ei kai kukaan halua. Minusta kysymys on vain liian hajautetuista asumuksista, joissa pitäisi palvelut hoitaa perustuslain mukaan täysillä.... Ei tuntuisi järkevältä pitää yllä teitä, kouluja ja postin palveluja ym. jos lähimpään taloon on satoja kilometrejä. On toki hienoa, kun meillä on paljon hoidettua maaseutua, mutta kohtuus kaikessa...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Just näin, eli esim. pääradan ympärillä on jo nyt elinvoimainen runko. Siitä sitten voisi vedellä linjoja pääradan ulkopuolisiin kasvukeskuksiin ja löytää näin paikkakunnat joita jatkossa kehitetään.

Jos joku haluaa siitä huolimatta asua jossain muualla on hänelle se suotava, mutta hän sitten tyytyy nurkumatta palvelujen uupumiseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pertin kanssa samoilla linjoilla. Pitää olla rohkeutta päättää mitä alueita kehitetään ja sitten ne alueet jotka jäävät tyhjilleen on hoidettava siirtymäkauden jälkeen luonnontilaan.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Ei kaikkien yritysten tarvitse olla ruuhkasuomessa. Yritykset, jotka toimivat vain kotimarkkinoilla, voivat hyvin olla pienilläkin paikkakunnilla. Vientiä harjoittavien yritysten on edullista olla kehäkolmosen sisäpuolella.
Edullista työvoimaa on pienillä paikkakunnilla saatavilla. Asumiskustannukset ovat aivan eri luokkaa kuin ruuhkasuomessa. On valmista rakennuskantaa.
Täällä jää pienestäkin palkasta jotain käteen. Lisäksi ei tarvitse jonottaa tuntikausia jonoissa.
On luonto lähellä. Elämän laadulle on hyvät edellytykset. Esimerkkinä olkoon kotikuntani Siilinjärvi. Siitä todisteena jo toinen kerta peräkkäin hopeaa kyselyssä, missä asuvat Suomen onnellisimmat ihmiset.
Siis olen Sipilän kanssa samaa mieltä. Tämä ei tarkoita, että joka korpeen pitää olla pikitie ja katuvalot. Kyllä täällä tullaan toimeen vähemmälläkin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei pienuus ole este, vaan este on se että joka kolkkaa ei ole järkevä pitää elinvoimaisena. Onko järkevää katsella koko Suomen ränsistymistä, kun ei voida päättää mitä alueita kehitetään ja mitkä saavat sammaloitua.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ivan Jefremovin tieteisromaanissa Andromeda on tulevaisuuden kommunistisessa maailmassa pohjoiset leveyspiirit on varattu luonnonsuojeluun ja hermoparantoloille. Ihmiskunnan koon pitäisi olla enintään miljardi, ja asutus keskittää lauhkeille vyöhykkeille. Joku Islanti on poikkeus, koska geoterminen energia. Ruotsalaiset ova suomalaisia älykkäämpiä ihmisiä. He asuttivat Suomessa rannikot. Miksi asuttaa ihmisiä pohjoiseen - no, Oulusta voi tulla vielä koillisväylän satama.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ponsse tuskin harkitseekaan tuotantonsa siirtämist pääkaupunkiseudulle. Vieremältä.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Maalla asumisella ja maalla asumisella on eronsa - aivan kuten maaseudulla ja maaseudulla. Yleistykset etenkin Siilinjärven kaltaisten kuntaesimerkkien kautta harhaanjohtaa melkoisesti. Maamme maakunta- ja kasvukeskukset ovat kasvattaneet ympäristöönsä vauraita ja hyvin elinvoimaisia maaseutukuntia. Mitä Siilinjärvi olisi ilman Kuopiota? Vastaavanlaisia kuntapareja joitakin vain luetellakseni ovat mm. Jyväskylä-Muurame, Joensuu-Kontiolahti, Oulu-Kempele ja etenki pääkaupunkimetropoli-kehyskunnat.

Arin kirjoitus osuu naulan kantaan, kun puhutaan reilusta 250 suomalaisesta kunnasta, josta etäisyydet maakunta- tai kasvukeskuksiin on vähintään tunnin ajomatkan päässä ja jossa kunnan suurin työnantaja on kunta itse ja sen jälkeen suurimmat työllistäjät ovat kymmenkunta henkeä työllistäviä työpaikkoja alihankinta- ja palvelualoilla.

Sen sijaan haja-asutusalueella on vahvuuksia, joiden varaan alueita tulisi kehittää nykyistä voimakkaammin esim. vapaa-ajan ja matkailun sektorilla.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Unohdit Vaasan seudun, joka on nykyään Suomen elinvoimaisina alue.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #102

Voisikin sanoa, että pääradan seutu ja sen länsipuoli, ja joitain paikkoja idässä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Yritykset, jotka toimivat vain kotimarkkinoilla, voivat hyvin olla pienilläkin paikkakunnilla. Vientiä harjoittavien yritysten on edullista olla kehäkolmosen sisäpuolella."

Itse asiassa teollisesta viennistä puhuttaessa nimenomaan vientiyritykset ovat kautta aikojen sijainneet maakunnissa ja pääkaupunkiseutu on ollut palveluelinkeinojen, tuontiagentuurien ja kaupan aluetta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ponssellakin taitaa olla markkinat ulkomailla Suomenmarkkinoita suuremmat, tosin kuljetus Vieremältä nostaa kustannuksia, jolla ei ole merkitystä.

T Piepponen

Saa vaikutelmaa, että joku muu(kasvukeskuksien vinkujat) joutuu maksamaan siitä että asun maalla, vaikkakin laskuni olen itse maksanut.

Paljonko olen velkaa, kenelle, ja millaista lisämaksua tulisi nyt ryhtyä maksamaan, ja kenelle, jotta saisin asua jatkossakin siellä missä haluan?

Tulisinko halvemmaksi kasvukeskuksien reunustojen ghetoissa? Kelle ja miten?

Miten jo keskiajalla oli varaa asuttaa koko maa? Niillähän oli jumalauta tuulimyllyjä, hevoset, kynttilät ja liitupiiput. Nyt on sentään sähkö, autot, netti ja vaporisaattorit.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Asu missä haluat, mutta älä vaadi samoja yhteiskunnan palveluita joka paikkaan. Tämä on se ratkaiseva virhe Suomessa. Ei syrjäseudulle missään muussa maassa yritetä järjestää samoja palveluita, kuin kaupunkeihin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pekka puhuu asiaa, kyllä kaavan ulkopuolellakin voi asua, mutta ei voi vaatia oopperataloa naapurinsa tai edes pientä kyläkoulua.

Käyttäjän YrjEronen kuva
Yrjö Eronen Vastaus kommenttiin #13

Arvoisa Ari! Kuka niitä kaikkia palveluja maalle edes vaatii. Vain kaupungistumista kannattavat luulevat, että haluamme liikennevalot joko risteykseen. Maaseutu on maaseutua ja siellä on maaseudun palveluvarustus - ei se sen kalliimmaksi tulee kuin kaiken maailman raideliikennehäkkyrät ja katetut bulevardit

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #23

Yrjö, minä ainakin vaatisin palveluja Rääkkylään, että se pysyisi elinvoimaisena. Jos en vaatisi olisin epärehellinen. Tämä kaikki vain jos olisin asumassa Rääkkylässä.

Juuri sinulla luulisi olevan kokemusta saaristokunnan puolesta itkusta? Rääkkylän komea ja kallis kunnantalo varmasti rakennettiin kunnan omilla rahoilla;)))

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #51

Rääkkylä varmaankin ottaa tukirahaa vastaan jos sellaista tyrkytetään. Vantaa taisi saada satoja miljoonia kehärataansa, ja Helsinki anoo satoja miljoonia omaan pisararataansa. Hallitus leikkaa koulutuksesta, mutta rahaa tuntuu nytkin riittävän runsaastii paikallisliikenteeseen - 80 miljoonaa Helsingille ja 70 miljoonaa Tampereelle. Onko tämä hyvä tapa pitää joitain Suomen alueita muita elinvoimaisempina?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #60

Lentokenttärata vain sattuu kulkemaan pätkän Vantaalla Helsingin lisäksi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #64

Lentokentän vuoksi tuolla radalla voi olla hieman muitakin kuin pääkaupunkiseutulaisia käyttäjiä, mutta selvästihän rata on pääkaupunkiseudun paikallisliikennerata, jonka päätepisteet ovat Helsingin asemalla. Muualta Suomesta tulevat lentomatkustajat eivät radasta juuri hyödy. Jo nyt on ollut olemassa bussi Tikkurilasta lentokentälle, mutta ei tuolainen vaihtoyhteys matkalaukkuja raahaavia ihmisiä juuri kiinnosta. Muut kunnat kustantavat paikallisliikenneinvestointinsa itse, mutta suurimmat näyttävät olevan jotenkin "tasa-arvoisempia".

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #68

Äh, Tikkurilan asema on täynnä lentomatkustelijoita nykyään. Puhut ihan läpiä päähäsi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #116

Ok, ehkä uutuus kiinnostaa. Joka tapauksessa rata on kuitenkin rakennettu pääasiassa paikallisliikennettä varten, ja nuo Tikkurilasta lentokentälle menijät voisi periaatteessa hoitaa yhtä hyvin bussilinjalla.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #68

Vastikään viime viikolla julkaistiin rakennusalan tutkimus, jonka mukaan investoinnit Länsimetroon ja lentokenttäraiteeseen tuovat 6-kertaiset yksityiset rakentamisinvestoinnit ko. ratojen vaikutuspiiriin. Tämä tarkoittaa vilkasta asuin- ja liikerakentamista tulevina vuosina näille alueille ja sitä kautta vaan lisää matkustajia näille raideosuuksille. Tässä valossa Pisara-rata olisi ollut enemmän kuin perusteltu investointiratkaisu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #129

Jonnekin kaadettu raha tietenkin lisää alueen aktiviteettia. Vastaavien summien kaataminen muualle Suomeen toisi aktiviteettia sinne. En ole varma, mutta muistelen, että kehärataan meni puolen miljardin luokkaa valtion rahoja. Voi olla että tuolla rahalla olisi saanut paljon muutakin kuin kiihdytettyä lähiöiden syntyä pääkaupunkiseudulle.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #129

Kannattaa hetki miettiä, mihin Pisaran varrella voisi täydennysrakentaa - mahtaisikohan esimerkiksi "tyhjillään" oleva Kaisaniemen puisto käydä?
http://www.visithelsinki.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyy...

On myös syytä ottaa huomioon, että Liikenneviraston mukaan jotain kenties Pisaran tapaisia liikennejärjestelyä Helsingin asemalla tarvitaan vasta 2030-luvulla.
http://www.liikennevirasto.fi/helra#.Vx8_izCLTIU

Mainitsemasi rakennusalan tutkimus saattaakin olla vain yritys uudelleenlämmittää turhuuksia kuten jutun alla olevassa kommentissa esitän.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/asemanseutujen-a...

Toisaalta järkevällä kiinteistöjalostuksella voisi kyllä säästää pitkän pennin ja muitakin arvoja.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terv. KK

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #142

Hyvää pohdintaa Kalevilta. Etenkin kiinteistöjen jalostusta koskeva kohta. Aikatauluun liittyen ei Länsimetroakaan ole rakennettu pelkästäään 2-3 viimeisen vuoden aikana. Aikajana on pidempi kuin 10 vuotta. Venäläiset tuttavani kommentoivat jo vuosia sitten minulle, kun käytin jossain yhteydessä kulunutta sanontaa, että rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa vastakommenttina, että tai kuin Länsimetroa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #148

Se läntinenkin "Iisakin kirkko" olisi vissiin voitu toteuttaa halvempana ja paremmin palvelevana versiona, mutta meillä kun niin tykätään noista kalliista ratkaisuista.
http://www.tramwest.fi/

Terv. KK

T Piepponen

Ja missä olen ollut vaatimassa ja mitä palveluita?

Ja minkä vuoksi veroja maksan, jos en palvelujen? Voinko lopettaa niiden maksamisen, sillä en tarvitse etelän hienoston käyttämiä palveluja ollenkaan?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #22

Eipä sinun tarvitse pitää ääntä jos et halua. Silti minulla on oikeus myös omaan mielipiteeseen, tarvitsematta tulla väärinymmärretyksi.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #22

Muutatko siinä vaiheessa kaupunkiin, kun et enää itse pärjää syrjäseudulla, eikä moottoripotkukelkka riitä apteekkireissuun?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Taitaa olla niin, että samanveroisia palveluita ei koskaan saada Suomeen kaikille yhteisön jäsenille. Ei edes tarvinne keskustella asiasta.

Kuitenkin, jos yhteiskunta avustaa yksilöä jollakin summalla Mannerheimintien karheikossa, pitää toisen yksilön saada jossain Suomineidon kainalossa sama summa. Mihin se sitten riitääkään. Se on sitä, mitä perustuslaki edellyttää.

Mikäli haluaa elää vakioturvallisesti, niin se on sitten Metropoli. Jos haluat elää omaa elämääsi oman onnellisuushakuisuuden mukaan, niin se on sitten oma tahtosi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei maalla asuminen ole häpeä eikä rasite, jos siitä ei tehdä ehdoin tahdoin rasitetta. Puhumalla, että koko maa voidaan pitää asuttuna ei ole pohjaa. Mutta sen vastakohta ei ole se, että kaikki asuvat kasvukeskuksissa.

Kannattaa tehdä vaikka omasta maakunnasta kartta harjoitus, miten voisi maakuntaa kaavoittaa tiiviimmin niin, että alueelle jää vielä kaikkeen asumismuotoon soveltuvia alueita. Itse tein Tällaisia harjotelmia Pohjois-Karjalan maakunnassa. Silloin huomaa ainakin sen, että siellä ei kannata kaikkea maaseutua autioittaa, mutta mikä tärkeintä, huomaa myös sen että koko maakuntaa ei kannata kehittää.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Se on totta, että jos joku haluaa asua korvessa, niin ei voi vaatia samoja palveluja kuin taajamissa asuvat. Se pitää perustua omaan valintaan, mihin palveluihin tyytyy.
Pidetään kohtuusuurissa taajamissa valot palamassa. Mutta korven perukoilla olevat sammuttakot valot itse.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #14

Ei kai kukaan ole muuta vaatinutkaan.

Aina niitä vain pieniltäkin paikkakunnilta löytyy yrityksiä, jotka tekevät töitä ympäri maailman
http://www.oykatiab.com/en/references/anglo-americ...

He muuten kairasivat myös ne Espoon geotermisen voimalan koereiät. Ovat olleet Grönlannissa, Marokossa, Saksassa jne.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Juho Juho, kuka tässä on terveitä alueita ollut lopettamassa. Keskustelu oli siitä kannattaako koko Suomea pitää asuttuna? Johtopäätökset on nyt vedetty mielestäni päin prinkkalaa. Tehkääpä mielikuvaharjoitus, mitä paikkoja omasta maakunnasta tulisi ehdottomasti säilyttää? Ja mitä tapahtuisi jos muutama hiljainen kolkka hiljenisi ja mitä siitä tulisi säästöjä jos näin tehtäisiin?

Tämä kaikki siis vain mielikuvaharjoituksella ja sen jälkeen voisi keskustella enemmän. Nyt kanta on jo suljettu ennen kuin on mitään edes harkittu. Minä olen kuitenkin pohtinut tätä asiaa jo vuodesta 1985 lähtien.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #53

Yksi mahdollisuus päästää markkinatalous ohjaamaan maalaistumista/kaupunkilaistumista olisi tehdä pieniä muutoksia sosiaaliturvaan ja verotukseen.

Sosiaaliturvan perusosaksi luodaan sopiva perustulon variantti, joka on asuinpaikkariippumaton. Silloin perustulo riittää paremmin siellä, missa kokonaishintataso on edullisempi. Perustulo ja verotus voidaan mitoittaa täysin neutraalisti nykyiseen tilanteeseenkin verrattuna. Se on pelkkää matematiikkaa, koska verokertymästä (ja lainanotosta) nykyisetkin tuet jaetaan. Muut tuet olisivat sitten kuntien ja kunnallisverotuksen vastuulla.

Valtion (tulo)verotuksessa taas otetaan käyttöön korjauskerroin, joka riippuu painotetusta etäisyydestä tiettyihin valtion tukemiin palveluihin. Vero on korkeampi siellä, missä posti jaetaan joka päivä alle 100 metrin päähän verrattuna siihen, että se jaetaan 100 kilometrin päähän. Samoin, mikäli terveyskeskus on 100 kilometrin tai oopperatalo 1000 kilometrin päässä, selviää pienemmällä verolla.

Ei olisi varmaan kovin monimutkainen asia päättää, mitkä ovat huomioonotettavia palveluita. Sen jälkeen voisi kuntakohtaisesti laskea, mikä on valtionveron korjauskerroin. Guggenheimista ja oopperatalosta ei paljoa veroa Savukoskelle tulisi. Helsinkiläisillä niiden osuus olisi tapissa. Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa hieman pienempi.

Minun on tietenkin sikäli paha puhua koko Suomen pitämisestä asuttuna, koska olen itsekin asettunut kotimaakunnan sijasta pääkaupunkiseudulle. Mutta jotain vikaa on jo nykyisessäkin keskittymisessä, koska niin moni keskittyy tänne, missä on kaikkein kalleinta. Moni heistä on työtön tai vaikka olisi töissäkin, ei tule palkallaan toimeen ilman asumis- ja toimeentulotukia.

Väittäisin, että keskittäminen ei ole luonut työpaikkoja, vaikka työntekijöille maksetaan liian pientä palkkaa. Joten missä se on se suuri innovatiivisuus, joka keskittämisestä syntyy. (Sillä logiikalla Bangladeshin Dhaka olisi maailman innovatiisin paikka, yli 40000 asukasta neliökilometrillä...)

Olisi sitten Sipilänkin kannattanut jättää koko haastattelu väliin. Hajauttamisesta / keskittämisestä ei pysty kertakaikkiaan sanomaan mitään ilman, että aina joku ymmärtää väärin. Joten pystyn kyllä ymmärtämään sinun kirjoituksesi haasteena Sipilälle tehdä asiat paremmin. Sen sijaan esimerkiksi vihreän Oskalan kirjoitusta en pysty ymmärtämään mitenkään muuten kuin, että kirjoittajalla ei ole mitään kosketusta todellisuuteen.

JK. Voihan se Dhaka ollakin maailman innovatiisin paikka mutta epäilen, halutaanko sellaista innovatiivisuutta...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #98

Juurikin näin, huomaan itsekin, että aika ihmeellinen asia purtavaksi. Mutta olen miettinyt tätä asiaa pitkään ja pitänyt sitä myös esillä.

Kunpa jokainen tutkailisi tykönään kyseistä ongelmaa, miten maakunnat olisivat elinvoimaisena. Se vaatisi vain ajattelua ja hiukan asioiden raaputtelemista.

Esimerkiksi joku paperitehdas tai kaivosalue voisi olla vaikea sijoittaa pääkaupunkiin ja olisi järkevää kehittää tuotannon lähelle toimiva infra, mutta sitä ei tehdä, koska ei ymmärretä ihmisten tarpeita.

Pitää siis tehdä lisätyötä tämän asian tiimoilla, sillä niin väärin tämä asia ymmärretään. Ei en minä ole maaseudun tappaja, mutta asiat voidaan hoitaa paremmin, jos nämä asiat mietitään loppuun saakka ilman leimakirveen heiluttamista.

Sipilä voisi olla Suomen paras pääministeri, jos ei menisi puolueen syliin Näissä isoissa asioissa kuten koko maan asuttaminen ja sote. Maakuntahimmelit ovat jo menneen maailman ideoita, niitä on turha enää nostaa teemaksi.

Vanhaa systeemiä ei kannata korjailla on luotava jotain uutta. Sipilä jos kuka siihen pystyisi, mutta taitaa taipua puolueen puolesta omasta ajattelustaan.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Ei maalla asuminen ole häpeä eikä rasite, jos siitä ei tehdä ehdoin tahdoin rasitetta. Puhumalla, että koko maa voidaan pitää asuttuna ei ole pohjaa. Mutta sen vastakohta ei ole se, että kaikki asuvat kasvukeskuksissa."

Juuri näin, eli se ei ole häpeä jos asuu täällä landella mutta siinä asumisessa kehä kolmosen pohjoispuolella on paljonkin sellaista mistä siellä eteläpuolella ei voi edes uneksia, jos asia on sitten joiltain osin toisinkin päin. Se mikä täällä asumisessa rassaa on eräiden tahojen yritykset tuoda ne "palvelut" tänne mitä ei tarvita, yhtenä esimerkkinä olkoon tämä haja-asutusalueiden jätevesikoohotus. Ja mitä tulee esim. siihen oopperataloon ym. niin saavat aivan rauhassa pitää sen siellä kehän sisällä, ja parempikin niin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Puhumalla, että koko maa voidaan pitää asuttuna ei ole pohjaa.

Osaatko kertoa mikä se konkreettinen juttu on, joka aiheuttaa suunnilleen nykyisen kaltaisen väestöjakauman elinkelvottomuuden jatkossa? On vaikea kommentoida ajatuksen järkevyyttä, jos ei ole muuta perustetta kuin mutu.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #41

No oletko huoltosuhteesta kuullut? Rahaa julkisiin palveluihin on vähemmän, kun ihmisiä eläköityy ja elinikä pitenee ja syöpähoidot kehittyvät. Jos syrjäseudulla on 3 lasta koko koulussa, opettajan ajankäyttö ei ole optimaalista. Jos sama opettaja voisi opettaa 20 lasta samalla vaivalla, työ on 7 kertaa kalliimpaa nyt, kun ei ole etua määrästä. Maaseudun autioituminen ainoastaan kiihdyttää koko prosessia. Maaseudulla ei ole nuorille miehille vaimoja. Aika monta ongelmaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #112

Joo, mutta eihän huoltosuhde muutu miksikään, vaikka väkeä siirreltäisiin. Maaseudulla mummojen hoitaminen taitaa kaiken lisäksi olla halvempaa kuin kaupungissa.

Kolmen lapsen kouluja ei taida olla nyt eikä ennen. Lapsimäärän vähetessä kyläkouluja on laitettu kiinni, ja oppilaat on siirretty keskustan kouluun.

Vaimon saaminen voi olla jollekin ongelma, mutta päättäköön itse lähteekö kaupunkiin riiuureissulle. Jokainen valitkoon itse ongelmansa ja mukavuutensa ja asuinpaikkansa.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #114

Näitä juttuja tulee vastaan http://www.hs.fi/elama/a1439523508924
Jos pienet kunnat autioituvat tasaista tahtia, kouluja pitää lakkauttaa jatkuvasti lisää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #132

Ihan hyviä ratkaisuehdotuksia tuossa jutussa. Yleinen ongelma lienee se, että virkamiehet ovat jäykkiä. Etäkoulu voi nykyään toimia hyvinkin. Koska noita etäisiä asujia Suomessa on vain hyvin vähän (lapissa ja saaristossa), Suomella on varaa myös joihinkin poikkeuksiin lasten hyväksi, eli voi pitää hengissä jotain normeja pienempääkin koulua.

P.S. Tulee mieleen, että noiden muutaman hyysääminen (vaikkapa valtion kustantama) on varmaankin hyvin halpaa verrattuna pääkaupunkiseudun suurille massoille (valtion varoista) maksettaviin korotettuihin asumistkiin.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #133

Hyysääminen on aina kallista. Olihan tuossa laskelmia, mm.:

"Viime vuonna Lokan koulun kulut olivat 200 000 euroa. Kolmella oppilaalla se tekisi 65 000 euroa henkeä kohden, kun keskustassa oppilaspaikka maksaa 6 000."

En usko, että korotetut asumistuet ovat ihan tuota luokkaa. Kokonaisvaikutuksia on hiukan vaikea laskea, mutta varsinkin poronhoitoalueet/maatilat ovat aika ongelmallisia lasten koulutuksen osalta. Moni muu palvelu onnistuukin etämenetelmin. Digitalisaatio ei ole nyt ihan sillä tasolla, mitä toivottaisiin - sekä palvelut että yhteydet ovat puutteellisia. Koen ainakin itse, että etäopetus on edelleen epätasa-arvoistava, sillä kaikista digitalisoitumisen eduista huolimatta kaupunkilainen saa hyvin hoidetussa kunnassa paljon kattavamman koulutuksen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #135

Tässä linkissä on jotain tietoa Helsingin asumistuista. Kyllä niistäkin ihan näyttäviä summia kertyy.

http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/yha-u...

Maaseudulla monessa asiassa pitkät etäisyydet tekevät elämästä "vähemmän tasa-arvoista", mutta tuohon on jo totuttu, ja ihmiset valitsevat asuinpaikkansa noista ongelmista tietoisina. Nykyisin vallalla olevassa keskittämishuumassa huolettaa tietenkin se, että palveluita viedään tarpeettomastikin kansalaisten ulotumattomiin. Esimerkiksi soteuudistuksesta ei odoteta välttämättä mitään hyvää. Vaikka nykyiset paikalliset terveyskeskukset ovat usein hyvinkin taloudellisia ja toimivia, pelätään sitä, että joidenkin tahojen sormet jo syyhyävät keskittämisen ja paikallisen toiminnan lopettamisen suuntaan. Poliisia monilla maalaispaikkakunnalla ei enää ole. Toistaiseksi tuo ei ole tainnut vielä kostautua kasvaneena rikollisuutena, mutta asiointimatkat ovat tietenkin pidentyneet.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Pääministeri Sipilän ajatukset perustunevat rauhansanalaiseen lestadiolaisuuteen ja syntyvyyden säännöstelyn kieltämiseen.

"Olkaa hedelmälliset , lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne."
(1. Moos.1:28)

On jotenkin käsittämätöntä, että suomalaiset eivät tiedosta sitä tosiasiaa, että maatamme johtaa syvästi uskovainen hurskauteen pyrkivä mies.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Väittely siitä, onko "koko maa asuttuna" vai "kaupungistumisen megatrendi" oikeampi kanta, on käsitteellisesti onttoa ja abstraktia. Enemmän pitäisi lähteä kunkin paikan tai alueen reaaliominaisuuksista, ekologiasta, mikä paikka kannattaa valita tyyssijaksi ja mistä syystä.

Satuin tänään tutkimaan ja katselemaan Tammerkosken historiaa. Järvien korkeusero on 18 metriä, eli valtava energiamassa tiivistettynä, koskessa viisi voimalaitosta, Finlayson, Tampella ja Takokin syntyivt ninemomaan kosken ja energian varaan. Siinä on ekologista syytä kerrakseen, Tampereen synty on erittäin ymmärrettävä. Eri asia on se, onko nykytampere enää loputtomine lähiöineen ja raitioteineen järkevä. Tuskin.

Uusimaa ja Helsingin seutu ovat ekologisesti tyhjän päällä, keinotekoista aluetta, täällä ei ole mitään, ehkä ainoa on meren ranta mutta sitäkin on pitkin suomenniemeä. Täällä on vain tasaista tylsää maata, aluetta kasvatetaan keinotekoisesti. Tällainen keinotekoinen kasvumania johtaa ennemmin tai myöhemmin yllättäviin kriiseihin.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Jos oikein kärjistää, muuta Suomea ei Hesalaisten mukaan ole kehä 3:n ulkopuolella. Teimme joskus siellä viestintä-alalla työskennellessämme tutkimuksen hesalaisten tietämyksestä Suomesta, jossa pyysimme paikallistamaan maakuntien "pääkaupungit" ja niiden maakuntalehdet. Pieleen meni, jos tietämyksellä mitataan. Eli Suomi on vain Hesassa ja Uudellamaalla.
Turun tiesivät tietenkin kaikki, mutta Turun Sanomia ei. Oulusta ja Kalevasta joku oli joskus kuullut. Seinäjoesta ei tietoakaan saati Itä-Suomesta, ei edes Karjalaista tuntenut kukaan- hitto.

Olen asunut Ylöjärvellä, Tampereella, Vantaalla, Helsingissä, Hollolassa, Lahdessa, Nastolassa, Artjärvellä, Povoossa ml. maaseutu ja nyt paluumuuttajana Tampereella. Kaikki upeita paikkakuntia.

Pitää todella määritellä, mitä tuo "koko Suomi asuttuna" ajatuksena tarkoitta ja kuinka ennenkuin saivarrellaan tuosta ilmaisusta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juuri näin Heikki.

- Pitää todella määritellä, mitä tuo "koko Suomi asuttuna" ajatuksena tarkoitta ja kuinka ennenkuin saivarrellaan tuosta ilmaisusta.

Kun halusin keskustelua asiasta moni ymmärsi tahallisesti väärin. Mielestäni Sipilä on väärässä vaatimalla yhtä äärilaitaa eli koko Suomi asutuksi ja hekin ovat väärässä jotka näkevät vain kasvukestusten voiman. Totuus on siellä missä se yhdessä löydetään. Ei koko Suomea mutta siellä asutaan missä se on järkevää, Sipilän puheet viittasivat siihen että härkäpäisesti pidetään joka kolkka elinvoimaisena.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

24 kaupunkia etusijalle. Eli kaikki nykyiset 19 maakuntakeskusta sekä lisäksi Porvoo, Kotka, Savonlinna, Rauma ja Lohja.

Toinen vaihtoehto, minkä itse näkisin sopivana panostettavien kaupunkiseutujen lukumääränä, on 14. Eli Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Vaasa, Rovaniemi, Joensuu, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki ja Maarianhamina

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Sen tähän keskusteluun totean, etteivät maaseudulla välimatkat lyhene, vaikka sinne rakennettaisiin millaiset nettiyhteydet tahansa. Netti kyllä nopeuttaa yhteyksiä keskuksiin, jos siellä vain on asiaa tuntevia vastaajia, mutta kun on lähdettävä todelliseen terveydenhoitoon, matka on se sama vaikkapa 150 km kuin ennenkin.

Eikä sinne erämaan taakse ole tulossa minkään sortin varsinaista teollisuutta. Ei siellä ole edes ihmisiä eli työvoimaa, jonka varaan tuotantotoimintaa voi rakentaa. Matkailumahdollisuuksia on, mutta vain hyvin pieni osa maaseudun ihmisistä voi sen varaan heittäytyä. Paras tulos saavutetaan sillä, että hyväksytään asutuksen rakennemuutos eikä keinotekoisesti padota asutusta sinne, missä se on luontaisesti vähenemässä.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tulihan se sieltä. Vanha Kepulainen sisäänpäin lämpiävä ja nurkkakuntainen politiikka nostaa päätään Sipilän kommentissa. On tainut Sipilä jättää huomioimatta teollisuuden työpaikkojen katoamisen maaseudulta ja maailman muuttumisen. Virkamiehet ja poliittiset nimitykset kun eivät katoa, vaan ovat pysyvä luonnonvara.

Ei siis muuta kuin reippaasti joka kylään, notkoon ja niemeen oma kepulivetoinen koneisto, tupailtoja viettämään, siltarumpuja tutkimaan ja yhteiskunnan rahoja kuluttamaan.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Jouko Repo, ulkomaat. Veropakolainenko? Tekstistäsi päätellen et tiedä syrjäseuduilla asumisesta ja hajasijoitusalueilla elämisestä yhtään mitään.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

#27 Jaakko hyvä

Vaikka asun ulkomailla, se ei suinkaan poista tietämystäni korvessa asumisesta. Ja mun puolesta jokainen muuten asukoon Ihan missä vaan. Vaikka Nuuskakairassa, tai sen takana. Kunhan sitä asumista ei rahoiteta yhteiskunnan varoilla. Eikä muuten ulkomailla asuminen tee veropakolaiseksi.

Aikaisemmin muuten palvelut jollain tavalla pelaskin. Myös maalla. Nykyäänhän rahat menevät Suomelta EU n tukemiseen jne koneiston pyörittämiseen ja velka senkun kasvaa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mie en käsitä sitä hommaa nuin kirjaimellisesti. Eihän esimerkiksi lapin peräkylissä ole posteja eikä lääkäreitä eikä paljon mithän. Eikähän net ees vaajji niitä. Mutta joku kohtuus tuolla keskittämisellä. Ja kyllä minua surettaa joku Haukipudas ja Yli-Kiiminki, ahneuksissaan Oulu otti net ja niitten alueitten ihmiset jäi ilman mithän palveluja, saavat asua sielä, mutta verot saa Oulu. Vai käsitänkö jotenki väärin, mitä sie sanot tällä plokilla. Taijjat seku huuattaa meitä!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

En huuata mutta olet ymmärtänyt jotain väärin.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Alsio, onko teillä todellista tietoa siitä, että kaava-alueen ulkopuolella asuvat vaativat lähiseudulle oopperatalon tahi pienen kyläkoulun. Minulle tuo oli aivan uusi tieto. Voitteko kertoa meille maalaisille, kuinka paljon verorahojamme käytetään esim. Helsingin Oopperatalon vuosittaisiin kustannuksiin ja kuinka suuri osa talossa kävijöistä asuu esim. Joensuu-Vaasa linjan pohjoispuolella. Voisitteko kertoa, mikä edellä mainitsemani linjan pohjoispuolella oleva kaupunki tahi kunta on suunnitellut oopperatalon rakentamista.
Jouko Repo elää ilmeisesti vielä viime vuosituhannella kirjoittaessaan vanhasta kepulaisuudesta. Olikohan kepulaisuudella tuolloinkaan yksinoikeus vallinneeseen maan tapaan Repo. Tuskin kepulaiset tällä vuosituhannellakaan yhteiskunnan varoja ovat käyttäneet yhtään enempää kuin muutkaan, puhumattakaan tästä ajasta.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

#25 Arvo hyvä

Kepulit ovat aikoinaan yhdessä demarien kanssa rakentaneet Suomen julkisen massiivisen koneiston jakaen tehtävät jäsenkirjaperusteisesti. Tällä pohjalla ollaan tukevasti. Edelleen, eikä loppua taida olla näkyvissä.

Mikäs siinä, jos rahat vaan riittää joka paikkaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Arvo, olen asunut maalla ja lapseni on käynyt ala-asteensa kyläkoulussa joka sitten lakkautettiin. Siinä kunnassa oli silloin syntyvyys noin sata lasta vuodessa ja ala-asteita oli kahdeksan kappaletta. Arvo laske siitä onko se järkevää. Joka ainoasta kyläkoulun lopetuksesta käytiin armoton tappelu. Tämä on Arvo facta, eli jos pystyt todistamaan jotain muuta tee se äläkä valita joutavia. Nyt alue kuuluu Joensuuhun ja kaikki on tyytyväisiä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Arin blogi on sitä kaupunkilaisten lätinää, joka ihannoi yksinomaan kasvukeskuksien jo ennestäänkin suurta itsekästä elämäntyyliä. Kaupunkilaisisia ja kasvukeskusten asukkaita paapotaan.

Olen asunut suurkaupungeissa, paljon suuremmissa kuin Helsinki, ja säälin suurkaupunkien ihmisten elämänlaatua ja ihanteita.

Itseenä kylläsatyneet suurkaupunkien degeneroituneet sukupolvet tarvitsevat erilaisia sirkushuveja. Niitä rakennetaan mirjardeilla eikä sekään riitä. Pitää päästä teatteriin, oopperaan ja konserttiin ja ties mihin live-hommaan, vaikka saman kokemuksen pystyy kokemaan netin kautta. Bussipysäkit ja rautatieasemat täytyy olla nurkan takana. Viinakauppa pitäisi olla näköetäisyydellä.

Nyt näille laiskoille ja liikuntakyvyttömille kaupunkilaisille sallitaan liikkuminen jalkakäytävillä sähköisillä kaksipyöräisillä leluilla ettei vain tarvitsisi ottaa viittä kävelyaskelta enempää. Siitä seuraisi skolioosi. Kun kehitys näin jatkuu, pystyykö seuraava sukupolvi kävelemään omilla jaloillaan ollenkaan, edes nurkan takana olevaan kantakapakkaansa?

Helsingin city-vihreät ovat yhtä kaukana luonnosta ja luonnon todellisesta kokemisesta ja arvostamisesta kuin minä olen Hakaniemen torilta. Jä nämä samat vihreät ovat sitten päättämässä meidän lappilaistenkin asioista.

Ja mitä työpaikkojon lisääntymiseen tulee, niin seuratkaapa kuinka lentokoneet ja junat ovat nykyään täynnä aasialaisia turisteja matkalla Lappiin. Niin kesällä kuin talvellakin. Ja sitten nämä biohankkeet, jotka työllistävät ja tuottavat hyvinvointia, polttoaineita ja energiaa kasvukeskusten tarpeisiin. Nämäkin investoinnit ovat mahdollisia vain lappilaisten työllä ja raaka-aineilla.

No, minä lähdenkin tästä hiihtolenkille. Tehkää te samoin siellä Helsingin Paloheinässä ja Ari voisi käydä kiertämässä Lämsänjärven ladun vastapäivään.

Sitten suunnittelin käydä Rovaniemellä keskustassa hoitelemassa asioita. Matkaa ei tule kuin hieman yli 200 km eestakaisin.

Ja Juha Sipilää en äänestä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Höpö höpö, asun 40 km Oulun keskustasta Kuusamoon, eli Lämsän järven lenkille tuskin heti lähden täältä. Enhän ole puhunut mitään siitä että kaupunkeja tulisi suosia, vaan tulisi kartotta ne paikat joita kehitetään mutta ei koko Suomea tällä väkimäärällä. Sehän voisi tarkoittaa myös sitä, että kaupugit hävitetään ja kaikki muuttavat maalle, kunhan ei koko Suomea asuteta. Eli miettikää ensin ja lukekaa oikein.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Oletko hirveän tehoton siellä missä asut? Tuletko kalliiksi meille muille? Pitäisikö sinun ehkä muuttaa Helsinkiin? Vai onko oma sijaintisi tehokas, mutta kaikkien sinua laidemmalla asuvien sijainti tehoton?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #39

En tule kalliiksi, Kuusamontie tuosta menee kuitenkin ja kouluja enkä työpaikkaa tarvitse, joten lälläs lää. Jos tarvitsen jotain yhteiskunnalta niin kerron sitten, nyt en tarvitse.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #39

- Vai onko oma sijaintisi tehokas, mutta kaikkien sinua laidemmalla asuvien sijainti tehoton?

Aina jos kirjoitrta jostain mistä tahansa kokemastaa epäkohdast yritetään henkilökohtaisesti leimata joksikin. On ihan sama missä minä asun tai olen ja voin olla sitä mieltä, että koko Suomea ei kannata pitää asuttuna. Ja syy on se että se on totta, eikä minun asumisella ole sen kanssa mitään tekemistä, koska en ole valittamassa omaa kohtaloani. Tämä asia ei ole kaupunki vastaa maaseutu, vaan pitää ymmärtää missä suhteessa ja missä paikoissa kannattaa savuja pitää. Koko Suomen asuttuna pitäminen tulee paljon rankemmaksi kuin minun kuluni yhteiskunnalle, joten keskitytään mielummin asiaan, eikä henkilöön. Sipilän Juhaa kannatan noin sataprosenttisesti, mutta tässä asiassa kantamme poikkeavat. Sitäkään minulla ei ole näköjään lupa kommentoida jos en asu kaupungin kesustassa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #49

Kysyin tuosta yhdestä mahdollisista (varsn tavallisesta) henkilökohtaisista syystä siksi, että saisin puristettua sinusta ulos haluamani yleisen selityksen sille, miksi sinulle on mahdotonta ajatella, että Suomi jatkaisi eteenpäin nykyisellä väestöjakaumalla. Syy voi olla vapaasti joko yleinen tai henkilökohtainen. En väittänyt, että sinun syysi olisivat henkilökohtaisia, vaan kysyin asiaselitysten lisäksi tuostakin mahdollisuudesta, jotta havahtuisit pohtimaan tuotakin mahdollista selitystä, ja vielä enemmän niitä yleisiä argumentteja.

Sinulla on myös lupa kommentoida, ja itse asiassa yritön painostaa sinua kommentoimaan sitä, mitä syyt ovat. Pelkkä maaseutu vastaan kaupunki, tai minun mielestäni vs. sinun mielestäsi ei vie meitä paljoakaan eteenpäin.

> ... pitää ymmärtää missä suhteessa ja missä paikoissa kannattaa savuja pitää. Koko Suomen asuttuna pitäminen tulee paljon rankemmaksi kuin minun kuluni yhteiskunnalle, joten keskitytään mielummin asiaan, eikä henkilöön.

Minulta jäi vain tuo asia puuttumaan. Mitä siis ovat ne argumentit, joiden perusteella joku voisi väittää, että koko Suomen asuttuna pitäminen (tai nykyisen jakauman säilyttäminen) ei voi toimia?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #54

Jee, saivartelu ei tässä nyt auta. Yrität pyytää minulta perusteluja siihen asiaan miksi mielestäni jne...

No, siksi, että jo nykyinen olotila ei ole koko Suomi asuttuna, eikä ainakaan elinvoimaisena. Eli puheet siitä että pidetään koko Suomi asuttuna ovat jo lähtökohtaisesti valhetta.

Ei Ruotsissakaan kaikki asu kaupungeissa, miksi Suomessa sellainen esitys joka vetoaa perehtymistä siihen missä määrin kannattaa pitää koko Suomi asuttuna tarkoittaisi siis kaupunkien suosimista?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #61

Minun ongelmani on vain se, että en ymmärrä, miksi keskimääräinen pienehkö Suomen kunta ei voisi olla elinvoimainen. Joku uskoo noin, toinen ei, joten pitäisi olla jotain argumentteja, joiden pitävyyttä voisi sitten tarkastella. Nyt jäämme tilanteeseen, jossa toinen sanoo, että pikkukunnat eivät voi olla elinvoimaisia, ja toinen sanoo, että voivat olla.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kukahan meistä tarvitsee ja vaatii enemmän valtion rahaa ja tukea, kasvukeskuksien kerrostaloasukas vai hajasijoitusalueella asuva omavarainen maalaisjuntti.

Kun terveenä olen ollut, niin en ole tarvinnut vielä yhteiskunnan terveyspalvelujakaan. Joka vuotiseen lääkärintarkastukseen olen ajanut Rovaniemelle yksityiseen vastaanottoon sen saman vähän yli 200 km edestakaisin.

En tarvitse joukkoliikennettä. Kävelen ja pyöräilen lähikauppaan. En tarvitse jalkakäytäviä enkä niiden kunnostusta tai puhdistusta. Tontilla on oma kaivo. Jätevedet menee omaan puhdistamoon, jonka joka toinen vuosi puhdistutan omaan laskuun. Siis työllistän.

Minulle ei ole valtion eikä kunnan tarvinnut rakentaa minkäänlaista infraa. Tuo vieressä kulkeva maantie on vanha hevostie ja kärrypolku.

En tarvitse takapihani puhtaanapitoa enkä jätteiden kuljetusta. Kierrätän, kompostoin ja kuljetan omat jätteeni lajiteltuna kaatopaikalle itse. Kukaan kaupunkilainen ei sitä tee.

En tarvitse konserttitaloa en teatteria. Spotifystä kuuntelen Johny Cashin ja Ebony Bucklyn ja muun mieleiseni musiikin. Teatterissa käyn, kun tulee matkaa pääkaupunkiin.

Pärjään myös tarvittaessa ilman sähköä. Jos yhteiskunta yhtäkkiä romahtaisi jostain syystä, en sitä edes huomaisi heti. Toisin kuin joku kerrostalon asukas kasvukeskuksessa, joka tekee kuolemaa, jos sähköt on poikki vähänkin pitemmän aikaa. Vuonna 2015 Euroopassa kuoli yli 40 000 henkilöä kylmään, kun ei ollut varaa maksaa sähkölaskuja.

Olen yhteiskunnalle lähes ilmainen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #105

Samaa voin sanoa, mutta se ei vaikuta siihen ongelmaan josta avasin, eli koko Suomea ei kannata meidän tavalla asuttaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #106

Minäkin asun haja-asutusalueella, enkä tuota paljoakaan kustannuksia yhteskunnalle. Emmekö voisi kolmestaan sopia, että haja-asutusalueella asuminen on ihan halpaa valtiolle? :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #108

Kyllä kyllä mutta voisihan hajalla olevakin olla tiiviimmin hajalla?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #109

Sellainen muutos on tapahtunut, että osa syrjäkyläläisistä on muuttanut kuntakeskuksiin. Ehkä tuo on jo "tiiviimmin hajalla". Kuntakeskuksissa on jo kaikki normaalit peruspalvelut kävelyetäisyydellä. Voit siis asua valintasi mukaan joko peruspalveluiden lähellä tai jossain etäämmällä kuusen kainalossa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Koko Suomea ei voida nykykystannustasolla asuttaa.

Eikö asuminen ole halvempaa Hausjärvellä kuin Helsingissä? Miksi koko Suomea (tai ainakin kaikkia sen kuntakeskuksia) ei voisi pitää asuttuna? Eikö eläkeläisen hoito, virkamiehen työ ja netissä seikkailevan IT-yrittäjän olo ole halvempaa Hausjärvellä kuin Helsingissä?

Entä miten näet tämän keskustelun valossa sen faktan, että Sipilän hallitus suunnittelee ykkösprojektinaan ennätysmäistä toimintojen keskittämistä kunnista maakuntiin?

> Miksi myös kaikki muut maat tuntuvat keskittyvän kasvukeskuksiin?

Luen tuon vihjauksena, että kaikki toiminta kannattaisi keskittää kasvukeskuksiin, ja siksi Ruotsi ja kaikki maailman maat keskittäisivät (tietoisen rationaalisen päätöksen tuloksena). On olemassa monia syitä, miksi talous ja hallinto tapaavat vapaan kilpailun tilassa keskittyä ja monopolisoitua. Jokaisella organisaatiolla on taipumus keskittyä esim. siksi, että jokainen johtaja yrittää kavattaa omaa mahtavuuttaan ja jokainen nousukas pyrkii mahdollisimman lähelle johtoa. Se että kaikki valta keskittyy luonnostaan ei todista, että vallan keskittyminen johtaisi toimivampaan talouteen. Itse asiassa on yleisesti hyväksytty käytäntö jarruttaa liikaa monopolisoitumista.

Heitän tähän yhden viitteen historiaan. Kiina oli jossain historian vaiheessa Eurooppaa kehittyneempi esim. tekniikassa. Miksi Euroopasta kuitenkin tuli se maailmaa dominoiva valloittaja. Yksi keskeinen selitysehdotus on se, että Kiinassa kaikki keskittyi yhden keisarin ympärlle, mutta Eurooppa koostui hajanaisesta joukosta valtioita, jotka sekä kirittivät toisiaan että välillä myös sotivat toisiaan vastaan. Tämän teorian mukaan siis hajanaisuus, paikallisuus ja vaihtoehtojen runsaus oli voittava resepti, ei johtokekuksen suuruus ja keskittäminen.

Sama koskee myös Suomea. On lyhytnäköistä ajatella, että vallan luontainen keskittyminen olisi edullisin ratkaisu. Jotain voi voittaa kuljetusmatkojen lyhyydessä, mutta samalla myös menetetäään paljon, ja altistutaan yksisilmäisyydelle ja ruokitaan johdon uskoa siihen, että johtajat ovat norsunluujakkarallaan muita oikeammassa ja viisaampia, eikä muista (kuten pienemmistä kunnista) ole mihinkään.

Kaikki kasvukeskuskset uskovat olevansa muita fiksumpia ja kauniimpia, mutta todistusaineistoa puuttuu.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Yksi kummallisuus on tullut vastaan Savonlinnassa, josta on Itä-Suomen yliopiston omalla päätöksellä lähdössä opettajankoulutus Joensuuhun. Pääministeri Juha Sipilä on kuitenkin lupaillut nyt rahaa Savonlinnaan, eli en oikein ymmärrä mitä tässä on tapahtumassa. Säästetäänkö tässä lopulta julkisia varoja vai ei?

Tässä juttua aiheesta: http://yle.fi/uutiset/sipila_hallitus_edelleen_val...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vaalikarjalle pitää aina luvata karkkeja, ja syntynyt mediakohu pitää mahdollisuuksien mukaan laannuttaa. Helpoiten tämä käy valtion rahoja tuhlaamalla.

Se ei ehkä tässä kohussa ehkä kinnosta juuri ketään, oliko yliopiston tekemä päätös taloudellinen ja järkevä vai ei. Kohu otti jo omat latunsa, ja niitä seuraillaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Savonlinna on ollut katkolla monta kertaa, eli ei tämä uusi asia ole, mutta aina ne joiden paikkakunnalta palvelu lakkaa ovat harmissaan, vaikka eivät vaadi omien puheidensa mukaan mitään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Markku tuo asia on juuri tämän kertomuksen ytimessä. Itä-Suomen yliopisto laskee että toiminta Savonlinnassa ei kannata, mutta äänestäjät Savonlinnassa ovat yhteydessä pääministeriin joka päättää auttaa miestä mäessä.

Nämä asiat siis ovat samankaltaisia joka paikassa. Kunnissa on lukioita liikaa, mutta niitä ei voida lakkauttaa, ja toisella suupielellä huudetaan, että me emme vaadi mitään jos saamme asua rauhassa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tuo on hyvä kysymys, jota kannattaa hiukan tarkentaa. Faktat lienevät seuraavat:
1. Savonlinnan kampus on huonokuntoinen.
2. Savonlinnassa opiskelijoiden asunnot ovat jo olemassa.
3. Joensuuhun pitänee rakentaa uusia tiloja yliopistolle.
4. Opiskelijoillekin pitää Joensuussa rakentaa uusia asuntoja.

Säästetäänkö siis julkisia varoja siirtämällä toiminnot Joensuuhun vaiko ei?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jos yliopisto omistaa Savonlinnan kampuksen, ehkä se saa lisää rahaa myymällä kampuksen muuhun käyttöön. Ja Joensuussa voi tietenkin ajatella, että opislelijat järjestävät asuntonsa moderniin tapaan itse vapailta markknoilta. Yliopisto voi näin osoittaa tileissään, että sille syntyy selvää säästöä. :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kimurantti kysymys ja siihen kannattaa paneutua, eikä vain heitellä kommentteja tuuleen tyyliin, että pidetään koko Suomi asuttuna, kun siihen pieneenkään kysymykseen ei näytä olevan yksimielisyyttä, niin miten koko Suomen kohtalo voidaan sen kummemmin tutkimatta sinetöidä???

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Yliopistolaman ja leikkausten perusteluna on pidetty nimenomaan laitoksen sirpaloituneisuutta eri puolille valtakuntaa ja täten pieniä yksiköitä, jotka eivät voi nousta kv. huipulle. Yliopistoja on siroteltu nimenomaan aluepoliittisten intressien takia ja Sipiläkin siis haluaisi leikata näitä lopettamalla yksiköitä, kuten Savonlinna. JA perustaa tilalle maakuntahallinollisten pikkuvirkamiesten, kehityspäälliköiden ja innovaatioasiamiesten posteja? Josta toiminnasta itselläkin kokemusta http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17...

Mennee vielä pitkä aika, ennenkuin maakunnissa ymmärretään, että aluepoliittisiin intresseihin pohjaava yliopisto ei voi olla elinvoimainen. Sitä ennen taistellaan vastaan viimeiseen lanttiin asti. Jopa niin, että Sipiläkin joutuu ottamaan vähän takaisin?

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

"Kyllä Suomen hallituksen pääministerin puheet tulisi perustua muuhunkin, kuin omaan tahtoon."

Mielestäni Suomen virallisten puheiden pitäisi edelleen perustua juuri Suomen omaan tahtoon - ei pörssipiirien ja EU:n mielistelyyn.
Onko itsenäisyytemme ja maamme arvo kokonaan kadonnut, ja itse vain iloitsemme tilanteesta kuin Eesau hernekeittolautasestaan?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näin juuri mutta eksytit tuossa pääministerin oman tahdon Suomen omaan tahtoon, joka ei kylläkään ole aina sama asia.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Olen Sipilän kannalla. Koko maa on pidettävä järkevästi asuttuna. Mistä ruoka ja muut vientiin ja itselle tarvittavat tuotteet, jos ei joku ole niitä hommaamassa. Vain sellainen kansa on pitemmän päälle elinkelpoinen joka pystyy itse tuottamaan pääosan tarvitsemistaan hyödykkeistä.

Saattaa olla että Suomenkin osalta on jo paljon menetetty. Uusavuttomuus yleistyy. Elämisen taito häviää.

Öljyvaltiot idässä ovat hyvä esimerkki. Nehän parveilevat nyt muualle kun eivät osaa elää rikkauksiensa kanssa.

Kun tulee seuraava suurempi rysäys, uskon maaseudun ja maaseutukeskusten ihmisten selviävän parhaiten. Omavaraisuus on silloin valttia. Itselleni käy silloin huonosti, sen verran sairaudet jo vaivaa ,mutta onhan tuota elettyä elämää jo takana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Koko maa on pidettävä järkevästi asuttuna.

Tämä lause on aivan eri tarkoitusperäinen kuin pidetään koko maa asuttuna, kuten Sipilä asian ilmaisee.

Tuota järkeä minä tässä haen, jos Sipilä puhuu, että pidetään koko maa järkevästi asuttuna en vastusta.

Se järkevyys kun tarkoittaa että asiaa olisi edes hetki harkittu, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Alsio, odotan edelleen vastaustanne oopperataloista. Kyläkouluista en tainnut juurikaan mainita.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mitä odotat minun vastaavan? Oopperatalo ja kyläkoulut oli laitettu siinä samaan vaakakuppiin esittämään niitä tarpeita joita ihmisillä voi olla. Jos peräänkuulutat oopperaa niin joku toinen on vailla kyläkouluja, ei niitä voi erottaa toisistaan. Palveluja joita kuitenkin kaivataan kylille, vaikka nyt yritättekin toista väittää. Halutaan kylälle joko posti tai kioski, jotta edes joku olisi. Oopperatalo olisikin liian iso vaatimus, joten siitä yritetään tehdä minulle kynnyskysymyksiä, arvasin jo sen kirjoittaessani, eli kutsun sitä rapalan veroiseksi täkyksi.

Aivan sama minulle jos valtiolta vaaditaan rahaa kyläkoululle tai oopperaan, jos sillä ei ole perusteita. Euro on euro menee se oopperan tai koulun lämmittämiseen. Jos kylällä on vajaa miehitys kouluun nähden niin miksi siitä pidetään kynsin hampain kiinni? Aivan samaan tapaan sinne voitaisiin vaatia myös oopperaa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kaupunkilaistuminen on maailmanlaajainen ilmiö ja on jokseenkin mahdotonta kuvitella, että Suomen rahat riittäisivät asuttamaan maan joka kolkan. Aluepolitiikka on on ollut varsinain rahareikä vuosikymmeniä suomalaisille veronmaksajille, maakuntiin sijoitetut tuottamattomiin kohteisiin hukatut rahat olisi tarvittu mm. vientiteollisuuden pohjan laajentamiseen. Kepu, valtapoliittisista syistä, suosii maakuntia ja kauhulla odotan millainen rahareikä uudesta, kaikkienaikojen himmelistä, jota itsehallintoalueeksi kutsutaan suomalaisille veromaksajille oikein tulekaan.

Käyttäjän amgs kuva

Ari, olen tässä aika kepulainen. Minusta kuitenkin tasapaino kaupungin ja maaseudun välillä on hyvä. Kaikille ihmisille kaupunkielämä ei sovi. Ja Suomi, jos jossain on kaunista, se on maaseudulla. Jos ajattelee vaikkapa matkailua, Suomen kaupungit ovat ihan kauniita, varsinkin Tampere, mutta ei ulkomailta tullaan Suomeen turistina katsomaan kaupunkeja. Tänne tullaan etsimään ainutlaatuisia elämyksiä. Hiljaisuus metsän keskellä, suomalainen maaseutuelämä kiehtoo.
Minusta jatkossakin saisi olla Suomen hevosia, kyttöjä ja Suomen lapinkoiria. Harvalla pienellä maalla on sellaisia omia eläimiä, kuten Suomella on ja niitä kasvatetaan maaseudulla. Maaseudulla yhteisöllisyys elää. Tänään menen oman kylän kyläyhdistyksen vuosikokoukseen, johon on tulossa kyläläisiä. Kaupungissa ihminen saattaa olla yksinaisempi kuin metsän keskellä. <3

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ana, sinäkin Brutukseni, eli eihän minun esitys kaada kyyttöjä ja maaseutua mihinkään. Jos vain katsotaan mitä on järkevää pitää elinvoimaisena alueena ei se tarkoita kivikyliä, voi elinvoimainen maaseutukin olla ihanteena kuten minullakin on. Meillä on vain tuota maaseutuakin turhan hajallaan miksi maaseutua ei voisi tiivistää? Mitä älyä on esimerkiksi pitää valtavia välimatkoja eri alueiden välillä? Kyllä sinä Ana olet käsittänyt tahallasi minut väärin jos tarkoitat, että olisin tappamassa maaseutua.

Ei Ruotsissakaan maaseutua ole tapettu, vaikka heillä on hieman eri systeemi kuin meillä. miksi emme voisi kulkea hiukan enemmän Ruotsin mallia kohti? On hurskastelua väittää, että meistä olisi pitämään koko maa asuttuna, kun se ei sitä koskaan ole ollut.

Käyttäjän amgs kuva

Ari, valitettavasti tekstistäsi ja ensimmäisistä kommenteista saa käsityksen, että sanotaan ei maaseudulle. Kiitos siis selvennyksestä. Itse näen sen tasapainona. Onhan maaseudullakin asutuskeskuksia, joissa elämä pyörii mukavasti. Esimerkiksi pieni Pusula -kylä Lohjan pohjoisosissa. Se on elävä kylä.

Suomen autioitunut maaseutu on surullista katsottavaa, mutta en ikinä vaatisi, että jokaisessa kolkassa pitäisi toimia ihan kaikkea. Sen sijaan, jos ihminen tiedostaa muuttavansa metsän keskelle, jossa ei ole palveluja niin miksi hän palveluja vaatisi, mutta hän saisi vapaasti muuttaa kaukaiseen, syrjäiseen maaseutuun, jos hän haluaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #86

- Koko Suomea ei voida nykykustannustasolla asuttaa. Ja onko edes tarpeellista.

Tekstin henki tuossa pääpirteissään, eli missään ei sanota, että kyytöt tai maaseutu tulisi tappaa. Sitäpaitsi eivät keskustalaiset pidä kyyttöjä navetoissaan, sillä niiden pito ei ole kannattavaa. Onhan siinäkin kepu ja maaseutu tehnyt ratkaisunsa, ei koko kyyttökarjaa pidettykään hengissä, vaan muut rodut tulivat ja valtasivat parsipaikat.

Maailma muuttuu ja me muutumme maailman ehdoilla, jos emme osaa laittaa ajoissa kampoihin. Nyt on klisee sanoa, että pidetään koko Suomi asuttuna, kun näivettymistä tapahtuu yhä kiihtyvään tahtiin.

On valheellista pitää tuosta valheesta kiinni, vain saavuttaakseen saman efektin kuin housuun pissiminen. Lämmin vaikutus lakkaa heti kun puhuja sulkee suunsa.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Minä asun maalla ja minä osaltaan hyväksyn sen, että täälä ei ole palveluita samalla tavalla, kuin kaupungissa. Täälä on muita asioita, jotka ovat minulle arvokkaampia, kuin palvelut. Mutta se mikä korpeaa, on korkea verotus. Hyväksyn esim. sen, että niihin verovaroin tuotettuihin palveluihin on matkaa ja joudun käyttämään niistä nauttiakseni omaa autoa. Mutta en sitä, että auton käytöstä joudun maksmaan tulonsiirtoa muille.

Ja se mikä oli Sipilän sanoma, että tulevaisuudessa ei välttämättä tarvitse muuttaa työnperässä, koska digi ja etätyöt, on ainakin omalta osalta jokapäiväistä elämää. Enkä usko, että se on vähenemään päin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ari on oikeassa - ongelma on siinä, että pääministeriä myöten vaietaan haja-asumisen kustannuksista, ja pahimmillaan jopa syötetään pajunköyttä "kilpailuedusta".

Seuraus tästä on se, että vaikka tutkijat toteavat että kalliksi tulee http://www.hs.fi/politiikka/a1461462289885

Ei uskota, ei uskota koska pääministerin totuus on itselle mieluisampi.

Tälläinen valehtelu pitäisi kitkeä politiikasta kokonaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näin juuri halutaan nähdä asiat auvoisina, ja tyrmätä kaikki jotka haluavat hiukankin perusteita asialle.

Tätähän tapahtuu jokaisen poliitikon kohdalla ei ainoastaan pääministerin. Yritetään luoda mahdollisimman kaunis tulevaisuuskuva, vaikka ei aina uskota siihen itsekään.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Haja-asuminen koskee maassamme niin pientä ihmisjoukkoa, että sen kustannukset ovat hyttysen pissaa Itämeressä. Jopa maakuntien Suomessa ihmiset asuvat suurimmaksi osaksi taajamissa ihan kaavoitetuilla alueilla. Tämä tieto taisi tulla melkoisena yllätyksenä nokkaville kaupunkilaisille.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näinhän se Kari on ja siksi on hämmästyttävää, että joku ilkeää sanoa, että koko Suomi on asuttuna.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #93

Nuorgamissa on asutusta, Tuupovaarassa on asutusta, Raippaluodossa on asutusta, Hankoniemellä on asutusta ja jopa Kärsämäellä on asutusta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hyttysen pissaa? 170 miljoonaa vuodessa koulukuljetuksiin:

http://yle.fi/uutiset/kunnat_etsivat_keinoja_vahen...

Extrapoloi tuosta parhaan taitosi mukaan kaikki muut kulut ja olet miljardeissa.

Tosin en tiedä kuinka isoja hyttyset ovat teilläpäin, eli saattaa olla että pissanmitoissa vielä mennään.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #107

Koulukuljetuksia taidetaan järjestää kaikkialla. Jopa Helsingissä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #137

Enpä ole kuullut, että niitä Helsingissä järjestettäisiin. Korkeintaan jotkut voivat saada bussikortin, jos koulumatka on liian pitkä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #138

Sekä bussikortit, linja-autoliput että muut koulukyydit maksavat. Ne maksetaan kunnan omasta budjetista, joten niiden kalleudesta ei ehkä naapurikuntalaisten tarvitse valittaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #140

Juho Laatu, linkkaamastani jutusta:

"Kajaanin kaupungin peruskoululaisista kuljetusoppilaita on 20 prosenttia. Viime vuonna koulukuljetus maksoi kaupungille 1 246 000 euroa eli 1 685 euroa kuljetusoppilasta kohden."

http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/fi... -> Kajaani: Kuilun partaalla

Miksi luulet että kuilun partaalla ollaan? Johtuisiko mahdollisesti haja-asutuksesta?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #152

En tiedä mitä Kajaanissa on tapahtunut. Jutun perusteella olivat töpänneet jossain, mutta aikoivat korjata. Veikkaan että tuo oli esimerkki huonosti järjestetyistä koulukyydeistä, etkä tarkoittanut sitä kuvaukseksi siitä, miten koulukyydit yleensä järjestetään.

En usko että haja-asutus on kovin kuntien kuluja nostava tekijä Suomessa. Joskus lueskelin terveydenhoidon tilastoja (THL, kuntien tarvevakioidut menot), ja huomasin, että Lapissa kustannustaso oli muuhun Suomeen verrattuna hieman koholla. Pitkät etäisyydet ovat yksi mahdollinen selitys tälle hieman kohonneelle kustanustasolle. Muualla Suomessa tuollaista eroa ei ollut havaittavissa. Edullisimmat kunnat olivat pieniä kuntia.

Mikä muuten on suunnittelemasi rakaisu harvaan asutun kunnan koulumenojen suhteen? Vaatisitko ehkä lapsiperheiden muuttoa keskustaan? Vai ehkä kyläkouluja? Tai ehkä kuitenkin jotain muuta. Jos sinulla on mielessä jokin muu yleinen politiikan muutos harvaan asuttujen kuntien varalle, senkin voit kertoa.

Minusta koulukyydeissä ei ole mitään kovin ihmeellistä, sillä aikuistenkin työmatkoihin tuhlataan Suomessa paljon rahaa ja aikaa. Liian pitkä kesto on ehkä suurin mieleeni tuleva mahdollinen ongelma koulumatkoissa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #154

"En usko että haja-asutus on kovin kuntien kuluja nostava tekijä Suomessa."

Kyllä Suomen Kuvalehden jutusta voi laskea selvän korrelaation asukastiheyden ja kunnan elinvoimaisuuden välille.

"Mikä muuten on suunnittelemasi rakaisu harvaan asutun kunnan koulumenojen suhteen? Vaatisitko ehkä lapsiperheiden muuttoa keskustaan? Vai ehkä kyläkouluja? Tai ehkä kuitenkin jotain muuta. Jos sinulla on mielessä jokin muu yleinen politiikan muutos harvaan asuttujen kuntien varalle, senkin voit kertoa."

Lopettaisin koulukyytien järjestämisen niille, jotka muuttavat.

Koulukyydit olivat kuitenkin vain yksi esimerkki haja-asutusten kustannuksista - näitä riittää: http://yle.fi/uutiset/laajakaista_oraville_poliiti...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #155

> Kyllä Suomen Kuvalehden jutusta voi laskea selvän korrelaation asukastiheyden ja kunnan elinvoimaisuuden välille.

Puhuin etäisyyden kuluja nostavan vaikutuksen suuruudesta.

> Lopettaisin koulukyytien järjestämisen niille, jotka muuttavat.

Puolittainen lapsikielto haja-asutusalueille ei kuulosta minusta kovin kivalta. Toimisi varmaankin tehokkaana haja-asutusalueiden tyhjentäjänä, jos sitä tavoittelet.

Sallit ehkä kullekin kunnalle oman päätöksen asiassa, koska koulukyydit kustannetaan kunnan omalla budjetilla. Oiko tuo myös ääni koulumatkojen tukemisen lopettamiseen puolesta (muuttajille) omassa kunnassasi?

> Koulukyydit olivat kuitenkin vain yksi esimerkki haja-asutusten kustannuksista - näitä riittää:

Samanlaista kaupungeissa. Poliitikot osaavat aina silloin tällöin tuhlata rahaa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #159

"Puhuin etäisyyden kuluja nostavan vaikutuksen suuruudesta."

Tästähän on nimenomaan kyse - etäisyydet kasvattavat kuluja, ja pienentävät tuloja. Ensimmäinen koulukyytien jne. kautta, toinen palveluiden käytön vähenemisenä.

"Puolittainen lapsikielto haja-asutusalueille ei kuulosta minusta kovin kivalta. Toimisi varmaankin tehokkaana haja-asutusalueiden tyhjentäjänä, jos sitä tavoittelet."

Pitkällä aikavälillä kyllä - jos haluaa asua kaukana, maksakoot itse siitä aiheutuvat kustannukset.

"Sallit ehkä kullekin kunnalle oman päätöksen asiassa, koska koulukyydit kustannetaan kunnan omalla budjetilla."

Sallin vakavaraisille kunnille tämän päätöksen. Täytyykin blogata tästä, kiitos ideasta.

"Oiko tuo myös ääni koulumatkojen tukemisen lopettamiseen puolesta (muuttajille) omassa kunnassasi?"

Se on ääni minimikustannukset (joukkoliikennelippu) ylittävien matkojen tukemiseen.

"Samanlaista kaupungeissa. Poliitikot osaavat aina silloin tällöin tuhlata rahaa."

Tämä on tietysti totta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #162

Etäisyydet tosiaan voivat nostaa kuluja, mutta väitteeni oli siis, etteivät näytä olevan kovin keskeinen ja kehitystä estävä kuluerä. Kaupungissa ruuhkaisuus, liikenteen hitaus ja parkkimaksut voivat viedä aikaa, rahaa ja hermoja. Kukin valitkoon itselleen helpoimmat riesat.

Se joka haluaa asua kaukana maksaa jo nykyään tästä matkakuluissaan, eli tässä ei ole mitään uutta, vaan ihmiset ovat tähän jo vuosisatojen kuluessa tottuneet.

> Se on ääni minimikustannukset (joukkoliikennelippu) ylittävien matkojen tukemiseen.

Joukkoliikennelippu (+ joukkoliikenteen tukeminen) taitaa olla oman kuntasi tilanne. Ehdotin jo edellä, että jokainen kunta voi vastaavalla tehdä omat päätöksensä siitä mikä on hyväksyttävä taso omien prioriteettiensa mukaan. Valtiovallallakin voi tosin olla mielipide asiaan, koska kuntalaisten koluttaminen on jonkinasteinen pakko, ja koulutus on jokaisen suomalaisen perusoikeus.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #137

Kari Haapakangas, koulukuljetukset ovat eri luvuissa kuin julkisen liput.

Aivan perustellusti voidaan kyllä sanoa, että maksavathan ne HSL:n liputkin, karvan alle 300e per opiskelija per vuosi.

Joka on tosin aika paljon vähemmän kuin Kajaanin kuljetusoppilaiden luku:

"Kajaanin kaupungin peruskoululaisista kuljetusoppilaita on 20 prosenttia. Viime vuonna koulukuljetus maksoi kaupungille 1 246 000 euroa eli 1 685 euroa kuljetusoppilasta kohden. "

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #153

Koulukuljetukset tosin ovat kylien ja haja-asutusalueen viimeinen julkisen liikenteen muoto. Ja kyllä, myös työmatkaliikenteelle koulukuljetukset ovat arvokkaita (erityisesti ammattikoululaisten ja lukiolaisten kulkeminen pitää monet työmatkavuorotkin kannattavina. Nimimerkillä kokemusta on).

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #161

Eräälainen viimeinen tehohengitys siis - 50 vuodessa koululaiset loppuvat haja-asutusalueilta,tätä kehitystä ei voine pysäyttää.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tää nyt on tämmöstä hiuksien halkomista Sipilän sanoista, aika paljon enemmän olisi tullut meteliä, jos olisi sanonut, että koko Suomea emme pysty pitämään asuttuna.

Sipilä on poliitikko, ja poliitikot puhuvat niin, että äänestäjät antavat taas äänensä.

Pääministerikin on puoluejohtaja ja poliitikko, sen mukaiset on puheet.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mutta veli hyvä noinhan se pääministerin juuri pitäisikin sanoa, siitä huolimatta, että tulisi keskustelua, tai juuri siksi.

Keskusteluahan tämä asia kaipaakin, kun kannat ovat niin luutuneita. Ollaan joka tappamassa maaseutu tai sitten tapetaan kaupungit, eikä nähdä että siinä vaälissä on paljon tilaa järkeville vaihtoehdoille.

Esitin tuolla ylempänä, että rakennetaan uusi ideologia pääradan ympärille ja sitten katsotaa mitä sateliittikaupunkeja ja maaseutualueita tarvitaan sen lisäksi. Silloin ei tarvita tappaa ketään vaan kaikki voittavat pitkässä juoksussa.

Annetaan siirtymäaikaa riittävästi, että ketään ei väkisin tarvitse kotoaan ajaa, mutta aloitetaan kuitenkin muutos jo tänään, eikä yritetä valehdella itsellemme.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Et vieläkään kertonut, miksi joku kunta pitäisi tappaa, etkä sitä, miksi joku pitäisi ajaa kotoaan. Pliis, vähän jotain argumettejakin peliin. Se ei riitä, että joku ei kuulemma ole elinvoimainen. Pitäisi olla jokin ymmärrys siitä, miksi joku kunta ei ole elinvoimainen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #76

Enhän ole sanonut että pitää tappaa, vaan että pitää nyt miettiä mitkä kunnat tai alueet joutavat näivettyä. Siirtymäaikaa on annettava niin, että kenenkään ei tarvitse kotoaan pakolla lähteä, mutta kun luonnollinen noutaja tulee loppuu myös kylän loru tai kaupungin jos niin päätetään.

Tätähän jo tehdään kaiken aikaa hiljaisesti ja sitten puhutaan, että halutaan pitää koko Suomi asuttuna. Tämän valheen haluan vain ampua alas en muuta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #77

Tuosta olen samaa mieltä sen kanssa, että jos ei tehdä mitään (= nykyinen kaupungistava politiikka jatkuu), näivettymistä todennäköisesti tapahtuu. Sitä johtopäätöstä en tuosta voi vetää, että Suomen asuttuna pitäminen olisi jossain mielessä "valhe", tai että Suomen asuttuna pitäminen olisi mahdotonta tai tulisi liian kalliiksi. En vieläkään ymmärrä, mikä tekijä Suomen nykyisessä asukasjakaumassa ja siihen liittyvässä taloudessa on sinun mielestäsi mahdotonta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #79

Eihän se mahdotonta ole, olemmehan eläneet näin vuosia ja taas vuosikymmeniä. Mutta jos halutaan katsella hiukan pelikentän laidalta tätä menoa, se näyttää hyvinkin koomiselta.

Otetaan vaikkapa mikä tahansa maakunta tarkasteluun niin sieltä löytyy paikkoja joihin ei ehkä kannattaisi enää talvella tietä aurata, eikä kesällä soratietä sorittaa.

No jos sitten sanotaan pääministerin suulla, että kyllä ne takamaatkin digitalisaation turvin voidaan asuttuna pitää, niin onko kyseessä valhe vai tapa vain saada asiat lutvitumaan niin, että kukaan ei välitä mitä siellä oikeasti tapahtuu?

Nythän on niin, että Rääkkylä painiskelee talousvaikeuksissa, mutta kukaan ei huoli siitä edes kuntaliitoskumppaniksi, koska Rääkkylän pitäminen siinä kunnossa jossa se nyt on maksaa, ja jos sitä kehittää maksaa se vieläkin enemmän.

Jos kuvitellaan, että lopetetaan Rääkkylä, niin sinne jäävät vain he jotka eivät vaadi terveyspalveluja tai muitakaan palveluja, kun voivat ajaa hurauttaa ostamaan palvelunsa joko Kiteeltä tai Joensuusta. Jo sadan vuoden päästä kukaan ei enää muistaisi koko Rääkkylän olemassa oloa, eikä sitä osattaisi kaivata.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #82

Nuo syrjäisiin paikkoihin vievät tiet ovatkin yleensä yksityisiä, ja ihmiset auraavat ja sorastavat tiensä itse. SIinä ei pitäisi olla moittimista, jos niin haluavat tehdä.

Digitalisaatiota ei tarvitse ainakaan vältellä maakunnissa. Pieniä tottavia digipajoja on jo siellä täällä siinä missä tuottavia konepajojakin. Tietyn tyyppiset digiyritykset pyörivät yhtä hyvin maalla kuin kaupungissa, ja tietenkin pienemmin yleiskuluin. Aika näyttää mikä menestyy. Ei pidä maalailla onnetontakaan tulevaisuutta, kun mahdolisuuksia on selvästi olemassa. Toteuttakaamme se onnellisempi vaihtoehto joka paikassa.

Rääkkylän tilannetta en tunne. Ehkä sillä on liikaa velkoja. Jos kunnanisät ovat ottaneet liikaa velkaa, se on huonon taloudenpidon merkki, mutta ei merkki siitä, etteivätkö Rääkkylän tapaiset kunnat voisivat pärjätä. Suomessa on paljon myös vähävelkaisia pikkukuntia. Ehkä ne ovat luontevampi esimerkki toimivasta pienestä kunnasta kuin Rääkkylä. Ei kaikkia kaupunkejakaan arvostella Karkkilan tilanteen perusteella.

Rääkkyläläiset muistavat Rääkkylän hyvin. Sillä ei ole merkitystä, muistavatko helsinkiläiset vai eivät. Rääkkylän vanhusten hoitaminen ei liene kalliimpaa Rääkkylän nimellä kuin Joensuun nimellä. Asiointi kaupungeissa on luonnollista, ei häpeällistä tai vika. Helsinkikin ostaa appelsininsa ulkomailta, eikä ole silti elinkelvoton. Ja olet kai itsekin jostain syystä valinnut asunpaikkasi hieman kauempaa joistain palveluista. Maalaisuudessa on omat etunsa, kaupunkilaisuudessa omansa. Annetaan molempien kukkia.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #77

Kuulostaa hienolta, viisaalta ja jopa armeliaalta, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Tehdäänkö päätös tiettyjen kuntien "armokuolemasta"? Hieno julkilausuma, joka käytännössä kumisee tyhjyyttään. Vai asetetaanko näihin kuntiin, miten ne sitten valitaankaan, muuttokielto (siis saapuva, poismuuttoa varmaan kannustettaisiin)? Mutta jos ketään ei pakoteta, niin kait ne sinne kuolemaan jätetyt vanhukset kuitenkin ansaitsevat inhimmilliset palvelut, edes minimaaliset terveyspalvelut, kulkukelpoiset tiet, toimivan pelastustoimen, jopa satunnaisen poliisipartion vierailun. Nämä taas tarvitsevat työntekijöitä, joilla on paha tapa saada lapsia, jotka tarvitsevat päiväkodit, koulut, neuvolat... Mutta hetkinen. Siinähän meillä on ihan tavallinen suomalainen kunta kasassa.

Eli ne näivettymään jätetyt kunnat tuottavat yhteiskunnalle säästöjä... niin, miten? Ellei näivettyjiltä viedä yhteiskunnan palveluita, ei tule säästöjäkään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #85

Kaikea tätä tapahtuu kaiken aikaa, eli väki muuttaa kasvukeskuksiin ja eläkeläiset muuttavat lähemmäksi palveluja. Siksi on väärin sanao, että me pidämme koko Suomen asuttuna, kun näin ei ole. Minä haluan vain, että sanotaan rehellisesti se mitä tehdään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #87

Se että jotain tapahtuu ei tarkoita, että olisi toivottavaa tai välttämätöntä että näin tapahtuu. Moni vanhus asuisi mielellään syrjäkylän mökissään, mutta terveyden heikentyessä on pakko muuttaa vanhustentaloon (ja ehkä jo vähän ennen sitä, ehkä ajokortista luopumisen yhteydessä, kaupan vieressä olevaan, huoltoyhtiön kunnossa pitämään taloon).

Moni pikkumökkiläinen on muuttanut vapaaehtoisestikin kuntakeskustaan - usein ehkä pienviljelystä luovuttuaan, muihin ammatteihin siirryttyään. Tästä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, että haluaisivat jättää nykyiset kotinsakin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Pääministerikin on puoluejohtaja ja poliitikko, sen mukaiset on puheet.

Meneekö nyt puolueen etu koko Suomen edelle?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Puhe oli pidetty Keskustaväelle, se kertoo sisällöstä kaiken.

Ei kannata vetää niin suuria johtopäätöksiä tällaisesta poliittsesta oman väen hyväilypuheesta, kyllä se totuuss tässä asiassa menee omaa vauhtiaan eteenpäin, ei sitä kasvukeskuksiin liikkumista pidä mitenkään suunnitella, ihmiset liikkuvat luontaisesti oman hyvinvoinnin mukaan.

Se että palveluiden menettämisestä huudetaan, niin saahan tuuleen huutaa, ei mitään merkitystä.

Täällä somemaailmassa sitten voi kauhistella kehitystä, ja jos asiaa kasvokkain Sipilältä kysyt, vastaus on lohdutteleva, niinhän sitä pipin saanutta lastakin paijataan. Paha totuus tulee pikkuhiljaa, sillävälin pidetään puheilla tietty kansanosa hyvässä uskossa.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Tämä joillekin muodiksi lasahtanut kaupunki-chetoissa tuuskaaminen on selkeää Matti Bergströmin surkuhupaisen ennusteen muuttumista todeksi. Aivotutkimuksen huippuprofessori ennusti aikoinaan millaisten erilaisten yhteiskuntien ja trendien kautta tulevaisuuteen kuljetaan.

Oli osaamisen, tekniikan, sosiaalisuuden, tiedon jne yhteiskuntia.
Bergström'in mielestä Suomi on hivuttautumassa arvotyhjiö-yhteiskunnaksi.
Nykyään voidaan hyvin todeta miehen olleen valitettavan oikeassa.

Hyvinvointimme on syöksykierteessä ja arvoinvaliidit täyttävät yhä sankemmin joukoin vallitsevaa arvotyhjiöyhteiskuntaa .
Kaupungistuminen ja vielä aidosti maalla eläviä nämä arvoinvaliidit paimentavat ihmisiä pois luonnon rikkauksien keskeltä ahdistavaan kaupungin chettoihin potkittavakseen.

Onneksi hallitus ja Sipilä tolkun ihmisten kanssa ovat oikealla asialla Suomen nostamisesta suosta, kehittäen valtakuntaa yhteisölliseen hyvinvoivaan ratkaisuun.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jokaisella on oikeus olla myös väärässä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kun määritellään vielä hieman tarkemmin, mitä se kokonaisuudessaan tarkoittaa, Suomi on pakko pitää asuttuna ja elinvoimaisena. Kuka vastaa miljardien arvoisen kiineistömassojen ym. omaisuuden, koulujen, paikalliskulttuurin alasajosta poliittisesti toteutettuna ? En tarkoita perähikän syrjäntaustaa. ( Syrjäntausta on muuten lähellä Lammia )
Tässä mielessä olen kuten Ana Maria keskustalainen.

Käyttäjän amgs kuva

Eikä voi vaatia, että perhe, joka hoitaa kanoja, possuja, lehmiä, hevosia, ym. ei saisi tehdä lapsia, koska niitä lapsia pitää lähettää kouluun ja koulu maksaa yhteiskunnalle. Mikä maaseutuelämä sellainen olisi. Kiinassa se onnistuisi, mutta ei minusta Suomessa. Ymmärrä jotenkin Aria, mutta teksti oli aika jyrkä maaseutukielteinen. Yhteisestä pullasta ja yhteisistä rusinoista olen samaa mieltä, mutta maaseudun mahdollisuudet ja tulevaisuus on meidän yhteinen asia eikä vain keskustalaisten. Toistaiseksi näyttää siltä, että keskustalaiset ovat ottaneet maaseudun tulevaisuus omana asiana enkä moitti heitä siitä. Hyvä, että edes joku sen tekee.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sanohan Ana missä tekstissäni sanotaan, että maaseutu tulee lopettaa. Sanonpahan vain, että pitää katsoa mitä pidetään ja mikä annetaan näivettyä. Yhtä hyvin Helsinki voidaan näivettää tekstini perusteella.

Kyllä se on nyt jokaisen omassa päässä tuo määritelmä maaseudun tuhoamisesta, se ei ole minun tekstistäni tullutta tietoa.

Luetaan tekstiä ja ymmärretään se niin kuin itseä huvittaa, näinhän se pirukin Raamattua lukee.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hei ei kukaan väitä, etteikö siellä olisi kiintistömassaa, mutta kuka pitää niitä kunnossa se kun maksaa yhtälailla ja jatkuu vuodesta toiseen. Jossakin vaihessa se katko tulee kuitenkin, miksi pitkittää tuskaa?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Mikä ihmeen tuska? Kaupungissahan ihmiset tuskissaan ovat, kun joutuvat asumaan kanikopeissa kivierämaassa. :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #94

Tuskaa on niin monta sorttia.

Matti Korhonen

Aikakausi on muuttumassa selkeästi digitalisaation kehittymisen ja kehittämisen kautta.
Jopa Kiinassa työkulttuuri on muutoksessa, missä uusi rajat ylittävä työ tunnetaan nimellä virtual migration, virtuaalinen maastamuutto.
Työtä voidaan tehdä internetin kautta missä tahansa yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille niin sanottuna nettikeikkatyönä välityspalvelun kautta. Välttämättä ei tarvitse ängetä työmatkaliikenneruuhkiin ja asua seinä seinässä naapureitaan tuntematta, kun voi nauttia luonnonkauniista,rauhoittavasta ympäristöstä ja vielä ekologisesti ilman hiilenmustia jalanjälkiä. Silti voi olla internetin tuomin mahdollisuuksin yhteydessä minne tahansa.

Samoin teollisuuden prosessien ohjaus ja huolto, laite- ja menetelmäsuunnittelu, ohjelmointi kirjanpito, taloushallinto, tms. voi tapahtua tuotantolaitosten ulkopuolelta. Työmatkaliikennekin alkaa olla vanhanaikaista. Oikeastaan vain kiinteään vuorovaikutukseen liittyvät työt kuten terveydenhoito, päivähoito ja peruskoulu edellyttävät yhteisen tilan käyttöä.
Peruskoulua seuraavissa asteissa voidaan jo osa opetuksesta korvata etäopetuksena nykyisin, puhumattakaan tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Kehitykselle selkänojaa antaa myös Suomen hallitusohjelman yksi kärkihankkeista; julkisten palvelujen digitalisointi. Siinä hallinnon toimintatavat uudistetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi.
Liiketoiminnan kannalta hallitus on sitoutunut edesauttamaan innovaatio- ja palvelualustojen luomista ja kehittämistä, jotka ovat edellytys uusille liiketoimintaideoille.

Käyttäjän amgs kuva

Mutta mitä kehitys se on, että ihmisiä pakotetaan siirtymään kaupunkeihin, koska maaseutua tyhjennetään? "Kehittyneissä" maissa trendi on ollut sellainen.
Edelleen pidän ajatuksesta kiinni, että hyvin moni ihminen voisi olla onnellinen maaseudulla toisin kuin kaupungissa.

Olen käynyt kehitysmaiden syrjäseudun kylissä, joissa on kaikkea terveydenhoidosta lukioon. Toki osa palveluista on kuntien ja valtion kustantamana ja osa toimii yksityispalveluina. Silloin ei ihmisten tarvitse lähteä ajelemaan pitkiä matkoja ja kun näin tapatuu, kylissä tarvitaan monenlaisia palveluja ja kyläläiset ovat tyytyväisiä ja terveinä, koska autojen tai bussien istumisen sijasta, he joutuvat joka päivää patikoimaan ja samalla tavataan muita kyläläisi. Pidän heitä hyvin kehittyneinä vaikka kehitysmaalaisia heitä kutsutaan.

Varmasti joku sanoo, että haaveilen, mutta kuten jo ensimmäisessä kommentissa sanoin Pusulassa on kyläläisten kehittämiä palveluja, on ruokakauppoja, hautaustoimisto, rautakauppa, bensa-asema, joka on kuin kylän sydän, jne. Sellaista kylää on iloa nähdä.

Jari-Matti Mäkelä

Melko ihmiskeskeinen kommentti. Oletko miettinyt, että ihmiset tuhoavat olemassaolollaan luontoa. Pienempi levittäytyminen auttaisi luontoa selviämään ihmisen kuormalta ja vahingolta. Mikä oikeus maalaisjunteilla on aiheuttaa kärsimystä muille eläimille? Sitä voi pienessä humanistisessa päässä miettiä, mihin perustuu ihmisen oikeus hallita koko maapalloa. Vinkki: silmittömään väkivaltaan muita lajeja kohtaan. Minkä tahansa eläimen tappamisesta selviää pienillä sakoilla, kun ihmisen suunniteltu tappaminen on aina vankilakeikka. Jos eläin tappaa ihmisen, on monella elämänkoululaisella kova halu tappaa koko kyseisen eläimen populaatio lähialueilta.

Maalla Suomessa pidetään kissojakin vapaana ja leikkaamattomina, kun umpimieliset juntit kuvittelevat maalaiskissan selviävän omillaan ja vielä ylpeilevät sillä. Susien kanssa ollaan todella herkässä liipasinsormen kanssa. Suomessa ei joidenkin takapajuisimpien mukaan saisi olla yhtään sutta tai saimaannorppaa elossa, vaikka ihmiset kaupungistuvat kovaa tahtia ja muuttavat kauemmas metsistä. Monissa pikkukunnissa 100 ihmistä muuttaa pois vuosittain ja jäljelle jäävien ego vaan kasvaa ja susia mahtuu entistä vähemmän alueelle.

Kaupungissa on useita syitä, miksi jalanjälki on pienempi. Otetaan esimerkiksi sitten asfaltin määrä neliömetreinä per asukas, sähkölinjojen pituus per ihminen, nettijohtojen pituus, etäisyydet kauppaan ja sitä kautta tarve saastuttaa autollaan. Suomessa parkkipaikkojen määrä ja koko kasvaa suhteellisesti sitä isommaksi, mitä vähemmän kaupassa käy ihmisiä. Siinä missä 200 000 asukkaan kaupungilla on ison kirjaston läheisyydessä 20 parkkipaikkaa, 2000 asukkaan kunnalla voi olla pienen vieressä 10. Postin jakelutahti on hyvä esimerkki asiasta, joka on ihan erilaista isoissa kaupungeissa. Esim. jenkeissä Amazon kykenee välittämään paketit saman päivän aikana, jopa parissa tunnissa. Suomessa "maalle" kestää monta päivää, jopa lähemmäs viikon. Varsinkin nyt kun pilvipalvelut ovat muotia, Suomen takapajuiset adsl-linjat ja 3g:t eivät up-kaistan takia riitä nykyaikaiseen työskentelyyn kilpailukykyisesti.

Suomi on siitä onnekas maa, että täällä olisi varaa rakentaa miten lystää. Ei ole pakko rakentaa 10 miljoonan jättikaupunkeja ja 100-kerroksisia kerrostaloja. Ei täällä edes riittäisi ihmisiä siihen. Kaupunki voisi Suomessa olla hyvin myös pienomakotitaloja. Lapsilukukin huomioiden pienet asumukset olisivat järkeviä. Ihmiset kuitenkin haluavat valtavia 300 neliön lukaaleja ja pari hehtaaria pihaa. Mielellään mahdollisimman kaukaa, ettei vaan monen kilometrin säteellä asu kukaan.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Ehkä kannattaisi todeta tosiasiat eli jo nyt Tuusulassa siis 30 km Helsingistä evätään rakennuslupa jos kouluun on matkaa yli 3 kilometriä. Kyläkoulun merkitys on siis aika suuri, jos etäisyys kouluun otetaan rakennusluvan perusteeksi.
- Toinen ikävä asia on kunnallistekniikka. Rakennuslupa halutaan kytkeä kunnallistekniikkaan, vaikka moni pystyisi rakentamaan paremmin ja halvemmin ilman kunnallistekniikkaa. Jätöksiä ei ole pakko johtaa mereen vaan niitä voi käsitellä ja kompostoida pienemmissäkin erissä ja hyödyntää ravinteet.

- Kolmas ikävä asia jolla ohjataan rakentaista on terveydenhoito. Miten voidaan asetuksella estää Tuusulan keskustaajaman kokoista asutuskeskittymää hoitamasta terveyskeskuspäivystystä? Asukkaita on 20 000. Kuinka iso pitää terveyskeskuksen väestöpohjan olla? Näillä päätöksillä ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa, mutta niitä käytetään asutuksen pakko-ohjailun ja keskittämisen työkaluina.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Erikoista on yhteiskunnallinen keskustelu. Monet samat henkilöt, jotka toteavat ääni väristen, että kehitysmaista tulevaan kansainvaellukseen ym. kehitysmaamoraalianeisiin "meillä on varaa, Suomi on rikas maa", vieläpä ilman mitään kustannuksien ylärajaa, todistavat tässä väkevästi, että Suomella ei ole varaa haja-asutusalueiden peruspalveluihin. Miten niin? "Suomi on rikas maa, meillä on varaa"!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Varaa on, mutta onko se järkevää?

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola

Halutaanko rahat syytää tundramaatalouteen vai käytetäänkö rahat pohjoisen järkevään kehittämiseen, siitä tässä on kysymys. Pohjoisen maatalouden tukeminen aiheuttaa suuria vaikeuksia etelän maataloudelle mm. ylituotanto.

Pelkkä maidon pohjoinen kansallinen tuotantotuki on jopa suurempi kuin mitä keski-eurooppalainen tuottaja saa maidostaan kaikkiaan. Päälle vielä muut tuet.

Ei järjen häivää tämänkaltaisessa "asuttamisessa".

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/S...

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola

MTK/keskustalaista maatalouspolitiikkaa: kannattavinta maatalous on Pohjois-Lapissa, huonointa Etelä-Suomessa (AB-tukialue).

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustoh...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Koko maan" asuttuna pitäminen edellyttää paljon suurempaa väestöpohjaa näin laajalla maantieteellisellä alueella, jos halutaan elää modernissa maailmassa. Itse asiassa Suomessa pitäisi asua noin 50 miljoonaa ihmistä ennen kuin voitaisiin vakavasti puhua koko maan asuttuna pitämisestä. Silloinkin väestön tiheys olisi edelleen pienempi kuin Saksassa, Englannissa, Hollannissa, Italiassa j.n.e.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Naapuriin voisi olla enemmänkin matkaa kuin nykyiset muutama sata metriä, niin olisi mukavampi asua ja asuttaa koko maata. Helsinkiläisten pysyminen Helsingissä auttaa tätä mukavaa asumista mukavasti. :-)

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola

Kaikki väitteet pohjoisen maidontuottajien taloudellisista vaikeuksista traktorimarsseineen on vain härskiä MTK/kepun valhepropagandaa, tilastojen mukaan heidän tuotantonsa on kaikkein kannattavinta, vääristyneen tukipolitiikan seurauksena. Ainoastaan hullunlailla investoineet ovat vaikeuksissa säkökatkoineen ym.

Etelä-Suomen kotieläintalous on ajettu alas jo lähes kokonaan.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustoh...

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ensinnäkin, tilastot laahaavat aina jäljessä.
Toiseksi, kannattavaa tai ei, niin kenen talous kestäisi, jos kolmasosa tai puolet palkasta maksettaisiin sitten joskus, koska palkanmaksun tietokonejärjestelmissä on häikkää.
Kolmanneksi, jos ensimmäinen tuottaa 10 pinnaa tappiota ja toinen 20 pinnaa, niin onhan ensimmäinen paljon kannatavampaa kuin toinen.
Neljänneksi, aika epätoivoista yrittää ajaa vilja-Suomen ja maito-Suomen viljelijöitä vastakkain.

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola

Sipilän mukaan Ruåtsi keskittää, Suomi hajasijoittaa.

Siinä Sipilä kertoi syyn sille, miksi Ruåtsilla menee hyvin ja Suomi rämpii syvällä suossa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Voip olla mutta ei ole ainoa syy.

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola

Suomalainen veronmaksaja kustantaa MTK/keskustalaisen "aluepolitiikan":

http://www.ts.fi/static/content/file_5_85566_k8556...

Kallista maitoa Pohjois-Suomesta,

http://maatilanpellervo.fi/2014/06/05/yksi-harvois...

Lapissa rakennetaan uusia navetoita, Etelä-Suomessa naulataan viimeisiäkin ovia kiinni, "kiitos" MTK/kepun aluepoliittisen maatalouden.

MTK:n pj on maidontuottaja Lapista, Simosta, MTK-nuorten pj on maidontuottajaemäntä Lapista, Yli-Torniosta.

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola

Sipilöintiä. Rata on jo suljettu ja osin purettukin. Ei ihme, jos Suomen talous on kuralla, kun päättäjät ovat tämän tasoisia:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vehvilaisen-kall...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Vehviläisen päätös perustui SDP:läisen ministeri Luhtasen aikana tehtyyn selvitystyöhön, jonka mukaan Huutokosken radalla on erityisen paljon kasvupotentiaalia (s. 37 ja 74).
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rhk_...
http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallituk...

Kasvupotentiaali ei toteutunut ainakin osittain siitä syystä, että VR on tehnyt mitä itse haluaa eivätkä mitä asiakkaat haluavat. Nyt kun rata on poikki, junia ei varmasti kulje, vaikka vaihtoehtojakin alkaisi olla. Eipä ole järkevää sekään.
http://www.fenniarail.fi/

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola

Eipä taidettu kysyä asiakkailta mitään, esim. metsäteollisuus ilmoitti jo hyvissä ajoin etukäteen ennen radan peruskorjausta, että se ei rataa käytä.

Jokainen vähänkin puukuljetuksista tietävä ymmärtää, että ei ole mitään järkeä kuskata puut rautatieasemalle, purkaa autosta ja lastata junavaunuun...määräasemalla toisinpäin; kun rekka voi ajaa kuormansa suoraan tehtaalle ilman puliveivauksia siinä välissä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #145

Kommenttien antajia ei ole mainittu, mutta läsnä olleet metsäteollisuuden edustajat eivät ole vastustaneet radan perusparantamista. (s. 4 - 8).
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rhk_...

Toisessa kappaleessa mainitsemiasi "puliveivauksia" tehdään laajamittaisesti koko ajan rataverkollamme (tosin niin, että kumipyöräosuus on vain alkupäässä). Käytäntö toimii siis juuri päinvastoin kuin ymmärryksesi.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola Vastaus kommenttiin #149

Metsäteollisuuden asia ei ole valvoa eikä päättää sitä, mitä valtio tekee ratojensa kanssa.

Metsäteollisuus tekee, kuten oikein onkin, päätöksensä omat tarpeensa lähtökohtanaan, valtio päättää, minne ratojansa vetelee-

Huutokosken rata on vain yksi esimerkki kepulaisesta verorahojen tuhlauksesta, puhtaasti puoluepoliittisista syistä.

Parhaillaan on menossa todella suuri hölmöntölväys, maatalouden siirto pohjoiseen. Tilastojen mukaan maatalouden kannattavuuskerroin on korkein Keski- ja Pohjois-Lapissa, heikoin Etelä-Suomessa. Kepu on onnistunut puliveivaamaan tämänkin elinkeinon päälaelleen. MTK/kepu on onnistunut vyöryttämään propagandamyllyllään uskomuksen mm. että pohjoisen maidontuotanto on vaikeuksissa, sinne pitää saada lisää tukia. Tilastojen mukaan maidontuotanto on pärjännyt kaikkein parhaiten ja nimenomaan suurten kansallisten tukien vuoksi. Ainoastaan hullunlailla velkarahalla investoineet ovat vaikeuksissa.

MTK+kepu ovat tämän maan tuho!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #160

Metsäteollisuuden asia on valvoa etuansa, ja se oli muun muassa Huutokosken radan perusparantaminen. Eikä tuossa ratoja vedelty vaan harkittiin, mitä tehdä jo kertaalleen rakennetulla radalla.

Ja kuten jo sanoin, radan perusparantamista puoltava selvitystyö tehtiin SDP:läisen liikenneministerin virkakaudella. Keskustan ministeri teki päätöksensä sen perusteella.

Oma kommenttisi kuulostaakin lähinnä faktoista riippumattomalta puoluepoliittiselta julistukselta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola Vastaus kommenttiin #165

Metsäteollisuus ilmoitti ennen radan kunnostusta, että se ei rataa tarvitse eikä käytä. Silti Vehviläinen päätti peruskorjata radan, puhtaasti aluepoliittisena tekona.

Muistan hyvin, kun asiasta käytiin keskustelua Vehviläisen ministerikauden alussa.

Faktaa!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #166

No verifioipas sitten se faktasi.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Alsio, on tietenkin oiva veto selitellä oopperatalon ja kyläkoulun vaatimisen Rapalan veroiseksi täkyksi. Ette näköjään ymmärtänyt, että kommentointini ja kysymykseni oopperataloon oli myöskin vastaava. Se taisi osua maaliinsa. Minun ei tarvitse enempää selitellä.

Käyttäjän MarkkuKesola kuva
Markku Kesola

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074022426/Pohjoi...

Tämmöistähän tämä MTK/kepulainen maatalouspolitiikka on ollut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset