Byrokratian suo vetää rahasi Ranualle.
Ranuan suot eivät tuota tarpeeksi hillaa, mutta valtion kassasta tulee hilloa.
http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/kuntien_verorahoitus_2011.htm
Noin 90% koko maapallon soista on Fennoskandiassa, Venäjällä ja Kanadassa.
Suomen suurin suo on pyhä byrokratia ja hyvinvointivaltio, joka ei koskaan ole voinut hyvin. Me olemme hyviä uskottelemaan itsellemme, että kaikki on ok, mutta se on harhaa.
Turpeen kasvu on hyvin hidasta (turpeen korkeuskasvu n. 0,5-1,5 mm/vuosi), mutta talouskasvumme on vielä hitaampaa. Poliittinen päätöksenteko on junnaavaa ja hidasta. Jo 1970-luvulla Paavo Havas suositteli satsaamaan edes pienen rahasumman hillan viljelyn tutkimiseen.
Sitra ei syttynyt ajatukselle ja nyt Ranua nappaa yhteisiä verokertymiä budjettinsa täydennykseksi, eli 70 % Ranua verotuloista tuleekin muualta kuin yksityisen kunnan sisältä. Kuntauudistuksessa sitten harataan vastaa, kun itsenäisyys menisi.
Kysyn mikä itsenäisyys menee jos 70 % tuloista on avustusta muilta. Ranua on Suomen Kreikka.
Reilut puolet soistamme ovat syntyneet metsämaan vettyessä. Varsinkin metsäpalon jälkeen (kun puustoa ei enää ole) vettä ei haihdu yhtä paljon kuin metsässä - paikalla pohjavesi nousee, suokasvit valtaavat alaa, ja turvetta alkaa muodostua. Myös maan noustessa merestä syntyy soita painanteisiin (ns. primaarinen soistuminen), samoin lampien rantamien turvelauttojen kasvaessa.
Samoin puolet kunnistamme on siirtynyt markkinavoimien vettyessä ja sillanrumpupolitiikan avulla hyvivointivaltion kustannuksella. Suomessa ei ole kuntaa, joka ei saisi valtionapua, eikö se ole jo häpeä?
Pitääkö Suomen muutamat kunnan kerrassaan lakkauttaa ja väestö siirtää vapaaehtoisesti toisiin kuntiin, ei siis mitään liitosta vaan suora deletointi.
Koska orgaanista ainesta poistuu suoekosysteemistä turpeeseen, merkitsee tämä sitä, että suot vähitellen muuttuvat vähäravinteisemmiksi. Turpeen muodostus merkitsee myös sitä, että ilmakehästä poistuu hiilidioksidia (jota kasvit ovat ensin ottaneet yhteyttämisprosessissa, ja joka sitten on sitoutunut turpeeseen).
Kun rahaa siirretään tutannosta tuottamattomalle alueelle, merkitse se koko maan muuttumista vähävaraiseksi. Näiden letkuruokinnassa makaavien kuntien röyhkeys merkitseee sitä, että valtiolta poistuu tuotannollista rahaa kuntien elättämiseen.
Jos Suomi halutaan pitää asuttuna sen on kestettävä kaupallinen satsaus kuntien elinkeinojen omavaraisuuden saavuttamiseksi. Tai sitten on heitettävä kirves kaivoon ja asutus siirrettävä lähemmäs markkinoita ja työpaikkoja.
Kun turvetta poltetaan (tai soiden ojituksen jälkeen kun turve joutuu hapellisiin oloihin), vapautuu sidottu hiilidioksidi 'palamisen' yhteydessä takaisin ilmakehään.
Kun valtio polttaa rahaa kuntien ylläpitämiseen, niin samalla vapautuu tuottavan työn hedelmien vapautumisnen tyhjänä ilmakehään.
Meillä ei pestä toinen toistemme paitoja, meillä maksetaan toinen toistemme kunnallisveroja.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Suomi tarvitsee elinvoimaiset kunnat.
Suomi tarvitsee kuntauudistuksen.
Mutta se on muutakin kuin yksi plus yksi on kaksi, eli rakenteisiin pitää kajota tai tuotantoihin satsata, sen lisäksi.
Suomi tarvitsee kuntien ja valtion välisen toimivallanjaon pohdinnan eikä pelkkiä hallinnollisia rajansiirtoleikkejä.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ari, Ranuan valtionosuuksien suuri osuus johtuu pitkälti poikkeuksellisen suuresta syntyvyydestä väestömäärään nähden. Kunnassa on tämän vuoksi kokoonsa nähden keskimääräistä huomattavasti suurempi koulutoimi ja sosiaali- ja terveyssektori jotka nielevät varoja. Tämä näkyy luonnollisesti lakisääteisissä valtionosuuksissa.
Ranua on kasvattajakunta, joka etelän kaupunkeja edullisemmin tuottaa työntekijöitä ja veronmaksajia muun Suomen tarpeisiin. Osaako kukaan ajatella asian tätä puolta? Pakkosteriloimalla suuri osa naisista syntyvyys tietty laskisi ja sijoitus valtionosuustilastossa kaunistuisi kun toimintoja voitaisiin supistaa. Kannatatko ajatusta?
Ja Espooko ei siten kasvata ketään?
Pakkosterilointipuheet ovat typerä keino siirtää keskustelu pois aiheesta.
Onko pakko tuo kasvatus tapahutua juuri Ranuan kunnan alueella, onko siellä jotenkinotollisempi maaperä lisääntymiselle?
Kuntauudistuksen tarkoitus on myös avata keskustelua ja sinun näkökantasi on tervetullut vaihtoehto kuntauudistukselle, eli ei tehdä mitään ja odotetaan, kuten 1970-luvulta asti on odotettu kuntien pärjäävän omillaan.
Jotain on hyvä veli tehtävä, muutoksen eteen!
Millä tavoin kuntarajojen siirto muuttaa tilannetta? Täsmälleen saman verran koulutukseen ja terveydenhoitoon pitää kuitenkin satsata, mutta tilastomiesten iloksi rahat hukkuvat suurkunnan komeampiin lukuihin.
Sen verran usein on tilastoja pääkaupunkiseudun kuntasektorin tehottomuudesta ja kalleudesta ollut julkisuudessa, että uskallan väittää yhteiskunnan varoja käytettävän jokaista täysi-ikäiseksi tulevaa lasta kohti enemmän kuin maaseutupitäjissä.
Pakkosterilointi oli vain heitto, tosin mauton sellainen, mutta kun ihmisten lisääntymisestäkin tehdään tilastohaitta sorruin moiseen. Enkä ole lestadiolainen.
Siinäpä riittää pohdittavaa. Olen mielelläni keskustelemassa ja vältän inttämistä.
Ikäjakauma Espoo 2011 – 0–14-v. 19,4 % – 15–64-v. 68,5 % – yli 64-v. 12,1 %
Ikäjakauma Ranua 2011 – 0–14-v. 20,4 % – 15–64-v. 59,5 % – yli 64-v. 20,2 %
Valtion osuudet Espoo 2 % ja Ranua 70% eli lähes samat lukemat ovat toisille toisenlaiset.
Ainakin aktiiviväestön osuus on Ranualla 9 prosenttiyksikköä pienempi, vastaavasti vanhusten osuus liki kaksinkertainen Espooseen verrattuna. Ehkä Espoon varakkaat vanhukset muuttavat aurinkorannoille?
Tilaston 0-14 ikäjakauma on vähän kummallinen, eikä anna oikeaa kuvaa koska työelämään siirrytään nykyään huomattavasti vanhempana. Osumatarkkuus olisi parempi vaikkapa 18 ikävuoden kohdalla. En viitsi tämän takia kaivaa tarkempia tilastoja, vähän suuntaa kai tuostakin saa.
Kävin Tuure tarkistamassa Ranualla on 0-14 vuotiaiden osuus 20,4%, mutta naapurikunnassa Ii:ssä se on vielä isompi ja valtionosuus vain 48%, millä selität tämän epäkohdan?
Ii ei ole vertailukelpoinen elinkeinorakenteensa vuoksi. Suuri osa kuntalaisista käy alle puolentunnin matkan päässä olevassa Oulussa töissä ja tuovat rahat ja verotulot kuntaan. Sellainen naapuri kelpaisi monelle pienemmälle kunnalle.
Vertasin lapsirikkauden, eli 0-14 vuotiaiden osuudella, jossa Ii päihittää Ranuan noin 3 %.
Ranuan heikkouksia ovat:
- asukasluvun väheneminen, kunnassa oli vielä 60-luvulla yli 7000 asukasta.
- väestön ikärakenteen muutos, ei ole hälyyttävä nykyisen jakauman säilyessä, mutta kuinka palkjon on tulossa eläkeikäisiä lähivuosina?
- työpaikkojen puute, eli tässä olisi kohentamisen sijaa.
- opiskelupaikkojen puute (II-aste)
- hotelli- ja majoituskapasiteetin puute
- alhainen tulotaso
- tyhjät asunnot
- pitkät matkat
- syrjäinen sijainti
- laajakaistayhteyksien hitaus
Ranuan tilanne on paljon parempi, kuin Sallan, Utsjoen, Savukosken ja monen muun, mutta se saa ilmeisesti jonkun koulprojektin tiimoilta nyt muita enemmän valtiontukea. Pitäisi olla useamman vuoden tilasto, mutta ei se kuntauudistusongelmaa poista.
Muutama viikko sitten Ranualla käydessäni huomasin kyllä että majoituskapasiteettia on rakenteilla aivan eläinpuiston välittömään läheisyyteen.
Ranualla on ollut aikaisemmin toisen asteen koulutusta, mutta "korkeammat voimat" keskittivät kaiken Rovaniemelle.
Maatalouden osuus on vielä suuri, noin kolmannes Lapin maitotiloista sijaitsee Ranualla. Karjanpito ei ole mikään kultakaivos, joten osuus ilmeisesti laskee tulevaisuudessa.
Sijainnille ei voi mitään, eikä kuntarajojen siirto lyhennä kilometrejä.
Laajakaista on hyvä kysymys. Kuinka paljon kunnan pitäisi muutenkin tiukassa taloustilanteessa pystyä sijoittamaan siihen? Pitäisikö kunnan rakentaa teletolpat operaattoreille, että edes mokkula ja kännykkä toimisivat joka paikassa? Valtion politiikalla tähän ei ole päästy.
Tuurelta hyvää pohdintaa, mutta se ei muuta rajoja mihinkään, eikä se olisi tarpeen jos joku muu keino löytisi. Lapin maakunnassa on 183330 asukasta ja Rovaniemi, Kemi ja Tornio merkitsee reilut satatuhatta, joten jäljelle jää vielä 77749 asukasta. Se on noin Joensuun asukasmäärä, mutta se on jakaantunut moneen "itsenäiseen" kuntaan.
Riittäisikö Inari, Sodankylä, Kittilä ja Salla? Silloin se olisi noin 20 000 per kunta.
Rakennuuudistus on välttämättömyys. Tässä asiassa olen Alsion kanssa samaa mieltä.
Kiitos, mutta mikä olisi vaihtoehto uudistukselle, jossa ei rajoihin tarvitsisi kovasti koskea?
Ministeriö on lähtenyt nyt pakottamaan meidän mielet kehittämään jotain tai sitten se tulee ja laittaa kuntia yhteen, kuin ruiskuhilaita.
Ilmeisesti taktisista syistä samantyyppistä jakaumaa ei esitetty lainkaan Ahvenanmaan kuntien osalta.
Parempi, että ei sotketa nyt Ahvenanmaata tähän, on muutenkin tarpeeksi kinkkinen ratkaistava.
Miten selvitä, rajoja siirtämättä, tulevaisuudessa paremmin nykyiseen lähtökohtaan verrattuna?
"Suomen suurin suo on pyhä byrokratia ja hyvinvointivaltio, joka ei koskaan ole voinut hyvin."
Nyt kyllä aliarvioit ja loukkaat suon arvokkuutta vertaamalla sitä Suomeen.
Suomi voisi halutessaan elää suosta. Pelkästään vuosittain uudistuva suon kiintoaines voisi dieseliksi muutettuna kattaa n. 50% maamme tämänhetkisestä dieselinkulutuksesta. Jos otettaisiin hiukka enemmän niin voitaisiin alkaa vaikka nettoviejäksi. Siitä tulisi kai sitä talouskasvua. Aatun armeijakin marssi aikanaan suoöljyllä.
Lähtökohtaisesti olen kuitenkin suon hyödyntämistä vastaan (paitsi hillanpoiminnan suhteen), koska saamattomat lainsäätäjät eivät osaa pakottaa suonhyödyntäjiä/hyväksikäyttäjiä ympäristöystävällisiin toimintatapoihin.
Kommenttisi takia kannatti provosoida! Hillaa voisi viljellä Ranualla ja muuallakin, mutta kun helpommalla tulee valtionapuja, niin ei tarvitse hillasoita lannoitella!
Jos lehmällä olisi siivet ja tädeillä munat...
Jos Paavo Havaksen toivetta olisi kuunneltu ja 1960-luvulta asti olisi hillan viljelyä kehitetty ja siihen panostettu suhteellisesti yhtä paljon resursseja, kuin sellunkeiton turvaamiseen, ei Ranua olisi nyt tässä keskustelun aiheena.
Se olisikin halvempaa, jos sitä viljeltynä tuotettaisiin rnsaammin, kuin villinä, mutta halla on tietysti aina vieraanamme.
20 € kilo ja sato vuositasolla koko maassa 25 miljoonaa kiloa, tosin hinta on normaalivuonna alempi.
Vertailussa Ranua ja Ii on huomioitava myös kunnan kokonaispinta-ala ja etäisyydet kuntakeskuksen ja asuinkiinteistöjen välillä,siis asutuksen väljyys. Kustannuksia syntyy myös etäisyyksistä johtuen. Tästäpä päästään myös siihen onko järkevää siirtää kuntarajoja kun ne eivät kustannuksia vähennä.
Kuten Ture jo tuossa totesi niin Ii on lähempänä Oulua suurta keskuskuntaa,joten sillä on työssäkäyntirajoissa etua. Ei ne työmatkatkaan lyhene kuntarajoja siirtämällä.
Ii kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan ja Ranua Lappiin, tämä tuli selväksi, mutta asia lähti liikkeelle lapsien ja nuorten runsaudesta ja sillä ei ole mitään tekemistä missä maakunnassa vertailukohde on, tai mikä on vertailukunnan suhde Ouluun maantiettellisesti.
Tässä Heinonen tuo hyvin esiin meillä harrastetun hullutuksen.
http://viljorafaelheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.f...
Kuntien koolle asetettu 20.000 asukkaan minimi on yhtä lailla hatusta vedetty eikä sillä ole tekemistä kuntien todellisuuden kanssa. Ei taida Kauniainen olla ainoa esimerkki, vaikka selvin lienee.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
"Vielä 90-luvun alussa kunnissa oli oma terveysasema, oma peruskoulutus, oma poliisiasema. Mikä on syönyt mahdollisuuden tuollaiseen"? (lainattu JameX blogista)
Olisihan vieläkin jos se olisi kuntauudistusvastustajien päätettävissä, mutta kuka lystin maksaa?
Voisihan sitä ajatella niinkin päin, että jospa Suomen valtioyhteydestä irtautuisivat ne kunnat, joista valtio on tekemässä pesäeroa lopettamalla poliisiasemia, verotoimistoja jne. Useinhan noissa kunnissa on esimerkiksi luonnonvaroja. Sittenpähän nähtäisiin, kuinka pärjäävät omillaan ilman keskusvallan holhousta.
Terv. KK
Ranualla tuotetaan kunnalliset palvelut edullisemmin kuin Espoossa. Siksi jos Ranuan kunta lopettaisiin ja asukkaat siirrettäisin Espooseen, niin yhteiskunna kannalta se olisi vikaratkaisu, sillä kustannukset lisääntyisivät...
Edellä olevalla kärjistetyllä esimerkillä haluan osoittaa, että ei ongelmia ratkaista kuntarajoja siirtämällä. Mitkään tilastot tai tutkimukset eivät osoita, että iso kunta olisi tehokkaampi. Päinvastoin.
Viimeisen vuoden aikana olen kuunnellut runsaasti maamme parhaiden kunnallistalouden ja -hallinnon asiantuntijoita. Yksikään heistä ei ole väittänyt, että kuntakokoa kasvattamalla saataisiin aikaan säästöjä.
Juju on siinä, että ison kunnan sisällä palveluja voidaan karsia maaseutukuntien alueelta. Silloin saadaan aikaan säästöjä. Sitä ei vain uskalleta hallituksen ja hallituspuolueiden taholta sanoa ääneen.
Ikävä kyllä asia on juuri näin kuinka sanot.
"Ranualla tuotetaan kunnalliset palvelut edullisemmin kuin Espoossa."
Voisiko saada laskelmat tästä?
Varmasti edustaja Tossvainen järjestää laskelmat vielä tämän illan aikana, jos valtakunnan parhaat asiantuntijat ovat puhelimen äärellä;)
Suhde taitaa olla luokkaa, että Espoo hoitaa palvelut 50 euroa per asukas ja Ranua 500 euroa, josta on 70 % valtion rahaa, joten tasoihin taitaa mennä Espoon kanssa, kun omaa rahaa ei ole kuin tuo 50.
Hyvä, että Yle Uutiset otti esille valtion ja muiden kuntien köyhäinavustuksella elävät kunnat. Asiansa mallikkaasti hoitavia kuntia tulisi palkita, eikä siirtää niiden verotuloja huonosti asiansa hoitaviin kuntiin.
http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9790...
Kirjoita kommentti
Kommentoi 40 kommenttia