Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Sisäinen revalvaatio

Oletetaan, että devalvaatio ratkaisee ongelmamme, mutta se on vain hokema. Puhutaan devalvaatiosta, sisäisestä devalvaatiosta ja kuvitellaan niiden olevan ainoat ratkaisut. Toki ne niitäkin ovat, jos ei äly ylemmäksi riitä.

Jos rahan arvon alentaminen korjaisi rakenteellisia ongelmia, se olisikin mainio ratkaisu. Jos rakenteita ei korjata samalla kun devalvoidaan antaa devalvaatio hetkellisen helpotuksen, mutta rakenteiden virheellisyys tuo ongelman takaisin ja sitä on jälleen korjattava devalvaatiolla.

Keynesiläisyydessä tulisi säästää nousukaudella, jotta olisi vara elvyttää taantumassa, nyt säästöjä ei ole, niin mistäs elvistelet. On siis aika ottaa härkää sarvista ja korjata rakenteet. Great moderation jää nyt valitettavasti tekemättä, velkaelvytys olisi ainut mahdollisuus, mutta senkin aika on ajanut jo ohitse. Ne harjoitteet joita Jyrki Kataisen hallitus teki elvytyksen alueella jäivät riittämättömiksi. Ja tämän lisäksi Alexander Stubbin varaan jäi sen tynkähallituksen muutkin toimet.

Me emme siis elvytä työttömyyttä alas, koska siihen ei ole enää varaa, se olisi pitänyt tehdä niillä miljardeilla joita otimme syömävelaksi.

Yhdysvallat ovat tehneet vuoden 2008 jälkeen markkinoille uutta rahaa, kun korkojen laskuun ei ollut enää varaa, ne kun olivat jo tapissa. Nyrkkisääntönä noin 7% lisäys uusia dollareita toi noin 3 prosentin kasvun. Seuraavaksi tuo suhde ei enää toimi, vaan suhde muuttuu aina vain kituliaammaksi, kunnes koittaa aika, että koko kansantalous on kokonaan painettua rahaa.

Tähän samaan tilanteeseen johtaa usein tehdyt peräkkäiset devalvoinnit, se johtaa siihen että joku maksaa kokonaisuudessaan bruttokansantuotteen, joten mikä äly siinä on. Aivan hyvin voimme alkaa tehdä talkoilla tavaroita ja valtio maksaa vain elantomme.

Keynes ja Phillipsin käyrä ei tunne ilmiötä nimeltä stagflaatio, koska sen ei ole mahdollista tulla eikä kehittyä missään olosuhteissa, mutta näin se vain tuli 1970-luvulla todeksi. Silloin nousi Paul Krugman ylös ja sanoi, että Keynes on oikeassa, vain naurettavan naiiviin Phillipsin käyrään ei voi luottaa. Me olemme oikeassa, vaikka opetuskuviomme on väärä.

Stagflaatio johtuu pysähtyneisyydestä ja inflaation väkinäisestä hallitsemisesta, joka johtaa tilanteeseen, jossa Phillipsin käyräkin heittää häränpyllyä. Silloin ei auta devalvaatio tai elvytys, koska niiden keinot eivät riitä rakenteiden vääristymien korjaamiseen.

Vaikka valehtelemme itsellemme mitä hyvänsä välttääksemme rakenteisiin menemisen, niin sinne vain on mentävä. Alimmainen porras saa liian vähän hynää käteensä, eikä sitä voi sisäisen devalvaation keinoin enää sieltä vähentää. Ulkoista devalvaatiota ei myöskään kannata harkita, koska se ei tuo ongelmaan kuin korkeintaan nopean nousun, mutta sitten olemme kohta taas taantumassa.

Jokaiseen lamaan on joku tie aina löytynyt, mutta useimmiten syy ja lääke on ollut jotain muuta kuin patenttilääke. Korjausliikkeitä on tehty devalvaatioilla, mutta lääke se ei missään tapauksessa ole ollut.
Nyt pitää puhua sisäisen devalvaation sijaan sisäisestä revalvaatiosta, että ostovoima nousee ja liike-elämä vilkastuu. Rahalla tulee saada enemmän. Valtio voisi rahoittaa tätä revalvaatiota alentamalla kulutusveroa, eli ALV:n lasku Saksan tasolle antaisi meille saman euron ostoarvon kuin saksalaisilla on.

Millä tämä verotappio sitten korvattaisiin? Sehän olisi noin nopeasti laskien 3-4 miljardia. Me olemme kuitenkin ottaneet syömävelkaa kaksinkertaisen määrän useina vuosina peräkkäin. Jos olisimme laskeneet kulutusveroa 2009 ja ottaneet lainaa kolmanneksen enemmän miten olisimme selvinneet?

Ei tietenkään mitenkään, jos samalla ei olisi menty rakenteisiin. Meillä ei ole muuta tietä kuin laittaa systeemi uusiksi, kukaan ei vain tunnu olevan halukas sitä tekemään, koska poliitikko tietää mitä pitää tehdä, mutta hän tietää myös, että seuraavissa vaaleissa hän ei enää tulisi valituksi.

Meidän kansanedustajamme ovatkin siirtyneet mallikkaasti nuoleksimaan meidän äänestäjien persettä  ja siitä ei ole iloa meille kenellekään. Ei ole mitään hyötyä kansanedustajista, jotka eivät muuta osaa kuin huolehtia kannatuksensa säilymisestä. Paljon ei meitä lämmitä edustajien seminaarit, jotka päätyvät tuloksettomina, mutta lasku tulee kuitenkin verovaroista maksetuksi.

Kaiken korjaisi nyt raha, eli painokoneella tehty raha, tai ulkoisella devalvaatiolla saatu kilpailuetu, sisäinen devalvaatio ei auta mitään lyhyessä juoksussa, mutta pitkässä juoksussa sen avulla on taipumus saada korjausta rakenteisiin, joten sekin auttaa mutta viiveellä.

On kysymys siitä haluammeko rakenteemme kuntoon vain haluammeko jatkaa pysähtyneisyyden tilassa inttämistä devalvaation hyödyistä tai haitoista. Rakenteet on joka tapauksessa laitettava kuntoon.

Oppisopimus notkeammaksi, eli sillä muutoksella ei kymppiluokasta tarvitsisi tapella, sillä pudokkaat hakeutuisivat työnantajien oppiin.

ALV alas niin ostovoima lisääntyy, samoin keinotekoiset haittaverot oluiden  ja makeisten osalta sille tasolle, että Tallinna olisi pelkkä turistikohde, eikä alkoholien ryysäyspaikka.

Noin kolmekymmentätuhatta valtion ja kunnan virkamiestä uudelleen koulutettavaksi yrittäjyyteen.

Kaikki yritystuet pois, ainoastaan aloittaville yrityksille, mutta sen jälkeen jokaisen yrityksen on pärjättävä omillaan.

Valtion talousarvioista on harjattava kaikki turha pois. Budjettiriihet eivät voi olla neljän tunnin mittaisia ja sitten päivälliselle, vaan siellä on tehtävä toimet sen mukaisesti, että mitään leikkauslistoja ei tarvitse pitkin vuotta enää esittää.

Tässä lääkkeitä lähtiäisiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Herkullinen kirjoitus. Noita äänestäjän persettä nuolemattomia rakenteet korjaavia poliitikkoja vaan ei vielä ole ilmoittautunut kevään vaaleihin ehdolle. Eikä kannatakaan, koska ei tulisi valituksi.

Onnistuisiko joku sitten normaalien vaalilupausten avulla pääsemään läpi ja paljastaisi vasta sitten oikean karvansa? Taitaisi jäädä aika yksin.

On melko epätodennäköistä, että kansa koskaan vaatii politikkoja korjaamaan ne rakenteet. Valitettavasti näin on.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Börjen kaikki teesit pitävät paikkansa. Nuolemattomuus ei innosta äänestäjiä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Arvaat varmaan miksen ole lähdössä ehdolle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8
Janne Suuronen

Rakenteilla muuten voidaan viitata hyvin moneen asiaan. Sinä viittasit kait vain suoraan kustannuspuoleen.

Työn hinnasta Suomessa on puhuttu paljon, mutta vaikuttaahan yritysten intoon investoida Suomeen paljon muitakin tekijöitä. Kaikki taloudellinen toimintamme kun ei voi pohjautua vihreiden märälle päiväunelle totaalisesta palveluyhteiskunnasta.

Eduskunta, hallitus ja ministeriöt tuottavat vuosittain aikamoisen läjäyksen uusia säädöksiä ja määräyksiä pääsääntöisesti aina vain edellisten päälle. Kun ennen perustettiin tehdas suit sait sukkelaan, niin nyt sellaista varten pitää ensin tehdä kaiken maailman selvityksiä ja anoa lupia. Alalle kuin alalle vaadittavasta lippuslappushowsta on käsittääkseni tullut eräs talouttamme pahasti vahingoittavasta tekijästä.

Pitkien välimatkojen ja ilmastollisesti kylmän Suomen energianhinnan kova verottaminen on myös paha virhe poliittisissa päätöksissä. Tämä liittyen verotuksemme rakenteisiin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Hyviä pointteja.

Ja erityisen hyvä kysymys on avata sitä, mitä ne paljon puhutut "rakenteet" ovat.

Yritysten intoon investoida Suomeen vaikuttaa myös työntekijöiden osaaminen ja taidot. Ja yleinen käsitys työntekijöiden lojaaliudesta, ahkeruudesta jne.

Lisäksi sijoitusintoon vaikuttaa myös Suomen vakaus.

Moneen maahan investointeja haittaa piilovero - lahjonta. Ja se, että kopioidaanko kyseisessä maassa tehtäviä tuotteita, kuinka turvallista ja luotettavaa siis yleisesti on.

Näiden perusteella Suomi on hyvällä suunnalla. Ja kuten on nähty nämä kansainväliset listaukset vaativat jatkuvaa työtä Suomessakin. Tuleen ei voi jäädä makaamaan.

Yleensähän näitä investointeja pisteytetään listalla erilaisia asioita. Jossa kustannukset on toki yksi osa. Mutta vain osa. Ja se maa tai paikka, joka saa eniten pisteitä kyseisessä tarkastelussa, voittaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin, yksi rakenteellinen kummajainen on Helsingin pörssi, sehän nousee, vaikka on lama, eli rahalla on siellä mukavampi olla kuin "oikeissa" töissä.

Jos kiinteistäjen arvot olisivat nousussa, niin raha karkaisi pörssistä kiinteistöihin, ja niiden arvo nousisi ja silloin niissä oleva vakuusarvo myöskin kasvaisi. Pankkien taseet oikenisivat ja pankit uskaltaisivat taas jakaa rahaa.

Nythän kaikki liikenevä raha kannattaa kantaa pörssiin, mutta milloin sieltä pitää vetäytyä, on jo toinen asia.

Toisaalta valtio on vain veronkorotuksillaan paikannut omaa talouttaan. Valtiontalous on eri asia kuitenkin kuin kansantalous. Verot ja verohelpotuksista puhuminen ovat myös eri asioita. Ollaan laskevinaan palkansaajien verotusta matalapalkka-aloilla, mutta sillähän ei ole juurikaan merkitystä, koska nollasta on paha enää ottaa pois.

Pitää alkaa puhumaan miinusverosta, eli kansalaispalkasta jos sille tielle mennään poliittisessa jargonissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllä tarkoitan rakenteellista kokonaisuutta, mutta kaikkea ei mahdu samaan avaukseen.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Minusta arvonlisäveron alennus ei ole rakennemuutos vaan verotuksen muutos. Ostovoima siten kyllä lisääntyisi, muta onko lainkaan varmaa, että se parantaisi myös työllisyyttä. Sehän edellyttäsi, että lisäostot suuntautuisivat kotimaiseen tuotantoon ja palveluihin. Mitään varmuutta siitä ei ole. Varmaa sen sijaan olisi valtion tulojen väheneminen. Sitä Vanhanen/Katainen kokeilivat oikein urakalla. Rahat menivät, mutta rakenteet jäivät.

Yhdestä asiasta olen samaa mieltä. Kaikki valtion elinkeinotuet pitää laittaa kovaan syyniin. Teollisuuden täytyy pitää yllä yhteiskuntaa, eikä vain lypsää lisää tukia, etuja ja helpotuksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sehän edellyttäsi, että lisäostot suuntautuisivat kotimaiseen tuotantoon ja palveluihin."

Mainitaan nyt tässä että EU:n aikana Suomen omavaraisuus on tippunut 48%-->8%. Osta tässä nyt sitten kotimaisia tuotteita ja palveluiden omistuksetkin ovat suurelta osin siirtyneet ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin jotka saavat toimia Suomessa verovapaasti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuluttaja ostaa halvinta, kun rahan ostovoima on mitätön. Jos olisi vara ostaa kallista kotimaista ei tuota vääristymää olisi noin paljon.

Jyrki Paldán

Siinäpä se todellinen rakenneongelma on. Liian suuri tuonti suhteessa vientiin, liian pieni kotimaisuusaste, liikaa ulkomaista omistusta ja veronkierto.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Viljo on oikeilla linjoilla, mutta ostovoiman puutetta Kataisen poppoo yritti hoitaa verotusta kiristämällä. Mikä hoitokeino se on. Kyllä suomalainen työmies on palkkansa ansainnut ja myös sen palkan ostovoiman. Kenen petiä Viljo oikein petaa, sillä että valtion pitää saada käyttöönsä koko Suomen työmiesten tuotto mitä jää verojen jälkeen käteen, eli kulutusverot verojen jälkihoitajina.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jos rakenteita ei korjata samalla kun devalvoidaan antaa devalvaatio hetkellisen helpotuksen, mutta rakenteiden virheellisyys tuo ongelman takaisin ja sitä on jälleen korjattava devalvaatiolla."

Tässä on sisäistetty aika hyvin oman valuutan ja keskuspankin merkitys sekä EKP:n aiheuttama haitta ongelmien korjaamisessa. Nykyisessä talouskuripolitiikassa meillä ei ole realistisia mahdollisuuksia korjata vääristymiä julkisen ja yksityisen sektorien suhteessa koska Suomelle yliarvostettu valuutta hävittää yksityistä sektoria ja leikkaaminen julkiselta puolelta lisää vain työttömyyttä sekä tietenkin valtion menoja jotka voidaan kattaa vain veronkorotuksilla tai velaksi joka talouskurisopimuksessa nyt on kielletty. Omalla valuutalla ja keskuspankilla on mahdollisuus korjata tuo vääristymä heikentämällä valuutan arvoa siten että suomalaisesta tuotannosta tulee kilpailukykyistä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jarmo, leikitäänpäs nyt että sinulla olisi oma raha. Mitä tekisit rakenteille?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jarmo, leikitäänpäs nyt että sinulla olisi oma raha. Mitä tekisit rakenteille?"

Minulla on oma(a) raha(a) ja rakenteet ovat kunnossa. Velaton mökki ja vaimo käy töissä kun itse köllöttelen terveenä eläkkeellä, mitä muuta voisi toivoa. Taidan nyt lähteä pelaamaan jokaviikkoista biljarditurnausta poikani ja muiden kilpakumppanien kanssa ja otan pari dopingtuoppia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Tiesin jo kysyessäni tuota, että muuta liturgiaa et ole edes halunnut opetella kun tuon oman valuutan hokemisen.

Itseaiheutettu kustannuskriisi on epäsymmetrisistä shokeista pahin, koska sen alussa kotimarkkinoiden tila on aina vahva eli yhden kustannus on toisen tulo.

Tämä jos mikä sokaisee poliitikot laiskottelemaan ja pidemmän aikavälin vaikutuksilta suljetaan silmät. Voimakkaasti progressiivisen tulo- ja välillisen verotuksen vuoksi valtion verotulokertymä on alussa aina voimakkaasti kasvava, kunnes vienti sakkaa ja aletaan huutaa devalvaatiota.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Vaikka valehtelemme itsellemme mitä hyvänsä välttääksemme rakenteisiin menemisen..."
Ketkä me?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Me jotka äänestämme sellaiset henkilöt päättäjiksi, jotka tekevät olomme mahdottomaksi. Korjaavat ostovoimaa heikentämällä kansalaisen taloutta imuroimalla verojen avulla rahat omaan käyttöönsä. Valtion talous saadaan pelastettua, mutta miten käy ihmisten? Siis meidän, me olemme se me.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehdokkaat pitää kuvata mainoksiin käskyllä: kieli ulos! :D
Sitten äkkiä vaihtamaan äänestyslippuun uusi osoite!

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ari, Suomessahan on sitä sisäistä revalvaatiota toteutettu jo muutaman hallituskauden aikana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sisäinen devalvaatiohan se on ollut kovempi puheenaihe, toteutus on mennyt metsään jos ostovoima on eurolta kadonnut, mutta muissa euromaissa sitä edelleen olisi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pekka miksi Virossa saa eurolla enemmän? Onko Suomessa euro revalvoitunut, silloin kun sen vie Viroon, ja sitten devalvoitunut kun sen tuo takaisin Suomeen?

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

ALV alentaminen on järkevä ehdotus. Nimenomaan korkea ALV on se tekijä joka näivettää Suomen palvelutuotantoa, eli laskee työllisyyttä.

Mutta jos/kun veroja pitää jostain nostaa, niin kokoomuslainen nostaa ALV:ta, koska se on käytännössä tasavero, eikä kohdistu niinkään kokoomuksen pääasialliseen kannattajakuntaan. Nythän ALV:ta on nostettu viime vuosina kahdesti. Ensin Vanhanen-Katainen -kaksikon toimesta vuonna 2010 ja sitten taas Katainen-Urpilainen -kaksikon toimesta uudestaan vuonna 2013. Urpilainen taisi vielä luvata ennen vaaleja, että demarit eivät nosta ALV:tä.

Ei Kokoomusta, tai ilmeisesti myöskään kepua tai demareita, kiinnosta Suomen sisämarkkinat tai palvelualojen työllisyys.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Alv on helpoin tapa saada rahaa valtion kassaan nopeasti ja se on siinä syy. Toinen keino olisi rakenteiden purku, eli 30 000 virkamiesta olisi uudelleenkoulutettava yksityisyrittäjiksi.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Valtion virkakuntaa on karsittu jo pitkään. Riittävyydestä en ole varma. Sen sijaan tiedän, että kunnissa on kaiken sortin johtajaa aivan liikaa ja tuota tarpeetonta joukkoa on kasvattanut kuntaliitoksiin liitetty 5 vuoden irtisanmomissuoja. Turhien papereiden tuottajat työllistävät toisiaan erilaisilla lausunnoilla. Heidän lisäkseen moisesta touhusta eivät ketkään muut hyödy. Niinhän se menee, että virkamiehet päättää, luottamusmiehet luottaa ja kuntalaiset maksaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #27

No valtiolla on ollut oikea suunta, mutta kyllä sielläkin vielä on uudelleenkoulutettava rajusti. Mitä jos Tekesin viisaat yritysneuvojat laitettaisiin omalla vastuulla tekemään yrittäjämäisesti duunia.

Hehän ovat kansainvälistymisen ammattilaisia, keksikööt itselleen sen oman onnovaation ja ei kun tulosta tekemään Suomen eteen, omalla vastuulla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

Tai Finnvera, myöntäisvät itselleen lainaa ja alakisvat kerätä sitä yrittäjinä takaisin.

Hiukan samaan tapaan kuin Venäjän yksityistäminenkin tapahtui. Toimiston johtajasta toimimitusjohtaja ja paikallisesta Finverasta paikallinen yrittäjä, alaisetkin olisvat jo valmiina. Pitäisi vain keksiä se innovaatio itse.

Jari Vuorinen

Eikö teollisuuden kantokyky muka riitä ylläpitämään 30 000 turhaa virkamiestä.Tänhän piti olla hyvinvointivaltio-ainakin joillekin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #28

Riittää jos ne turhat laitetaan töihin omiin yrityksiinsä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #28

#28

Nykyisin näyttää vähän siltä että ne oman valuutan haikailijat haluavat nimenomaan turvata näiden turhien virkamiesten ja yhteiskunnan turhien toimintojen jatkamisen tulevaisuudessakin.

Noiden karsiminen, ja varsinkin noiden aiheuttamien suorien ja välillisten kustannusten karsiminen kun on kuulemma sitä sisäistä devalvaatiota.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#21

Ihan näin puolueisiin sitoutumattoman kommenttina sanoisin että kyllä alvin nosto kirpaisee yhtä lailla sitä kokoomuksen kannattajakuntaa samalla lailla kuin muidenkin puolueiden.

Itse kannatan alv:n laskua mutta se nyt ei edelliseen lauseeseen liity.

Jari Vuorinen

Nythän Markka on kiinitetty Unionin Euroon.Markan revalvaatio vatii Brysselin hyväksynnän.Saas nähdä koska ne käskee suomea revalvoimaan Markan.

Poistetaan vero kokonaan alle 1000 euroa saavilta.

Jaetaan köyhille rahaa ne kuluttaa sen heti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jaetaan köyhille rahaa ja näin poistuu deflaation vaara.

Devalvaation kaltaista kilpailukyvyn parantumista voidaan hakea myös sisäisen devalvaation avulla.

Suomessa palkkoja on nostettu nopeammin kuin talous on kasvanut, joten Lukkalan kommentti on oikean suuntainen, mutta kun ostovoima on valtion toimesta kerätty valtiolle, niin revalvaation vaikutus on ulosmitattu.

Kumpi siis on tapahtunut revalvaatio vai devalvaoituminen. Kilpailukykyyn sillä ei kuitenkaan ole ollut sisäisen devalvaation kaltaista vaikutusta, eikä ostovoimaan kasvuun revalvoitumisen vaikutusta. Olemme pysähtyneisyyden tilassa, palkankorotuksia kompensoidaan verojen kiristyksellä ja silleesti tasapaino säilyy, eli pysähtyneisyys on vienyt kilpailukymme.

T Piepponen

Sotiminen ainakin takaa sen jälkeen täystyöllisyyden kaikille.

Traumat hoituu erään roposenkin mukaan pillereillä, tai sähköshokeilla.

Mitäs jos se onkin totta/tavoite, eikä foliotupsu pipossa?

Mites sitten leukaluu laitettaisiin?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olisi ainakin Roposella duunia!

Hannu Rytilä

Kanarialle kaikki vaan, tai Viroon, kuten olen jo aikaisemmin suositellut. Tulot Suomesta, menot halvimman mukaan. Näin se menee.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hannu suosittelee edustaja Tossavaisen mallia, tai jotain sinne päin.

Hankitaan ensin ansisidonnainen tai hyvä eläke ja sitten mennään nauttimaan etelän lämmöstä. Järkevää yksilön kannalta, mutta ei auta Suomen ahdinkoon millään muotoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset