Ari Alsio - puolueisiin sitoutumaton Aappa A taistelee paremman maailman puolesta "Oulusa".

Miten Nuuksion Mustalampi poikkeaa Kollajan tekoaltaasta

Nuuksion luonnonsuojelu ja Mustalampi ovat retkeilijöiden toivemaa tai unelmien täyttymys. Nuuksiossa on luonto parhaimmillaan, siellä on sieniä, marjoja ja nisäkkäitä, on lintuja ynnä kuoriaisia. Kaikkea mitä etelän ihminen vain luonnosta hakee.

Nuuksion metsien siimeksessä on myös tekoallas nimeltä Mustalampi. Siitä on Googlen kuvasarja kyseisen linkin takana.

https://www.google.fi/search?q=mustalampi+nuuksio&espv=210&es_sm=93&tbm=...

No niin pato prkl! Patohan se siellä ja täysin valjastamaton. Valjastettu vain matkailijoiden silmäin iloksi. 

https://www.google.fi/search?q=mustalampi+nuuksio&espv=210&es_sm=93&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=W0DMUpizKuqS4ASEzoGAC#facrc=_&imgdii=_&imgrc=3L5okTcttvU09M%3A%3BMKKBqhXuQe3kCM%3Bhttp%253A%252F%252Fstatic.toinenlinja.fi%252Fweb%252F01%252F01683_Mustalampi_dam_at_Nuuksio_national_park.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.toinenlinja.fi%252Fen%252F01683%3B900%3B600

 

Miten tämä Mustalampi sitten poikkeaa suunnitteila olevasta Kollajan tekoaltaasta? Onhan se paljon pienempi ja siitä ei riistetä sähköä, muutoin periaatteessa samanlainen ihmisen suunnittelema ja toteuttama tekoallas.

Suomen Keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on täysin oikeilla jäljillä, kun haaveilee Kollajan tekoaltaan perään. En näe yhtäkään järkevää syytä, miksi Sipilän mielipidettä tulisi vastustaa tässä kollajan tapauksessa.

Ihmetellä pitää vastustajien tarvetta nousta älämölöön, vaikka heillä ei ole muuta kiinnikettä asiaan kuin vanhakantainen kaikkien asioiden vastustaminen.

Mitä herkkua suomalaiset saisivat, jos Iijoki riisuttaisiin voimaloistaan ja palautettaisiin luonnontilaiseksi huomisesta lähtien. Moniko edes tietää missä Iijoki virtaa? koulussa opittujen jokien nimilastassa se on, mutta missä on todellinen kosketus Kollajaan tai Iijokeen?

Miksi vihreät vastustavat ?

No hehän vastustavat kaikkea paitsi Naturaa. 

Käykääpä Nuuksion Mustalammella makkaranpaistossa ja tulkaa sitten uudelleen virnuilemaan, että tekoaltaat ovat perseestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Käyty on ja usseita kertoja. Makkaraakin on Mustalammella kärvennetty.
Mustikan ja puolukan kerruun ohessa.
Toivottavsti vihreet eivät sentään Mustalammen tekoallasta tyjennä? Vaikka "tekoallas" heille lienee kirosana. Mistä niistä tietää. Onhan ne hyväksymässä Guggenheimmuseonkin. Puhumattakaan atomivoimaloista. Heh.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kollaja on vihreille kova paikka, vaikka se taitaa olla lähinnä suota ja rämettä, korpeakin kuka ties.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Se Mustalammen pato on rakennettu sinne nostamaan lammen pintaa reilulla kolmella metrillä ja estämään sen luonnollinen umpeenkasvu.

http://www.gtk.fi/_system/print.html?from=/_system...

Mutta jos niitä tärkeimpiä eroja kysyt, niin Mustalammen pinnankorkeus ei vaihtele useita metrejä vuoden aikana säännöstelyn vuoksi. Eikä rantaviiva vaihda parilla kilometrillä paikkaa säännöstelyn tahdissa.

Veden alle jäävän kasvillisuuden maatuminen Kollajassa tapahtuisi mätänemällä, joka muodostaa hiilidioksiidin sijasta metaania. Se taas on voimakas kasvihuonekaasu, jota erittyy ilmakehään vuosikymmeniä. Se taas tekee "puhtaasta" vesivoimasta hiilenmustaa.

Kollajan altaan alapuolinen Iijoki liettyy voimakkaasti. Liettyminen hävittää vaelluskalojen kutusoraikot ja tappaa monien muidenkin kalojen mädin tukahduttamalla.

Alkuperäinen jokiuoma kärsisi kroonisesta veden vähyydestä jos sinne jotain maltettaisiin liruttaa.

Kyllä tiedän hyvin missä Iijoki sijaitsee. Olen melonut inkkarilla Livojärveltä Livojokea pitkin Pudasjärvelle ja siitä Iijoen pääuomaa pitkin alaspäin. Siis ihan siinä Kollajan allasvarauksen kupeella. Livojokihan on Iijoen iso sivuhaara.

Voimalapatojen purku tai edes toimivien kalateiden rakentaminen toisi merkittävän määrän turismia ja niiden mukana leveää leipää paikallisille. Lohiturismi Utsjoenkin hengissä pitää. Iijoen osalta alkuperäinen lohen geeniaines on tallella. Sen voisi palauttaa jokeen. Se onkin ainoa rakennettu lohijoki, jossa alkuperäisen kannan voisi palauttaa.

Kollajan patoallas olisi myös merkittävä ennakkotapaus koskiensuojelulailla suojeltujen vaelluskalareittien voimalaitosrakentamisen puolesta. Arvaan kuinka monta uutta lupahakemusta saisimme Kollajan ennakkopäätöksen perusteella. Suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen. Pienet mutta ympäristölle haitalliset voimalapadot pitäisi purkaa ja isoihin rakentaa toimivat kalatiet.

Vastasinko kaikkiin kysymyksiisi?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vastasit toki. Tästä on hyvä jatkaa.

Umpeenkasvu on normaali ilmiö myös Iijokilaaksossa, eli siellä on kymmeniä umpeenkasvaneita pieniä lampia tai järviä. Siksi tulvia muodostuu, kun luonto ei enää ota vastaan sadevesiä entiseen tahtiin. Kollaja helppisi luontoäitiä.

Mikä estää Kollajaa rakentamasta niin, että alapuolinen vesistö ei liety, eihän luonnon jokikaan liety, kun vesi lähtee järvenpohjasta. Kerro onko mahdotonta rakentaa Kollaja niin, että liettyminen ei muodostu riesaksi?

Kollajan rakennuslupaa vastaan voisit kiristää nuo kaivatut kalapadot ja näin saisit turismin ja sähkön samasta uomasta.

Ennakkotapaus nimenomaan hyvästä koskirakentamisesta ja sehän meiltä Suomesta vielä puuttuukin. Sellaisen ennakkotapauksen minä haluaisin tehdä, enkä sellaista riitakärhämää, jonka mahdollisesti suurin osa vihreistä haluaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Umpeenkasvanut lampi on suota, joka pidättää hyvin vettä.

Taloudellisten syiden takia suurin osa biomassasta jätetään veden alle, josta se lähtee säännöstelyvesien myötä liikkeelle. Enintään isoimmat puut poistetaan.

Luonnossa järven pohjassa ei ole juurikaan biomassaa kuin aivan matalissa vesissä. Lisäksi se alempaan vesistöön laskeva vesi on puhdasta pintavettä. Muutenhan järvi tyhjenisi.

Kalatiet Iijoele pitäisi saada aikaan ilman Kollajaakin, mutta onhan se ja riittävät ohijuoksutukset minimiehto jos Kollajaa ei voisi Keskustan pääministerikaudella välttää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Suo pidättää kyllä vettä mutta ei sekään voi ottaa lisävettä, kun on ennestään jo täynnä, eli tulvavesi ei pysähdy suohon, jos suo ei ole ensin kuivanut.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #8

Umpeenkasvanut suo pidättää huomattavasti paremmin vettä kuin vastaava lampi tai järvi ilman suokasvillisuutta.

Minulla on mökkitontilla tällainen suo, hyttysen toukkien kasvattamo, lintujen ilo, mutta itsekkäistä syistä olen sitä pikkuhiljaa kaivamassa kuivaksi. Pohdiskelen mikä merkitys toimillani on saariston lähivesien rehevöitymiselle. Kaivaminen aina sameuttaa laskupuron viereisen rantaveden, mutta vain ehkä vuorokaudeksi. Suolla kasvavat kituliaat koivut pitivät selvästi kuivasta viime kesästä ja ojankaivuustani, puro oli pari kuukautta aivan kuivana ja koivut saivat uusia, vihreitä oksia. Sotken luonnon järjestystä ja vaikutuksia on monenlaisia. Varmaan Kollajassakin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Sinunkin kannattaa lukea Tiina Seppälän diplomityö vuodelta 2008, koskien juuri Kollajan tekoallasta ja metaania. Löytyy netistä.

https://www.google.fi/search?q=tekoj%C3%A4rvien+me...

En ala kiistellä suon ja järven vedenpidätyksestä, mutta metaani on Kollajan tapaiksessa hitunen hiekkadyyneillä, verrattuna esimnerkiksi riisinviljelyyn tai omaan maatalouteemme, siellä metaaniluku on noin 40 % koko metaanikakustamme ja lisäksiu ruoka-aineteollisuus ja kaatopaikat päälle.

Syyttämällä metaania, pitäisi riisipuurot kieltää lailla ja lähes kaikki syöminen.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #14

Erittäin hyvä, että asioita tutkitaan, eikä tehdä mutuperiaatteella. Insinöörin fysiikantuntemuksella suon virtausvastus ja biomassan kosteuden varastointikyky tekevät väitteestäni vaikeasti kiistettävän.

"Umpeenkasvanut suo pidättää huomattavasti paremmin vettä kuin vastaava lampi tai järvi ilman suokasvillisuutta."

En koskaan väitä mitään kiistämättömäksi. Epäily ei saa koskaan loppua.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Kyllä, mutta asialla ei ole käytännön merkitystä Kollajan tilanteessa, koska tulvavesi menee hukkaa nykin, vaikka yläpuolella on umpeenkasvaneita soita ja järviä.

Päivän kysymys kuuluukin, että laitetaanko jokainen Iijoen kalaportaisiin kolme euroa, jonka se nuppia kohden tekee?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ja sitten tuo metaani. Hollannissa metaani on kymmenen kertaa suurempi haitta kuin Suomessa, johtuen monesta seikasta, mutta se siitä.

Suomen maaperä siis hapettaa metaania paremmin, kuin Hollannissa, johtuen hapettavista mikrobeista. Mustalammen "pelastaminen" tuotti myös metaania, joten summa summarum, metsä itsessäänkin tuottaa metaania ja suo, sekä järvet, joten miten tekojärvi olisi luonnon järveä hirveämpi?

Järven vesirajan nousut ja laskut eivät mädätä yhtään enempää, kuin nousu- ja laskuvedet yleensä. Nousu- ja laskuvedet johtuvat kuun vetovoimasta, eli pitäisikö kuukin taivaalta tuhota vihreiden pyynnöstä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Nousu- ja laskuvesillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Alueilla, joissa on säännölliset kuusta johtuvat nousu- ja laskuvedet ovat aikaa sitten sopeutuneet tilanteeseen. Kyllä tekoaltaankin metaanituotanto sadassa vuodessa rauhoittuu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Onhan sillä tekemistä, koska laskut ja nousut ovat osa luontoa.

Lähdet olettamasta, että kaikki tehdään taas hutiloiden. Eikö olisi älykkäämpää vaatia kynnysarvot ja siten saada parempi lopputulos, kun alkaa periaatteellisesti vastustamaan, että tapaus ei rikkoisi ennakkotapauksen paalua?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vuorovedestä vielä, että monet pitävät juuri vuorovettä maapallon elämän alkusysääjänä. Vuorovesi antoi elämän tälle pallolle, joten miksi se Kollajalla olisi niin vaarallinen ilmiö, tuohon metaaniväittämään en kompastuisi. Metaania tulee niin monista eri lähteistä, joita ei vastusteta, mutta Kollajassa metaanista tehdään syntipukkia täysin rinnoin. Mistä moinen tekopyhyys johtunee?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän patojärven säännöstelyjuoksutukset ole mitään vuorovettä!
Kyllä pitäisi nykyinen sähköntuotanto riittää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eivät ole vuorovettä, mutta millä muotoa poikkeavat vuorovesistä?

Vähän yli 10 % Raasakan luonnonuoman pohjapinta-alasta alkaisi liettyä Kollaja-hankkeen vaikutuksesta. Nykysuunnitelman mukaan ja sähkön lisätuotto ei ole hankkeen kärki vaan säätösähkön vakauttaminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Sitähän minä en osaa selostaa kun en ole biologi tai limnologi, tiedän van, että vuorovesi vaihtelee säännöllisest vuorokaudenajan ja kuunkierron mukaan.

Käyttäjän juka39 kuva
juhani kaimio

"Kalatiet Iijoele pitäisi saada aikaan ilman Kollajaakin, mutta onhan se ja riittävät ohijuoksutukset minimiehto jos Kollajaa ei voisi Keskustan pääministerikaudella välttää".

Arvostan Börje Uimosta käytännönläheisenä luonnonsuojelijana. Tämän todistaa ylläoleva lainaus hänen kommentistaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin minäkin arvostan häntä, ja sen lisäksi myös hyvä keskustelija.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija Jari T. Huttunen arvioi, että Suomen nykyisten tekojärvien päästöt vastaavat kutakuinkin rehevöityneiden luonnonjärvien tasoa. Niiden happitilannetta on pyritty parantamaan vähentämällä vedenpinnan vaihtelua. (sanomalehti Kaleva)

Samassa artikkelissa todetaan, että metaanipäästöt Kollajan alueelta vähenisivät tekoaltaan toteuduttua.

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/pohjola...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kun juttu alkaa "PVO:n teettämän selvityksen mukaan", niin tutkimukselle en anna yhtään sen enempää arvoa kuin Vapon teettämille "tutkimuksille" omien turvesoidensa aiheuttamista ongelmista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Hanna Nieminen

Onhan siinä todella iso ero pienellä padotulla lammella ja jättimäisellä tekoaltaalla tai oikeastaan patoaltaalla suojellussa suurjoessa.

Kollajan tekoaltaan tapauksessa kyse olisi oikeastaan ylisuuresta vesivoimalan patoaltaasta. Iijoki padottaisiin ja vesi ohjaittaisiin Pudasjärven alapuolelta pois jokiuomasta. Ensin tekoaltaan täyttökanavaan, sieltä tekoaltaaseen ja edelleen sen voimalaan. Joki palautuisi luonnonuomaan 40 kilometriä ensimmäisen padon yläpuolelta.

Tällöin suurjoki jäisi kuivilleen tältä 40 kilometrin matkalta. Vettä siihen ohjattaisiin viidesosa siitä mitä siinä luonnollisesti virtaa. Käytännössä joesta muodustuisi sarja pohjapatoja. Iijoen isoimmasta koskesta mikä on vapaana eli Vuormankoskesta muodostuisi ison kosken sijasta pieni puro.

Tuskin edes Neuvostoliitossa tai Kiinassa on koskaan tuhottu tuollaista määrää luontoa noin pienen energiamäärän takia.

Itse tekoaltaasta tulisi kymmeniä neliökilometrejä laaja voimalan ylisuuri patoallas. Laajasta pinta-alasta huolimatta vettä siihen ei juuri mahtuisi kun tasamaalle suolle rakennettavan tekoaltaan keskisyvyys olisi pari metriä.

Tekoaltaan vedenpinta nousisi ja laskisi 10 metriä sen mukaan mikä milloinkin sattuu olemaan pörssisähkön hinta Nordpoolissa. Matalanveden aikana tekoaltaan "rannassa" olisi kilometrejä pahimmillaan vesijättömaata ja entistä suonpohjaa.

Ranta näyttäisi silloin suunnilleen tuolta:

http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/erkin...

http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/ilmar...

http://www.ahven.net/kuvapankki/kuvat/011b04i.jpg

Suomessa vapaita koskia ja suuria jokia on enää pari jäljellä. Ounasjoki Lapissa, Yli-Kemijoki Kemijoen latvoilla ja Iijoki alajuoksua lukuunottamatta.

Yli-Kemijoki oli tarkoitus tuhota Vuotoksen tekoaltaalla. Hanke kaatui Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2002 vuonna. Iijoen keskijuoksu oli taas tarkoitus tuhota Kollajan tekoaltaalla. Kollajan tekoallas kaatui Pohjois-Suomen vesioikeudessa 1987 vuonna.

Ounasjoki olisi jäänyt ainoastaan jäljelle jos em. hankkeet olisivat toteutuneet. Tosin Vuotoksen tekoallasta kaavaillut Kemijoki Oy on ilmaissut jo kiinnostuksen rakentaa Ounasjokikin täyteen tekoaltaita ja vesivoimaloita ja esitellyt valmiit suunnitelmatkin siitä.

Kemijoki Oy ja PVO höpisevät vuosikymmenestä ja vuosituhannesta toiseen Vuotoksesta ja Kollajan tekoaltaasta. Mitään uutta ne eivät koskaan keksi. Vaikeahan sitä on keksiäkkään uutta kun kaikki muut isommat virtavedet on jo tuhottu ja jäljellä on vain nuo.

Kollajan tekoallas ja voimala olisi toteutuessaan tuottanut alle 0,1 prosenttia Suomen sähköstä. Vuotoksen tekoallas taas vajaat 0,3 prosenttia.

Pelkästään rakenteilla oleva Olkiluoto kolmonen tuottaa sähköä valmistuttuaan yli sata kertaa enemmän mitä Kollajan tekoallas ja voimala olisi tuottanut. Edellyttäen tietenkin että se "Iisakinkirkko" joskus valmistuukin ja vielä toimiikin.

Tässä ketjussa aiemmin mainittu Tiina Seppälän metaanitutkimus, jonka PVO tilasi ja maksoi, herätti asiantuntijoissa runsaasti hilpeyttä. Tiina Seppälän kehittämällä mallilla esimerkiksi Porttipahdan tekoaltaan metaanipäästöt jäisivät sata kertaa liian pieniksi siihen verrattuna mitä ne todellisuudessa ovat. Samanlaiset ja samansuuruiset systemaattiset virheet toistuvat Seppälän mallissa Kollajankin tekoaltaan osalta.

Suomessa vesivoima on hölmöläisten puuhastelua kun maassa on olematon määrä korkeuseroja. Ehkä maailmassa vain Tanskassa ja Hollannissa vesivoimarakentaminen olisi hölmömpää kuin Suomessa.

Suomen sähköstä vesivoimalla tuotetaan keskimäärin noin 14 prosenttia vaikka yli 90 prosenttia Suomen koskista ja virtavesistä on tuhottu vesivoimaloilla ja tekoaltailla. Käytännössä tasamaalle rakennetut vesivoimalat tuottavat vain vähän sähköä suhteessa siihen miten monta kilometriä jokea tuhotaan. Esimerkiksi Kollajan tapauksessa 40 kilometriä jokea olisi tuhottu ja sen avulla saatu 10 metrin putouskorkeus voimalaan. Norjassahan tuollaisia putouskorkeuksia saadaan kilometrin pätkällä virtavettä. Kun 90 prosenttia Suomen koskista ja virtavesistä on rakennettu ja siitä saadaan 14 prosenttia Suomen sähköstä, niin siitä saadaan samalla se suuruusluokka että kaikista lopuista Suomen koskista, virtavesistä ja puroista saisi yhteensä noin yksi kaksi prosenttia Suomen sähköstä mikäli ne kaikki rakennettaisiin täyteen vesivoimaloita ja altaita.

Pientä padottua Mustalampea oikeampi mittakaava Kollajan tekoaltaalle olisi siinä, että Vantaanjoki padottaisiin Nurmijärven nurkalla, ohjattaisiin kanavia pitkin Vantaalle rakennettaisiin tekoallas jonka pinta-ala olisi neljänneksen Vantaasta. Vantaan tekoaltaasta vesi ohjaittaisiin edelleen voimalaan ja siitä Kuninkaankartanonsaaren nurkilla takaisin alkuperäiseen uomaansa. Tosin Kollajan tapauksessa vahinko olisi paljon suurempi kun Iijoki on virtaamaltaan kymmenen kertaa suurempi joki kuin Vantaanjoki.

Suomen vesivoimalat ja tekoaltaat ovat Suomen historian pahin ympäristörikos. Niin paljon tuhoa niin pienen sähkömäärän takia. Ymmärrän kyllä että Toisen maailmansodan jälkeen vaihtoehtoja ei juuri ollut kun Neuvostoliitolle jäi Karjalaan Suomen isoimmat vesivoimalat ja maa tarvi kipeästi sähköä teollistamiseen ja sotakorvausten maksuun. 2010-luvulla on mahdoton sen sijaan ymmärtää että viimeisetkin kosket tuhottaisiin vielä pienemmän sähkömäärän vuoksi kun vaihtoehtoisia tapoja tuottaa sama ja suurempikin sähkömäärä on lukuisia muitakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset