Kuntauudistus ei tuo tuloksia!

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi, mutta viimeinen talousarvioesitys kuppaa suomalaisia 2-6% talouskasvun prosentista riippuen. Hallitusohjelman mukaan suomalainen yhteiskunta rakentuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, mutta valtio haluaa kiihtyvällä tahdilla köyhdyttää suomalaista uutteruutta.

Jyrki Kataisen ja kumppaneiden hyvänä tarkoituksena reilu vuosi sitten oli varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet, nyt näitä mahdollisuuksia ei ole. On vaikea jättää tuleville sukupolville parempi Suomi, mitä meillä nyt on, koska eläke- ja huoltosuhde on kirimässä maksukykymme ulkopuolelle.

"Suomi ikääntyy ensimmäisenä maana Euroopassa. Tarvitsemme selkeän toimintasuunnan, miten suomalaista yhteiskuntaa kehitetään sellaiseksi, että voimme sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi turvata ikääntyville mahdollisimman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Samalla on turvattava lasten ja nuorten tulevaisuus", ministeri Paula Risikko toteaa tänään.

Vielä vuosi sitten hallitus arvio Euroopan ja Suomen kehitystä näin:

”Kansainvälisen talouden elpyminen ja kotimaisten toimijoiden myönteiset odotukset luovat edellytykset talouskasvun nopeutumiselle vuonna 2011. Nämä tekijät yhdessä työllisyystilanteen tuntuvan paranemisen kanssa vahvistavat myös veropohjien kasvua”.

Hallituksen kolme painopistealuetta ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituskauden kärkihankkeiksi hallitus on nimennyt mm. kuntauudistuksen, nuorten yhteiskuntatakuun sekä harmaan talouden torjunnan.

Kuntauudistus lepää kolmen kriteerin varassa, eli väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus ja kuntien tilinpäätöstiedot vuosilta 2009, 2010 ja 2011. Mihin on hallitukselta unohtunut itsekritiikki, eli tilinpäätöstiedot lasketaan ainoastaan lamavuosilta, joten oikean kuvan saaminen on täysin mahdotonta.

Hallituksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntauudistuksen päämääränä on muodostaa mahdollisimman vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa.

Muodollista huulten höpinää on sanoa, että liittämällä vaikkapa Salla ja Pelkosenniemi yhteen saavutettaisiin tuo edellisessä kappaleessa tavoiteltu huuliharjoitus.

Huoltosuhteita tarkasteltaessa huomataan, että tilinpäätösasiakirjojen perusteella tai väestön lukumäärän kriteereillä ei ole välttämättä mitään korrelaatiota huoltosuhteen kanssa.

Kuka sattuu asumaan kunnassa, jonka huoltosuhde kipuaa lähivuosina reilusti yli yhden on aivan samantekevää, mitä kunnan tilinpäätöstiedot olivat vuosina 2009, 2010 ja 2011.

Oikeasti Suomessa ei ole tarvetta suuriin kuntaliitoksiin, vaan tärkeämpää olisi satsata näihin huoltosuhteensa kanssa painiskeleville kunnille tulevaisuuden kordinaatteja.

Mitä ovat nämä 155000 kuntalaista, he ovat mitättömän tuntuinen joukko, verrattuna suureen kuntaliitoshysteriaan. Vantaan kaupungissa on enemmän asukkaita, kuin näissä kunnissa joissa asukasmäärät vaihtelevat, mutta ratkaisuksi ei voi suositella pelkästään kuntaliitosta.

Puhutaan hetki näistä kunnista:

Hanko asukkaita 9387, Hyrynsalmi 2645, Iitti 6980, Ilomantsi 5790, Juuka 5400, Juupajoki 2029, Kaskinen 1396, Kemijärvi 8233, Kesälahti 2344 (liittyy Kiteeksi 2013), Kihniö 2167, Kivijärvi 1327, Kuhmoinen 2488, Kärsämäki 2788, Lappajärvi 3431, Lestijärvi 837, Lieksa 12536, Luhanka 798, Merijärvi 1186, Merikarvia 3314, Myrskylä 2006, Padasjoki 3346, Pelkosenniemi 971, Pello 3894, Pielavesi 5004,  Posio 3794, Pudasjärvi 8743, Puolanka2995, Puumala 2415, Pyhäntä 1584, Rautavaara 1838, Salla 4053, Savitaipale 3786, Savukoski 1157, Siikainen 1654, Somero 9264, Sulkava 2864, Sysmä 4252, Taivassalo 1676, Tuusniemi 2808, Valtimo 2425, Vesanto 2364 ja Virrat 7429.

On siis kyseessä 150 tuhannen kuntalaisen asia, eli Turun , Oulun  tai Jyväskylän kokoluokkaa oleva massa, joka tosin on jakaantunut 42 kuntaan. Suuren kuntaliitoksen tulisi ratkaista näiden ihmisten ongelmat on huoltosuhde, mutta se ei valitettavasti noilla kriteereillä ja suunnitelmilla tule onnistumaan.

Otetaan esimerkki maakunnista, Uusimaalla Hangon paikka on mahdoton kriisiytyvän Raaseporin vieressä ainoa mahdollisuus olisi molempien poukata Lohjan syliin, mutta se olisi kuolinisku lohjalaisille. Tätäkö hallitus halajaa?

Varsinais-Suomessa Kustavi ja Taivassalo olisi liittymässä ja Uusikaupunki vastaanottamassa, joten veikeä yhdistelmä siinäkin.

Satakunnassa pelolla odotellaan mihin kuntaan liittyvät; Merikarvia, Siikainen ja Honkajoki?

Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla on ainoa mahdollisuus rehellisiin kuntaliitoksiin siellä ei ole pahoja pommeja kuntien joukossa.

Mitä tekee Päijät-Häme Padasjoella, Sysmällä ja Hartolalla?

Nieleekö Kymenlaaksossa Kouvola vielä Iitin ja Kotka ja Hamina jakavat Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden ja sitten Kotka syö Haminan?

Etelä-Karjala kirjataan tulevaisuudessa nimellä Lappeenranta ja piste.

Etelä-Savo ja mustanapekkana Sulkava ja Puumala. Kampeaako Joroinen Varkauteen?

Pohjois-Savossa Kuopio kaappaisi Siilinjärven, mutta tarjolla on vain Rautavaaraa, Juankoskea, Tuusniemeä, ja Suonenjokea.

Pohjois-Karjalassa Kitee nielee siis Kesälahden ja Joensuu on kiinnostunut Kontiolahdesta ja Liperistä, mutta miten käy Ilomantsin, Tohmajärven ja Rääkkylän. Kukaan ei huolisi, mutta yksin ei menesty.

Keski-Suomellakin on hyvä tilanne tavallaan, mutta reuna-alueet jäävät sielläkin reuna-alueiksi helposti. Kuntaliitoksilla ei ole suurta merkitystä, joten Virkkusen kotimaakunnassa säästyttäneen suurelta kuntauudistukselta pelkällä säikähdyksellä.

Pohjanmaa – Vaasan veri ei vapise!

Etelä-Pohjanmaa Kauhava ja Ähtäri kusessa, mutta miten se yhdistyminen auttaisi ahdingossa?

Keski-Pohjanmaan veturi on Veteli tai Kannus ja valtiovarainministerin Kokkola on kriisytymässä.

Pohjois-Pohjanmaa hurahurahäitä ja Suur-Oulu!

Kainuussa Kajaani ja Kainuunmalli.

Lappia jo sivusinkin alussa, eli Pello, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Posio, Sodankylä, Inari ja Utsjoki, nämä kunnat ei liitoksella vaurastu, pitää olla muita toimenpiteitä, mutta mitä?

Kannattaa kysyä hallitukselta, kun asiat ovat lausunnolla.

Nämä huoltosuhteensa kanssa kamppailevat kunnat eivät pelastu vaikka huoltosuhteita tasattaisiin parempien huoltosuhteiden kuntiin. Valtio kurjistaa verotuksellaan jatkumolla, joka johtaa yhteen kuntaan Suomessa, mutta huoltosuhteen mediaani ei siitä parane. Huoltosuhteeseen tulee olla muita lääkkeitä, kun kuntauudistus, mutta sitä ei lue hallitusohjelmassa, tai lukeehan se.

Siellä lukee:

Ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa.